Browsing by Subject "nuori aikuinen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Huiku, Laura (Helsingin yliopisto, 2020)
    Goals. The goal of this Master’s Thesis is to examine how young adults describe their economic capability and their own consumption. In addition, it is explored how and where young adults feel they have learned financial capability. The research is topical because studies have shown that the perception of one's own financial capability is related to financial behavior and well-being. However, it is not entirely clear where and how financial skills, knowledge and attitudes are adopted. Previous research has shown that childhood home, school, peers, and the media are key environments where consumer attitudes and skills are learned. The role of the childhood home is emphasized in the studies of socialization. The school's financial education has been found to teach financial knowledge, but conflicting research results have been obtained on its impact on economic behavior. Peer and media influence consumption, especially in adolescence. The consumer today operates in an increasingly complex market. It is therefore important to find out how consumers themselves perceive financial capability. Methods. This Master’s Thesis was conducted as a qualitative research. The target group of the study was young adults between age 18 and 29. Research data was collected by using a semi-structured interview. Ten interviews were conducted in December 2019 and in January 2020. People participating in this study were between age 21 and 26. Data from the interviews was analyzed by using thematic analysis and qualitative content analysis. ATLAS.ti computer program was used as a help in thematic analysis. Results and conclusion. The study found that young adults feel they are frugal, but not stingy consumers. This can be interpreted as reflecting society's values of consumption. Young adults' descriptions of their own consumption were close to those of an ideal consumer. This may indicate that young adults consider their own financial skills to be good. The childhood home was seen a key environment for learning financial skills. School’s financial education was seen encouraging a frugal attitude towards consumption, but school was not perceived as a significant factor in learning financial capability. On the other hand, young adults believe in the school's po-tential to influence the development of financial capability.
  • Kangas, Anna (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa tarkastellaan 28 lukio-opiskelijan uskonnollisuutta. Sen tavoitteena on selvittää tutkittavan joukon uskonnollisuuden sisältöä ja ilmenemistä, sekä uskonnollisia toiveita. Tutkimustehtävä muodostuu kolmesta kysymyksestä: 1. Millaista on tutkimusjoukon uskonnollisuus? 2. Miten se ilmenee? sekä 3. Millaista uskonnollisuuden tutkimusjoukon mielestä tulisi olla? Tutkimuksen aineisto koostuu 28 esseemuotoisesta kirjoitelmasta, jotka on kerätty16.4.2014 eräässä Pirkanmaalla sijaitsevassa lukiossa. Aineistoa analysoidaan tutkimuksessa sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti. Tutkimustulokset esitetään kolmessa pääluvussa, joita ovat Minä uskon, Pyhä yhteinen seurakunta ja Unelmausko. Minä usko –luvussa tarkastelun kohteena on yksityiseen uskonnollisuuteen liittyviä aihealueita. Niitä ovat tutkittavien suhtautuminen Jumalaan, uskon sisältö ja uskon harjoittaminen. Pyhä yhteinen seurakunta –luvussa keskitytään yhteisölliseen uskonnollisuuteen tarkastelemalla tutkittavien ajatuksia kirkosta ja omasta seurakunnasta, kirkollisista toimituksista, sekä tutkittavien uskonnollisuudesta suhteessa muihin ihmisiin. Unelmausko –luvussa pohditaan uskonnollisuuden ihannetta tutkimukseen osallistuvien näkökulmasta. Tutkimuksesta käy ilmi, että tutkittavien uskonnollisuus oli samankaltaista aikaisempiin suomalaisesta uskonnollisuudesta tehtyihin tutkimuksiin verrattuna. Tutkittavien uskonnollisuuden muodostumisessa suurimmat vaikuttajat ovat olleet perhe, omat kokemukset, sekä elämäntapahtumat. Jumalauskon suhteen tutkittavat on jaoteltu uskoviin, epäilijöihin ja epävarmoihin, sekä niihin, jotka eivät uskoneet Jumalaan. Uskovien joukon sisältä löytyy kahdenlaista jumalauskoa: Jeesusta Jumalan poikana pitävien uskoa, sekä korkeampaan voimaan uskovia. Jumalasuhde sisältyy vain Jeesukseen uskovien uskoon. Usko yleisesti käsitetään tutkimuksessa kristinuskona, joka ei merkitse mitään puolille tutkittavista. Kuoleman kohtaaminen lähipiirissä nousee esiin yksittäisenä kokemuksena, jossa uskon merkitys nousee esiin. Yksityisestä uskonnollisuudesta tutkittavien kohdalla todetaan, että heidän rukoilemisaktiivisuutensa on suomalaista keskitasoa ja raamatunlukuaktiivisuus hieman keskitasoa korkeampaa. Yhteisestä uskonnollisuuden vastauksissa esiin nousevat erityisesti rippikoulu ja kirkolliset toimitukset, jotka voidaan nähdä uskonnollisuutta muokkaavina tekijöinä. Uskon privatisoituminen näkyy vastauksissa uskon henkilökohtaisuuden korostamisena ja uskonnollisista asioista puhumattomuutena. Unelmauskon kohdalla todetaan sen olevan mahdotonta, koska täydellistä ja oikeaa uskoa ei ole olemassa. Jos unelmausko olisi mahdollista, se olisi mahdollisimman vapaata. Tutkittavan joukon uskonnollisuudesta voidaan löytää tyyppiesimerkit aktiivisesta ja passiivisesta uskovasta. Näiden tämän tutkimuksen uskonnollisten ääripäiden esimerkkien väliin voidaan sijoittaa kaikki tutkimukseen osallistuneet sen perusteella miten aktiivista tai passiivista heidän uskonnollisuutensa on suhteessa tutkimuksessa tutkittuihin uskonnollisuuden osa-alueisiin. Ainoastaan kirkollisia toimituksia ei voida ottaa huomioon, koska ne koskettavat lähes jokaista vastaaja riippumatta suhtautumisesta uskonnollisuuteen.
  • Laakso, Severi (Helsingfors universitet, 2015)
    Postmodernin ajan henkeen kuuluu ajatus yksilöllisen merkityksellisyyden korostamisesta myös hengellisissä asioissa. Kirkossa on alettu järjestää aktiivista nuorten aikuisten toimintaa, sillä nuoret aikuiset ovat suurin kirkosta eroava ikäluokka 2010 -luvulla. Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena on tamperelainen nuorten aikuisten Varikkomessu ja erityisesti sen ylistys- ja rukousosio. Varikkomessu on postmodernin ajan yksilöitä täynnä oleva yhteisöllinen ja karismaattinen messuyhteisö. Postmodernin yksilön uskonnollisessa elämässä tärkeätä ovat yhteisöllisyys ja kokemuksellisuus. Kokemusten tutkiminen auttaa ymmärtämään, mitä nuori aikuinen kirkossa arvostaa ja sen toiminnalta odottaa. Tutkimus on teoriaohjaava ja tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Ole Riisin ja Linda Woodheadin dialektisen suhteen teoriaa, jonka avulla tutkittiin Varikkomessun sisältöä. Teorian mukaan uskonnollinen kokemus on optimaalisin, kun ihminen elää uskonnollisuuttaan jonkin symbolin kautta yhdessä toisten ihmisten kanssa. Varikkomessu on nuorten aikuisten näköinen messu, johon sisältyvät symbolit herättävät osallistujissa paljon uskonnollisia emootioita. Tässä tutkimuksessa on tutkittu, millaisia emootioita ja kokemuksia nuorten aikuisten Varikkomessun rukous-osio 2010-luvun nuorissa aikuisissa herättää. Kaksi tutkimuskysymystä olivat: mitkä symbolit Varikkomessussa ovat tärkeitä uskonnollisen kokemuksen ja emootioiden kannalta, ja mitä yhteisöllisiä elementtejä kokemuksiin liittyy. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä Varikkomessun toteuttajaa ja osallistujaa sekä havainnoimalla Varikkomessussa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluna ja havainnot kerättiin syksyn 2012 aikana. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Pääluokiksi aineiston analyysin pohjalta nousivat kokemukseen vaikuttavat symbolit ja kokemukseen vaikuttavat yhteisölliset tekijät. Tulosten mukaan kokemukseen vaikuttavat tekijät Varikkomessussa ovat aineiston perusteella sekä materiaalisia symboleja että messun toteutukseen ja ilmapiiriin vaikuttavia toteutuksellisia symboleita. Risti on uskonnollisen kokemuksen kannalta tärkein materiaalinen symboli. Toteutukseen liittyvistä asioista messun nuorekas ja nykyaikainen valo- ja äänitekniikkaa sekä audiovisuaalista tekniikkaa hyödyntävä toteutus olivat keskeisiä uskonnollisten emootioiden kannalta. Tulokset osoittavat, että ilmapiirissä tärkeätä olivat kodinomaisuus, rentous ja avoimuus olla omana itsenään messussa. Yhteisöllisillä elementeillä oli tulosten mukaan suuri merkitys uskonnollisen kokemuksen kannalta. Rukouskokemuksiin vaikuttivat ajatus Varikolla kokoontuvasta yhteisöstä Jumalan perheenä, messun sosiaalisuuden korostaminen sekä messun kehittäminen yhteisön voimin. Lisäksi rukousilmaisun monipuolisuuden vaaliminen ja tunteiden ilmaisun vapaus rukousosiossa koettiin tärkeiksi yhteisöllisiksi tekijöiksi Varikkomessussa. Varikkomessussa haastetaan jokaista yhteisön jäsentä rukoilemaan messuyhteisön puolesta. Tutkimuksen mukaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä on tulevaisuuteen luottavaisina suhtautuvia nuoria aikuisia, jotka haluavat kehittää kirkon messutoimintaa yhteisölliseksi ja kokemusrikkaaksi. Tutkimuksen mukaan rukouselämän kannalta ilmapiiriin ja messun toteutukseen liittyviin asioihin tulisi panostaa kirkossa enemmän. Samalla todennäköisesti vaikutettaisiin positiivisesti kirkon jäsenmäärän säilymiseen. Varikon nuorten aikuisten yhteisön kantavana voimana toimii rukous, joka on sekä yksilöille tärkeää, että yhteisöllisyyden kannalta messun keskeisimpiä ulottuvuuksia.