Browsing by Subject "nuorten poliittinen osallistuminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Riikonen, Anniina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan nuorten kokemuksia osallistumisesta Helsingin kaupungin osallistuvaan budjetointiin, eli OmaStadiin. OmaStadissa jo 12-vuotiaat voivat osallistua kaupungin varojen käytöstä päättämiseen. Tutkimusongelma kumpuaa nuorten poliittisessa osallistumisessa havaituista haasteista, kuten muuta väestöä vähemmän aktiivisesta vaaliosallistumisesta. OmaStadissa nuoret osallistuivat kaupungin väestöstä kaikkein aktiivisimmin äänestykseen. Tutkimus pyrkii selvittämään, onko OmaStadissa tekijöitä, jotka herättävät nuorissa intoa poliittiseen osallistumiseen ja jos on, niin mitä nämä tekijät ovat. Poliittisen osallistumisen tutkimuksessa sisäinen ja ulkoinen kansalaispätevyys sekä poliittinen kiinnostuneisuus ovat olennaisia poliittisen kiinnittyneisyyden osa-alueita, joiden on myös havaittu olevan yhteydessä poliittiseen osallistumiseen. Sisäinen kansalaispätevyys kertoo, miten henkilö kokee pystyvänsä ja osaavansa vaikuttaa poliittisessa järjestelmässä. Ulkoinen kansalaispätevyys taas kuvastaa, miten henkilö kokee poliittisen järjestelmän kuuntelevan kansalaisia. Poliittinen kiinnostuneisuus puolestaan kuvastaa henkilön valmiutta poliittiseen toimintaan ja kiinnostuneisuutta poliittisiin asioihin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, onko osallisuus OmaStadissa herättänyt tuntemuksia, joiden perusteella prosessin voi olettaa tuottavan positiivisia vaikutuksia kyseenomaisiin asenteisiin. Jos havaitaan, että OmaStadi mahdollisesti edistää kansalaispätevyyttä tai poliittista kiinnostuneisuutta, OmaStadin voi nähdä tuke-van myös nuorten poliittista osallistumista. OmaStadia tarkastellaan tutkimuksessa myös poliittisen sosialisaation keinona. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on 14 peruskoululaiselta kerätyt teemahaastattelut. Nuorten kokemusten perusteella on mahdollista, että OmaStadi tukee eri tavoin nuorten sisäistä ja ulkoista kansalaispätevyyttä sekä poliittista kiinnostuneisuutta. Toisaalta aineisto paljasti myös monia tekijöitä, joiden osalta nuorten osallistaminen prosessissa olisi voinut olla kattavampaa. OmaStadin toteutuksessa hyödynnettiin aineiston perusteella monia poliittista sosialisaatiota tukevia tekijöitä. Varovaisena johtopäätöksenä tehdään, että prosessi voisi toimia paremmin poliittisen sosialisaation keinona sekä tukea kansalaispätevyyttä ja kiinnostuneisuutta, jos prosessin yhteydessä olisi paremmat mahdollisuudet oppia ja ymmärtää prosessisia sekä kommunikoida prosessista vertaisten kanssa.