Browsing by Subject "nuorisorikosoikeus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Sarkkinen, Eliisa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän työn tavoitteena on selvittää oikeudellinen viitekehys, jonka puitteissa Suomessa tehdään koulukiusaamisen vastaista työtä ja löytää kehityskohteita, joiden myötä koulukiusaamisen vastainen työ tehostuisi. Koulukiusaaminen on toistuvaa ja tahallista samaan oppilaaseen kohdistuvaa vihamielistä käyttäytymistä. Olennaista on tapahtuman osapuolten epätasaväkisyys. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtion on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta mm. ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta. Perustuslain mukaan jokaisella yksilöllä on oikeus mm. henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja maksuttomaan perusopetukseen. Nämä oikeudet ovat vaarassa jäädä toteutumatta kiusatun osalta koulukiusaamisen vuoksi. Perusopetuslain 29 §:n mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on taata jokaiselle oppivelvolliselle samat mahdollisuudet opiskella ilman kiusaamista. Koulun keinot koulukiusaamisen vastaiseen työhön voidaan jakaa ennaltaehkäiseviin ja jälkikäteisiin keinoihin. Perusopetuslaissa on säädetty koulun jälkikäteisistä keinoista. Niitä ovat kasvatukselliset keinot, kurinpitokeinot ja turvaamistoimet. Koulun keinot eivät aina riitä lopettamaan kiusaamista. Tällöin tarvitaan yhteistyötä poliisin ja lastensuojelun kanssa. Koulukiusaamiseen sisältyy lähes aina tekoja, jotka täyttävät jonkun rikoslain tunnusmerkistön. Yleensä tulee kyseeseen pahoinpitely tai kunnianloukkaus. Koulukiusaamista käsitellään harvoin rikosoikeudellisesta näkökulmasta, johtuen mm. tekijän iästä ja koulun keinojen käytön ensisijaisuudesta. Koulukiusaamiseen liittyvät tuomiot ovat olleet lieviä. Koulukiusaaja voi joutua myös vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta. Suomessa on toteutettu hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä viranomaisyhteistyötä kiusaamisen selvittämisessä. Sovittelun käyttöä tulisi myös lisätä. Koulukiusaamisen vastaista työtä tulee tehostaa. Koulukiusaamisen kriminalisointi olisi keino parantaa kiusatun asemaa. Perusopetuslakiin tulisi määritellä tarkemmin vastuut ja velvollisuudet koulukiusaamisen puuttumiseen, ja koulujen keinovalikoimaa tulisi vahvistaa. Koulujen viranomaisvalvontaa pitäisi myös tehostaa. Koulut, poliisi ja lastensuojelu tarvitsevat enemmän resursseja, jotta jokaisen oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu.