Browsing by Subject "nuori"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Mäkelä, Elina (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen lukion musiikinopetuksen merkityksiä nuoren hyvinvoinnille. Tutkin suomalaisen lukiomusiikinopetuksen erityispiirteitä ja toimintatapoja, ja selvitän, millaisia yhteyksiä niillä on nuoren sosiaalisen elämän, identiteetin, tunnekokemusten ja yhteisön jäsenenä elämisen kautta yksilön hyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia merkityksiä lukiomusiikinopetuksella voi olla nuoren hyvinvoinnille? Käsitteellisessä viitekehyksessä määrittelen lukioikäisen nuoren kehitykselliset piirteet ja elämänvaiheeseen kuuluvat kehitystehtävät. Kerron suomalaisen lukiokoulutuksen historiasta ja rakenteesta sekä musiikista lukion oppiaineena. Lähestyn lukion musiikinopetusta musiikin yhteisöllisestä ulottuvuudesta, koska yhteismusisointi on opetuksen keskeinen työtapa. Esittelen Erik Allardtin kolmen ulottuvuuden hyvinvointiteorian, jonka pohjalta tarkastelen tuloksiani. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka toteutan systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Olen kerännyt ja tarkastellut aiheeseeni liittyvää aiempaa tutkimusta ja kirjallisuutta, joista rakennan synteesiä ja vastaan tutkimuskysymykseeni. Pohdin hyvinvoinnin tarkasteluun liittyviä haasteita sekä musiikin ja musiikinopetuksen arvoa ja merkitystä nuoren elämässä. Lisäksi pohdin tutkimukseni laajempaa merkitystä musiikkikasvatuksen alalle ja musiikkikasvattajien koulutukselle. Lopuksi reflektoin tutkimusprosessiani, tarkastelen tutkimukseni luotettavuutta ja mietin mahdollisia jatkotutkimusaiheita. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että lukion musiikinopetuksella on moninaisia merkityksiä nuoren hyvinvoinnille. Lukiomusiikinopetus ei kuitenkaan suoranaisesti itsessään rakenna tai heikennä nuoren hyvinvointia, vaan merkitykset ja vaikutukset ovat välillisiä. Musiikinopetuksen merkitykset hyvinvoinnille näkyvät opiskeluympäristön ja musiikinopettajan toiminnan vaikutuksina, sosiaalisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa sekä oppilaan muusikkouden ja identiteetin kehityksessä.
  • Koivisto, Taru (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielmassa tarkastellaan nuorten sosiaalisessa kuntoutuksessa syntyviä nuorten ja työntekijöiden välisiä asiakassuhteita sekä nuorten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistarpeita työntekijöiden näkökulmasta. Aiemmin tehdyt tutkimukset valottavat pääosin nuorten kokemuksia sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tutkielman tavoitteena on laajentaa näkökulmaa tuomalla esiin sosiaalityön ammattilaisten käsityksiä nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta palveluna ja asiakassuhteena. Metodologisesti tutkielmassa nojataan laadulliseen tutkimusperinteeseen ja maltilliseen tulkintaan sosiaalisesta konstruktionismista. Tutkielman aineisto koostui kolmesta työntekijöiden ryhmähaastattelusta. Haastatteluihin osallistui yhteensä 16 henkilöä, joista kuusi oli sosiaalityöntekijöitä ja kymmenen sosiaaliohjaajia. Aineiston analysointiin käytettiin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa analyysiä. Teoriaohjaava analyysi perustui Kirsi Juhilan teoreettiseen jäsennykseen sosiaalityön asiakassuhteista. Tutkielman tuloksena jäsentyy kolme sosiaalisen kuntoutuksen asiakassuhdetta. Ensimmäinen suhde on kannatteleva suhde. Kannattelevassa suhteessa nuorella on erilaisia arjen toimintoihin liittyviä ongelmia. Tilannetta kuvataan arjen hallinnan katkoksellisuutena. Suhde perustuu luottamuksellisuuteen. Työntekijän roolina on turvata nuoren arki ja puhua hänen puolestaan. Toinen suhde on kiinnittävä suhde. Kiinnittävässä suhteessa nuorella on vaikeuksia löytää paikkaansa yhteiskunnan koulutusjärjestelmissä tai työelämässä. Nuoren tilannetta kuvataan yhteiskuntaan liittymisen katkoksellisuutena. Suhde perustuu aitoon kiinnostukseen nuorta kohtaan. Työntekijän roolina on tukea nuoren yhteiskuntaan liittymistä koulutuksen ja työn avulla. Kolmas suhde on nimeltään kuuntelemisen ja kohtaamisen kautta rakentuva suhde. Nuorella on erilaisia sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä vaikeuksia ja vieraantumista yhteisöistä. Nuoren tilannetta kuvataan yhteisöihin liittymisen katkoksellisuutena. Suhde perustuu dialogisuudelle. Työntekijän roolina on asettua nuoren puolelle ja hyväksyä nuoren elämän moninaisuutta. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiskohdat liittyvät nuorten oikeuteen saada sosiaalista kuntoutusta ja kuntoutusetuutta tasavertaisesti, sosiaalisen kuntoutuksen palvelun käytännön toteutuksiin sekä kehittämistyön yleisiin ehtoihin, joita ovat esimerkiksi esimiesten tuki, kehittämistyön tarvitsemat riittävät henkilöstö- ja aikaresurssit ja yhteiskehittäminen. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuorten erilaiset kuntoutuksen tarpeet synnyttävät erilaisia asiakassuhteita. Työntekijällä on jokaisessa suhteessa oma roolinsa. Tutkielman tulokset rakentavat teoreettisesti jäsennellyn kuvan kolmesta eri asiakassuhteesta. Työntekijän ja nuoren kohtaamisissa suhteet ovat usein kuitenkin kokonaisuus, jossa suhteet ovat kietoutuneet toisiinsa. Tutkielman asiakassuhteet vertautuvat aikaisempiin kuntoutumista ja sosiaalityön asiakassuhteita koskeviin tutkimuksiin, joissa asiakassuhteella on keskeinen merkitys asiakkaan kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemisen kannalta. Lopuksi voidaan todeta, että nuorten sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön palveluna alkutaipaleellaan. Se tarvitsee kehittämistä sekä käsitteenä että käytäntönä.
  • Surakka, Susanna (Helsingfors universitet, 2015)
    Target. There are currently few tools to evaluate young adults' linguistic abilities in the Finnish language. Previous studies have shown that nonword repetition, sentence repetition and grammaticality judgment are typically weak functions in language impairment in some languages. The aim of this study was to create a tool for evaluating grammaticality judgment and pilot that tool. The assessment tool developed here is based on Poll, Betz and Miller's (2010) study on identification of clinical markers of specific language impairment (SLI) in English-speaking adults. In addition, the studies of grammatical difficulties by Finnish-speaking children with specific language impairment were also considered when developing the new tool. Methods. Six young adults with the history of SLI and six young adults with typical language development, matched as closely as possible with the SLI persons, participated in this study. Participants were 19;2-20;8 years of age. This study started with creation of the new assessment tool. Data were then collected using the assessment tool. Altogether 108 sentences were created to evaluate grammaticality judgment. Out of these 50 sentences were translated from the study of English-speaking young adults, 48 sentences were created based on the studies of Finnish-speaking children having SLI and the remaining 10 sentences were training items. Participants listened to sentences and were asked to judge their grammaticality and by indicating whether the sentence was right or wrong. Data were analyzed mainly quantitatively due to the relatively small number of participants. Results and conclusions. The participants with SLI made more errors in this test than did their peers with typical language. However, the result was not found statistically significant. Participants with SLI also used more time running the test than their counterparts. SLI participants made most of the errors in sentences, which included accusative case or tense inflection. The results are similar to the study on English-speaking young adults. Therefore, examination on a larger test group is needed in the future.
  • Sjöblom, Eero (Helsingin yliopisto, 2020)
    Hampaiden harjaaminen on isolla osalla suomalaisista nuorista suosituksia heikompaa, eikä merkittävää muutosta parempaan ole viime vuosina tutkimuksissa havaittu. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää suun omahoitoon vaikuttavia tekijöitä ja näiden yhteyttä hampaiden harjausaktiivisuuteen. Tavoitteena oli löytää syitä siihen, miksi hampaat jäävät harjaamatta. Tutkimuksen aineisto koostui sähköisellä kyselyllä kerätyistä vastauksista. Kysely jaettiin neljään helsinkiläiseen lukioon kaikille luokka-asteille syksyllä 2019 ja siihen vastasi 386 opiskelijaa. Kysymykset käsittelivät suun omahoitoa, puhdasta suuta sekä asenteita ja kokemuksia näihin liittyen. Saatuja vastauksia verrattiin itse ilmoitettuun hampaiden harjausaktiivisuuteen, joka jaettiin useammin kuin kerran päivässä harjaaviin sekä kerran päivässä tai harvemmin harjaaviin. Nuorilta kysyttiin myös avoimella kysymyksellä todennäköisintä syytä jättää hampaat harjaamatta. Tutkimusten tulosten perusteella nuorten miesten harjausaktiivisuus oli naisia heikompaa. Erot muissa omahoitoon liittyvissä tekijöissä jäivät pienemmiksi, mutta esimerkiksi hammasvälien puhdistamisessa ja ksylitolituotteiden käytössä havaittiin eroja. Positiiviset asenteet suunterveyttä ja sen hoitamista kohtaan olivat yhteydessä suositusten mukaiseen hampaiden harjaamiseen. Lisäksi puhtaan suun tärkeys sosiaalisissa tilanteissa oli useammin harjaavilla suurempi. Yleisimpiä nuorten itse ilmoittamia syitä jättää hampaat harjaamatta olivat väsymys, jaksamattomuus ja unohdus. Tulosten perusteella lukioikäisten nuorten suun omahoidossa on edelleen parannettavaa. Hampaiden harjauksen lisäksi huomiota tulisi kiinnittää myös muihin omahoitoon liittyviin tekijöihin, kuten hammasvälien puhdistamiseen. Isolla osalla nuorista vaikuttaa kuitenkin olevan kohtalainen ymmärrys omasta suun terveydentilastaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tätä tietoa olisi hyvä hyödyntää terveysneuvonnassa ja -kasvatuksessa jatkossakin.
  • Ruuska, Tupu (Helsingin yliopisto, 2019)
    Lukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaat ja opiskelijat eivät kuitenkaan aina ole koulussa yhdenvertaisessa asemassa keskenään. Aikaisemman tutkimuksenmukaan esimerkiksi kiusaamisen ja syrjinnän kokemukset ovat huomattavasti yleisempiä transnuorten keskuudessa verrattuna muuhun samanikäiseen väestöön. Tutkielman tavoitteena on saada tietoa lukiossa opiskelevien transnuorten kouluhyvinvoinnista. Teemaa lähestytään kahden tutkimuskysymyksen kautta: Minkälaisia eroja on trans- ja cisnuorten kouluhyvinvoinnissa? Miten sukupuolen ohella seksuaalisuus, toimintakyky, syntyperä ja taloudellinen tilanne ovat yhteydessä kouluhyvinvointiin? Tutkielman teoreettinen perusta nojaa foucaultlaiseen valtakäsitykseen, cisnormatiivisuuteen sekä intersektionaalisuuteen. Lähtökohtana on Foucaultin ajatus tuottavasta vallasta ja koulusta yhtenä vallankäytön väylänä. Normit ovat yksi vallan teknologia,joiden kautta koulussa muovataan yksilöitä tietynlaisiin normeihin sopivaksi. Normien osalta perehdytään erityisesti cisnormatiivisuuteen, jonka kautta voidaan ymmärtää transihmisten kokemaan rakenteellista ja institutionaalista ulossulkemista yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kouluhyvinvointia lähestytään myös intersektionaalisesti tutkimalla, miten sukupuolen ohella seksuaalisuus, toimintakyky, syntyperä sekä perheen taloudellinen tilanne ovat yhteydessä kouluhyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Aineistona on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman Kouluterveyskyselyn vuoden 2017 lukiolaisten aineisto. Aineisto muodostuu lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastauksista, ja transnuoria aineistossa on yhteensä 1140. Tutkielmassa kouluhyvinvointia kuvataan 16 eri Kouluterveyskyselyn indikaattorin avulla. Tutkielma on kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelminä ovat ristiintaulukointi sekä binäärinen logistinen regressioanalyysi. Ristiintaulukoinnin avulla tutkitaan trans- ja cisnuorten välisiä kouluhyvinvointieroja. Binäärisen logistisen regressioanalyysin keinoin laajennetaan näkökulmaa sukupuolen ulkopuolelle ja analysoidaan kouluhyvinvointia kuvaavia indikaattoreita käyttämällä useita selittäviä muuttujia. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että trans- ja cisnuorten kouluhyvinvoinnissa on merkittäviä eroja. Trans- ja cisnuorten välillä on eroja cisnuorten eduksi jokaisen tarkastellun indikaattorin kohdalla. Erityisen huolestuttavaa on, että transnuoret kokevat cisnuoria huomattavan paljon enemmän kiusaamista sekä yksinäisyyttä. Kouluhyvinvoinnin intersektionaalinen tarkastelu alleviivaa, kuinka mihin tahansa marginaaliseen ryhmään (sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen, toimintarajoitteisuus, ulkomaalaistausta, heikompi taloudellinen tilanne) kuuluminen lisää riskiä alhaisempaan kouluhyvinvointiin. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että erityisen haastavassa asemassa ovat oppilaat ja opiskelijat, jotka samanaikaisesti kuuluvat useampaan edellä mainittuun ryhmään. Kouluterveyskyselyn perusteella ei ole mahdollista tehdä päätelmiä siitä, mitkä ovat juurisyitä havaittujen erojen taustalla. Analyysimenetelmät kertovat ainoastaan tiettyjen muuttujien välisistä yhteyksistä. Teoreettiseen viitekehykseen perustuen tulosten tulkitaan kertovan yhteiskunnasta, jossa institutionaalistuneet normit arvottavat erilaisia ihmisiä eri tavoin. Tutkielman tulokset kertovat cisnormatiivisesta yhteiskunnasta, jossa transnuoret ja muut normeja haastavat nuoret kamppailevat omasta tilastaan. Kouluhyvinvoinnista kertoviin eroihin on syytä suhtautua vakavasti ja pohtia, miten kouluissa voitaisiin edistää yhdenvertaisuuden kokonaisvaltaisempaa toteutumista. Koulutusjärjestelmä ja koulut ovat keskeisiä paikkoja, jossa normeja voidaan purkaa ja alkaa toistaa toisin
  • Lemetyinen, Telle; Toivonen, Tarja (Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, 2004)
    Raportteja 1
    Maatilayrittäjyys on merkittävää suomalaisen maaseudun elinvoimaisuudelle. Sillä on vaikutuksensa niin maaseudun asutus- kuin työllisyystilanteellekin. Kuitenkin maatilojen ja niillä tehtyjen sukupolvenvaihdosten määrät vähenevät jatkuvasti. Tulevaisuuden kehi-tyksen kannalta nimenomaan nuorten maatilayrittäjien rooli kasvaa. Miten nuoret suh-tautuvat maatilayrittäjyyteen työnä, elinkeinona ja elämäntapana? Mitkä asiat houkut-televat nuoria maatilayrittäjyyteen ja mikä heitä siinä arveluttaa? Tällä tutkimuksella selvitetään nuorten maatilayrittäjien ajatuksia maatilayrittäjäksi ryh-tymisestä, maatilayrittäjänä toimimisesta ja maatilayrittäjyyden tulevaisuudesta. Tutki-muksen kohderyhmään kuuluivat 35-vuotiaat tai sitä nuoremmat maatilayrittäjät, jotka olivat aloittaneet toimintansa Suomen Euroopan unionin jäsenyyden aikana. Tutkimusta varten on tehty yhteensä 37 haastattelua, joista 19 tehtiin Etelä-Pohjanmaalla ja 18 Poh-jois-Karjalassa. Mukana olleista tiloista 25 oli maataloussuuntautunutta ja 12 monialaista tai monitoimista tilaa. Maatilayrittäjäksi ryhtymiseen johti yleisimmin kasvaminen tai kasvattaminen maatila-yrittäjäksi. Perinteillä ja sukutilan jatkuvuudella oli merkitystä monelle nuorelle maatila-yrittäjälle. Lisäksi tilan kannattavuus vaikutti maatilayrittäjäksi ryhtymiseen. Maatilayrittäjän arkipäivässä nähtiin hyviä ja huonoja puolia. Erityisesti hyvänä pidettiin työn itsenäisyyttä ja vaihtelevuutta, mutta myös perhettä ja maaseutua arvostettiin. Maatilayrittäjyyden huonoina puolina nähtiin muun muassa työn raskaus, sitovuus ja määrä. Maatalouspolitiikan lyhytjänteisyys aiheutti nuorille maatilayrittäjille päänvaivaa ja haittasi tulevaisuuden suunnittelua. Tukipolitiikan merkitys maatalouden selviämiselle ymmärrettiin, vaikkakin järjestelmää kritisoitiin. Strategiavalinta maataloussuuntautunei-suuden ja monialaisuuden välillä nähtiin tilakohtaisena ratkaisuna; sama ratkaisu ei sovi kaikille tiloille ja molemmilla ratkaisuilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Nuoret maatilayrittäjät arvioivat tavallisesti oman tähänastisen menestyksensä hyvänä, tosin ar-vioon vaikutti muun muassa se, miten pitkään nuori oli hoitanut tilaansa. Menestyvän maatilayrityksen tunnusmerkeiksi nostettiin yrittäjän ammattitaito sekä tilan elinkelpoi-suus ja taloudellinen vakaus. Nuorilla maatilayrittäjillä on halua jatkaa maatilayrittäjyyttä, koska muun muassa työtä pidettiin mielekkäänä ja sukutilan jatkuvuus nähtiin tärkeänä. Myös velat ja muut sitou-mukset saivat jatkamaan työtä. Haastateltujen suunnitelmat tilojensa kehittämisestä vaih-telivat; osa oli jo tehnyt suunnittelemansa investoinnit, kun taas osa vasta ajatteli niitä. Oman tilan tulevaisuus nähtiin tavallisesti valoisana. Yleisesti suomalaisen maatalouden uskottiin säilyvän jatkossakin huolimatta esimerkiksi Euroopan unionin itälaajenemista. Tulevaisuudessa suomalaisten maatilojen koot kasvavat ja niiden erikoistuminen lisään-tyy, samoin lisääntyy tilojen tukiriippuvuus. Tämä vaikuttaa maatilayrittäjän ammatinku-van muuttumiseen entistä yrittäjämäisemmäksi. Jatkossa maatilayrittäjien on pystyttävä hankkimaan jatkuvasti tietoa niin maataloudesta kuin tukipolitiikastakin. He kohtaavat tiukentuneita vaatimuksia muun muassa ympäristö- ja laatukysymyksissä sekä lisäänty-nyttä byrokratiaa. Yrittäjän tulee olla pitkäjänteinen, sietää painetta ja olla rohkea, mut-tei tyhmänrohkea. Maatilayrittäjiksi ryhtyneet nuoret vaikuttivat tyytyväisiltä tekemäänsä ammatinvalintaan. He uskoivat tulevaisuuteen, kuitenkin sillä varauksella, että maatalouspolitiikka ei mene mahdottomaksi. Nyt on selvitetty maatalousyrittäjäksi ryhtyneiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota niihin nuoriin, jotka ovat päättäneet olla ryhtymättä maatilayrittäjiksi ja siirtyneet muihin töihin. Heidän ajatuksensa olisivat ar-vokkaita, kun mietitään, minkä tekijöiden tulisi muuttua, että maatilayrittäjyys olisi ny-kyistä suositumpi ammatti.
  • Korhonen, Matilda (Helsingin yliopisto, 2020)
    Kolesteroli on ihmiselimistölle välttämätön rasva-aine, jota käytetään esimerkiksi solukalvoissa ja eräiden hormonien, sappihappojen sekä D-vitamiinin lähtöaineena. Ihminen saa kolesterolia käyttöönsä kahdella keinolla: itse tuottamalla eli syntetisoimalla ja ravinnosta saamalla eli absorpoimalla. Selvittämälla non-kolesterolisteroleiden eli kolesterolin esiasteiden, aineenvaihduntatuotteiden ja kasvisteroleiden määrän veressä, voi päätellä kolesterolin aineenvaihduntaprofiilin, eli sen missä suhteessa kolesterolia saadaan elimistöön syntetisoimalla tai absorpoimalla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten lapsen tai nuoren ikä, paino tai sukupuoli vaikuttaa seerumin non-kolesterolisterolien pitoisuuksiin, joiden avulla pääteltiin kolesterolin aineenvaihdunnan mekanismeja. Lapsuusajan vaikutuksia kolesterolin aineenvaihduntaan ei ole aikaisemmin tutkittu yhtä laajasti. Tutkimuksessa 96:lta 0-15-vuotiaalta lapselta ja nuorelta otettiin verikoe, josta määritettiin seerumin kolesterolin ja non-kolesterolisterolien pitoisuus, joka suhteutettiin kokonaiskolesterolin pitoisuuteen. Lapset ja nuoret jaoteltiin ikänsä perusteella neljään ryhmään ja ryhmien non-kolesterolisterolien pitoisuuksien keskiarvoja vertailtiin toisiinsa. Tutkimuksen perusteella sekä lapsen iällä että painolla on vaikutus non-kolesterolisterolien pitoisuuteen, toisin kuin sukupuolella. Kolesterolin synteesi on lisääntynyt alle 1-vuotiailla ja 11-15-vuotiailla. Sen sijaan kolesterolin imeytyminen on hallitsee kolesterolin aineenvaihduntaprofiilia 1-10-vuotiailla. Paino korreloi seerumin latosterolin, kolesterolin esiasteen, pitoisuuden kanssa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ruokavaliolla on merkitystä 1-10-vuotiaiden veren kolesterolipitoisuuksiin, sillä absorption merkitys kolesteroliaineenvaihdunnassa korostui näissä ikäluokissa. Veren kolesterolipitoisuudella ja ateroskleroosilla on todettu olevan yhteys ja siten voidaankin olettaa että ruokavaliolla saattaa olla vaikutusta jopa jo 1-10-vuotiaiden lasten valtimoterveyteen.
  • Peltokorpi, Terhi (Helsingfors universitet, 2016)
    Aims. Vision of good motherhood is culturally dependent and standardized. Adolescent motherhood is not common and many times it is considered negative. Young mothers ability to cope with children and everyday life is questioned many times. The purpose of this Master's thesis is to describe adolescent mothers' views on motherhood and their daily life and to find out how peer group could be used to support their everyday life. The theoretical background is based on theory of mastery of everyday life in home economics science (Haverinen, 1996) and research of everyday life and peer groups. The main research questions are for example: what is young maternity, how do mothers define the mastery of everyday life in their own lives and how peer groups of young mothers supported the other adolescent mother and helped them in the mastery of everyday life? Methods. The data of this study were collected by interviewing nine 20-22 years old one child mothers, who were taking part of young mothers peer support group in Tyttöjen talo in Helsinki and two registered midwifes, who were working as mentor in these groups. The classification of research data were .. data-based. The data were analysed in Atlas.ti –qualitative analysis program using content analysis. Results and conclusions. Most of the mothers thought that becoming a mother at a young age separates them quite strongly from the other youth. In the peer group the mothers got many friends who were in the similar life situations. Adolescent mothers considered the group support and the social relationship very important to themselves. They felt that they could be accepted characterized by themselves too. Group activities were effective and helped mothers to keep the rhythm in their everyday life. Discussions with the other mothers, the practical advice and the work in the peer groups cause positive effects to young mothers mastery of everyday life. Peer counselors' and mothers' views on the importance of the activities for the mothers were similar. The results of this study give information on adolescent mothers everyday life and mastery of it. Findings can be used for planning activities and organizing young mothers peer groups. Peer group effectiveness can also be researched with longitudinal studies following the same families throughout the period of participation in peer group activities. When developing the activities it would be necessary to do further research on how adding more functionality to the groups and the cooperation assists the mothers mastery of everyday life.
  • Engström, Sofia (Helsingin yliopisto, 2021)
    The aim of this master’s thesis is to find out the experiences of ninth grader boy (assumed) athletes about their eating habits and food choices in everyday life and what kind of eating habits boy athletes have. Furthermore, the study aims to find out who or what influences and advises young people on nutrition-related issues and what kind of advice has been offered and how they try to follow the given ad-vice. The study was conducted as a qualitative study. The study data was collected as an electronic survey of 12 boy ninth graders from Helsinki. The survey utilized a stimulated enquiry, or “Stimulated recall” as a study method. Respondents were offered a video about eating habits, which was intended to focus the respondents' thoughts on their own lives and the everyday food choices. Respondents were examined in depth both as individuals and as a group, and analysis was formed with the qualitive content analysis. Participants in the study felt that their own eating habits were good or quite good. Respondents’ eating habits and food choices did not vary much on different days. The differences in the meals were reflected in the planning of the food for the com-petition days and the easy-goingness of the day-offs. In planning, boys strive for the timeliness and healthiness of the meals in order to perform as well as possible in sports performance. The days-offs were more relaxed in terms of food. The family and coach were found to have the greatest influence on respondents’ cur-rent eating habits. Special value was given to the advice given by the coaches and the willing to follow the given advice was high. Respondents’ who did not receive advices from their coaches hoped to receive them in the future. In addition, in the boys' responses to the survey, there were significant differences in the skills they have to describe or justify their everyday food choices. Three different response styles were emerged: (1) respondents who are aware of their own food choices, (2) respondents who are unsure of their own food choices, and (3) respondents who did not justify their own food choice answers at all.
  • Kangas, Anna (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa tarkastellaan 28 lukio-opiskelijan uskonnollisuutta. Sen tavoitteena on selvittää tutkittavan joukon uskonnollisuuden sisältöä ja ilmenemistä, sekä uskonnollisia toiveita. Tutkimustehtävä muodostuu kolmesta kysymyksestä: 1. Millaista on tutkimusjoukon uskonnollisuus? 2. Miten se ilmenee? sekä 3. Millaista uskonnollisuuden tutkimusjoukon mielestä tulisi olla? Tutkimuksen aineisto koostuu 28 esseemuotoisesta kirjoitelmasta, jotka on kerätty16.4.2014 eräässä Pirkanmaalla sijaitsevassa lukiossa. Aineistoa analysoidaan tutkimuksessa sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti. Tutkimustulokset esitetään kolmessa pääluvussa, joita ovat Minä uskon, Pyhä yhteinen seurakunta ja Unelmausko. Minä usko –luvussa tarkastelun kohteena on yksityiseen uskonnollisuuteen liittyviä aihealueita. Niitä ovat tutkittavien suhtautuminen Jumalaan, uskon sisältö ja uskon harjoittaminen. Pyhä yhteinen seurakunta –luvussa keskitytään yhteisölliseen uskonnollisuuteen tarkastelemalla tutkittavien ajatuksia kirkosta ja omasta seurakunnasta, kirkollisista toimituksista, sekä tutkittavien uskonnollisuudesta suhteessa muihin ihmisiin. Unelmausko –luvussa pohditaan uskonnollisuuden ihannetta tutkimukseen osallistuvien näkökulmasta. Tutkimuksesta käy ilmi, että tutkittavien uskonnollisuus oli samankaltaista aikaisempiin suomalaisesta uskonnollisuudesta tehtyihin tutkimuksiin verrattuna. Tutkittavien uskonnollisuuden muodostumisessa suurimmat vaikuttajat ovat olleet perhe, omat kokemukset, sekä elämäntapahtumat. Jumalauskon suhteen tutkittavat on jaoteltu uskoviin, epäilijöihin ja epävarmoihin, sekä niihin, jotka eivät uskoneet Jumalaan. Uskovien joukon sisältä löytyy kahdenlaista jumalauskoa: Jeesusta Jumalan poikana pitävien uskoa, sekä korkeampaan voimaan uskovia. Jumalasuhde sisältyy vain Jeesukseen uskovien uskoon. Usko yleisesti käsitetään tutkimuksessa kristinuskona, joka ei merkitse mitään puolille tutkittavista. Kuoleman kohtaaminen lähipiirissä nousee esiin yksittäisenä kokemuksena, jossa uskon merkitys nousee esiin. Yksityisestä uskonnollisuudesta tutkittavien kohdalla todetaan, että heidän rukoilemisaktiivisuutensa on suomalaista keskitasoa ja raamatunlukuaktiivisuus hieman keskitasoa korkeampaa. Yhteisestä uskonnollisuuden vastauksissa esiin nousevat erityisesti rippikoulu ja kirkolliset toimitukset, jotka voidaan nähdä uskonnollisuutta muokkaavina tekijöinä. Uskon privatisoituminen näkyy vastauksissa uskon henkilökohtaisuuden korostamisena ja uskonnollisista asioista puhumattomuutena. Unelmauskon kohdalla todetaan sen olevan mahdotonta, koska täydellistä ja oikeaa uskoa ei ole olemassa. Jos unelmausko olisi mahdollista, se olisi mahdollisimman vapaata. Tutkittavan joukon uskonnollisuudesta voidaan löytää tyyppiesimerkit aktiivisesta ja passiivisesta uskovasta. Näiden tämän tutkimuksen uskonnollisten ääripäiden esimerkkien väliin voidaan sijoittaa kaikki tutkimukseen osallistuneet sen perusteella miten aktiivista tai passiivista heidän uskonnollisuutensa on suhteessa tutkimuksessa tutkittuihin uskonnollisuuden osa-alueisiin. Ainoastaan kirkollisia toimituksia ei voida ottaa huomioon, koska ne koskettavat lähes jokaista vastaaja riippumatta suhtautumisesta uskonnollisuuteen.
  • Heinaro, Marika (Helsingin yliopisto, 2015)
    Objectives: The aim of this research was to study the building of the everyday life of the young peoples in the age of 16–17 years studying in vocational collages and to gain understanding in challenges of everyday life present society. In addition the aim was to gain description on the base of young peoples describing everyday life of those factors which promote proceeding of studies or appear as a threat to proceeding of the studies. Today every fourth young people interrupted the vocational studies. As many as 110 000 young people under the age of 30 years is lacking vocational education which is worrying when it is known that the lack of education is one of the factors that increase of the risk exclusion. In this research the building of everyday life is reviewed as a sequence structure (Korvela, 2003). The sequence structure gives possibilities to study different phases an actions of the day of which the weekday is built by. It has been found that the familiar routines and recurrence of everyday life brings safety and anticipation and promoting the attachment in the rhythm of traditional society. Methods. The research data was gathered with the photo elicitation interviews from eleven young people under age of 16-17 studying at vocational collages at the capitol region. The data was analyzed by qualitative methods. The building of the everyday life of young people was reviewed first as theoretically as sequence structure and after that an analysis of content was made. The features of discourse analysis were also used in analyzing the being together phenomenon. The gathering review of the data was conducted by holistic thinking and the understanding of the diversity of everyday life. Results and discussion. In this research it was observed that the everyday life was relatively regular for the majority of the young people. It was observed that the everyday life was irregular for part of the young people, which was revealed as being late from lessons or going late to sleep. The obvious consequence of this was the tiredness during daytime. The days within the studying week consisted of five to six sequences. The sequence of media-time at evening was shown in the research. The problems in trying to delimit the media time was shown among the young people having irregular everyday rhythm. The lack of friends and problems of rhythming the activities of free time was shown in part of the young people. On the basis of the results it is clear that especially the young people living in period of transition need support in time management. The sequence method developed by sequence structure could be used as a tool in promoting the studies and in supporting the everyday life of young people.
  • Jokinen, Oona (Helsingin yliopisto, 2019)
    Objectives. The goal of this study is to examine sixth-graders perceptions of cyberbullying. The aim is to investigate young people's perceptions of the forms, causes and objectives of cyberbullying. In addition, the study aims to find out who are the cyberbullies, who are cyberbullied and how to intervene in cyberbullying. The studies of cyberbullying have been increasing in the 21st century. However, the phenomenon of cyberbullying is changing as technology equipment and social media applications evolve. Cyberbullying is also today one of the factors impacting the health of young people and it is likely to become more significant factor as the technology develops. Cyberbullying is defined in the same way as traditional face-to-face bullying, but the bullying takes place online through smart devices. The environment in which the bullying takes place brings many new characteristics to bullying. Methods. At the time of the study, the subjects were sixth-graders in a grade school at Helsinki. In the study there were fourteen research subjects. The research data was gathered by interviewing research subjects with a semi-structured interview. The interviews were then transcribed into textual form and analyzed by using theoretical based content analysis. The analysis frame was intentionally made loose so that useful material outside of the frame could be brought up in the study. These materials outside the frame followed the principles of the data-based content analysis. Results and conclusions. According to this study, the sixth graders have a clear understanding of cyberbullying and they identify the most common environments and characteristics of cyberbullying. The results of the study were mainly in line with the results of previous studies on cyberbullying. However, the effect of anonymity in the experience of bullying was different from previous investigations. The young people in this study felt that the anonymity of the bully reduced the severity of bullying. The surprising research results was that the young people were indifferent towards cyberbullying. As a new result, this study showed that disputes can be escalated into cyberbullying.
  • Saarelainen, Nelli (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of this study was to explore general upper secondary school students´ experiences of well-being – what it consists of and what kind of support is needed from school. Legislation of general upper secondary education has been reformed in the fall of 2019. Because of the reform, greater attention should be paid for students´ well-being and learning support, and special education in general upper secondary education is statutory. Students´ well-being has been widely in public discussion lately. In previous research school burnout has been central. In this study, the aim was to approach the topic from a welfare perspective. The focus is on the students' own experiences. This study is a qualitative master´s thesis, where the target group was 29 general upper secondary school students from three different general upper secondary school. The research material was collected through six focus group interviews and questionnaires. In the study, students were able to share their own experiences and ideas regarding educational support, well-being and coping. The research material was analyzed by content analysis. Result from the study showed that students´ well-being consist of three dimensions: life management, school conditions and social relationships. Every dimension is further divided into several parts. Life management consists of self-direction, lifestyle and health. School conditions are divided into studies, the possibility of self-realization and the physical conditions of school. Social relationships consist of students´ own support network and the general atmosphere of general upper secondary school. Every dimension needs to be balanced so that adolescent´s well-being can be achieved. The research results highlighted the students' own role, but support from the general upper secondary school is needed.