Browsing by Subject "nuoruus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 44
  • Hietanen, Lea (Helsingfors universitet, 2016)
    Aims. The main objective of this research was to find out what kind of factors are related to agency of young people in parental home context. This research explored assets from householdings perspective in everyday living. Continuous changes in the internal everyday householding and external operational environments challenges agency of young people. Young people also facing the chancing and growing expectations and demands. The research motive from the household teacher's perspective was to find out what kind of viewpoints can be found from everyday householding that can be use for recognizing and strengthening the relationship between the agency of young people and householding. Theoretical viewpoints for this research were attaches to dynamics of family members home been and work, the modalities of agency and positive psychology research. Research questions were: 1. Which agency building factors are resulting from home constructing activity? 2. What kind of tensions and conclusions can be found from householding activities? 3. What the young person has learned in householding classes and how this is present in householding activities? Methods. The research was carried out as a qualitative research. Research material was gathered from stories received by email. The material consisted of written stories about young people's participation in everyday living. These stories were written by parents who have or have had upper comprehensive school aged children living in their home. Ten stories were received. Results and conclusions. Relationship between object and subject of home constructing activity were seen as building factors for agency. Tensions and strenghts between young and parent were seen to be resolution from young peoples participation in home. Tensions and conclusions were themed by (1) changes in home operation model, (2) parents attitude and role, (3) youngs attitude and role and (4) things guiding individuality and object. External communities, specially youngs relationships with peers and household teaching were seen to support young agency in home. Teaching the meanings to every day living aroust from the research material. Parents described this as discussion and interaction with the young and it was seen as important factor for building agency.
  • Velling, Krista (2007)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata ammatillisten opiskelijoiden näkemyksiä poissaolojen merkityksestä opiskeluun. Tavoitteena on saada esiin nuorten oma näkemys asiasta. Erityisesti tarkastelen nuorten omaa näkemystä poissaoloista, nuorten kokemaa tuen tarvetta sekä kuraattorityön mahdollisuuksia auttaa poissaolojen vähentämisessä. Lisäksi tarkastelen nuorten elämäntilanteita ja miten he kokevat tulevaisuutensa. Tutkielma kohdentuu Koulutuskeskus Salpauksen Orimattilan toimipisteen tekniikan alan opiskelijoihin. Tutkimusaineistoni muodostui kahdentoista (N=12) tekniikan alan opiskelijan teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat iältään 16–21-vuotiaita. Tekniikan alan opiskelijat ovat valikoituneet tutkimuskohteeksi sen vuoksi, että alalla opintojen keskeyttämisprosentti on suuri. Aloittaneista opiskelijoista vain noin puolet valmistuu määräajassa eli kolmessa vuodessa. Poissaolojen syiksi nuoret kuvasivat seuraavaa: opiskelumotivaation puute, väsymys aamuisin, kavereiden vaikutus ja opettajan kanssa olevat erimielisyydet. Nuorten omien kokemusten mukaan poissaoloihin liittyvien seurauksien hoidossa kuraattori ja ryhmänopettaja olivat keskeisessä asemassa. Vanhempien kanssa pidetyt palaverit haastateltavat kokivat yhtenä hyvänä keinona puuttua poissaolojen vähentämiseen. Nuoret toivat esille, että kuraattorin puuttuminen poissaoloihin oli napakkaa, mutta asiallista. Poissaoloihin puuttuminen saisi olla nopeampaa ja tehokkaampaa kuin mitä se nyt on. Haastateltavien olivat tämän hetkiseen elämän tilanteeseensa tyytyväisiä ja heidän sosiaaliset suhteensa olivat kunnossa. Suurimmalla osalla haastateltavista tulevaisuuden unelmat ja haaveet olivat hyvin perinteisiä. Tulevaisuuden suunnitelmia olivat työn saanti ja asevelvollisuuden hoitaminen ja oman asunnon hankkiminen.
  • Palonen, Kaisa (2003)
    Tutkielmassa tarkastellaan tukiperhetoimintaa lastensuojelun jälkihuollossa. Jälkihuolto merkitsee kokonaisvastuuta sijaishuollosta itsenäistyvän nuoren selviytymisestä sekä hänen syrjäytymisensä ehkäisemistä. Jälkihuolto voi sisältää erilaisia avohuollon tukitoimia, kuten taloudellista tukea ja asumisen tukemista nuoren tarpeiden mukaan. Vapaaehtoisen tukiperheen tärkeimpänä tehtävänä on tukea sellaista nuorta, jolla ei ole vielä edellytyksiä täysin itsenäiseen elämään. Useimmiten nuoren ja tukiperheen asunnot on sijoitettu lähekkäin. Aluksi tutkielmassa käsitellään jälkihuoltoa, sen tehtävää ja sisältöä, itsenäistyvien nuorten tuettua asumista sekä tukiperhetoimintaa ja siihen sisältyvää sosiaalista tukea. Tutkimustehtävänä on selvittää, mikä on tukiperheen merkitys nuoren itsenäistymiselle. Tarkastelun keskiössä on tukiperheen ja nuoren välinen suhde, sen kehittyminen ja sille ominaiset piirteet. Aihetta lähestytään sekä nuorten että tukiperheiden näkökulmasta. Tutkimusaineiston muodostavat viiden jo itsenäistyneen nuoren ja viiden tukiperheen teemahaastattelut. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa vähän tutkitusta aiheesta. Haastateltujen tukiperheiden mukaan tukisuhteen kannalta merkittävä tekijä on nuoren yhteistyöhalukkuus; nuoret puolestaan arvostivat tasa-arvoista suhdetta, jossa heitä ei kontrolloitu. Tukiperheiden haastatteluissa kävi ilmi, että tuen ja kontrollin välillä tasapainoilu on tavallista useimmissa tukisuhteissa. Sosiaalisen tuen näkökulmasta tukisuhteeseen sisältyy käytännön tukea ja emotionaalista tukea. Käytännön tuki ilmenee ohjaamisena raha-asioiden hoidossa ja muissa arjen perusasioissa. Emotionaalinen tuki on keskustelua, läsnäoloa ja nuoren kuuntelemista. Sekä nuorten että tukiperheiden mukaan hyvää tukisuhdetta luonnehtivat molemminpuolinen luottamus ja avoimuus. Haastattelujen perusteella tukisuhde on parhaimmillaan vastavuoroinen ihmissuhde. Haastatellut nuoret puhuivat tukiperheestä ystäväperheenä ja naapureina, eivätkä he nähneet itsenäistymisensä ja tukiperheen välillä selkeää yhteyttä. Sekä nuorten että tukiperheiden haastattelujen perusteella tukiperhettä voidaan kuitenkin pitää merkityksellisenä nuoren itsenäistymiselle. Tukiperheen merkitys nuoren itsenäistymisen kannalta on se, että nuori saa kokemuksia läsnäolevista ja luotettavista aikuisista. Naapuruus tuo tukisuhteeseen epävirallisuutta ja nuorelle turvallisuuden tunnetta. Tukiperhe voi osaltaan auttaa nuorta integroitumaan yhteiskuntaan antamalla mallin tavallisesta elämästä, mistä nuorella ei ehkä ole kokemusta. Sekä nuoret että tukiperheet toivat esille, että tukiperhe voi auttaa nuorta löytämään omat vahvuutensa ja parantamaan itsetuntoaan. Tukiperhetoiminnalla on mahdollista vastata yksilöllisesti itsenäistyvien nuorten tarpeisiin.
  • Levänen, Jenni (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tämä laadullinen tutkimus on aineistolähtöisesti toteutettu katsaus teologiopiskelijoiden muistoihin ja ajatuksiin liittyen uskontoon ja tunteisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää opiskelijoiden lapsuudesta, nuoruudesta sekä aikuisuudesta uskontoa ja tunteita yhdistäviä tekijöitä, jotka ovat tarkastelun kohteena juuri tunteiden näkökulmasta. Aiheen valinta on rakentunut henkilökohtaisesta kiinnostuksesta yksilön muokkaantuvasta uskonnollisuudesta eri ikäkausien aikana. Tutkimuskysymyksenä on: Millaisia uskonnon ja tunteiden yhdistelmään liittyviä muistoja sekä ajatuksia teologian opiskelijoilla on a) lapsuuteen, b) nuoruuteen ja c) aikuisuuteen liittyen. Osana tätä tutkimuskysymystä, aineistoa on käsitelty myös kokoavasti, kolme elämänvaihetta läpi leikaten sen suhteen, miten uskonnon ja tunteiden yhdistelmä on liitettävissä koherenssin tunteeseen. Ikävaiheita tarkastellaan E.H Eriksonin psykososiaalisen kehitysteorian näkökulmasta, ja lisäksi tutkimuksessa on käytetty Aaron Antonovskyn koherenssin teoriaa, joka on toiminut työkaluna etsittäessä teologiopiskelijoiden ikävaiheista uskontoon liittyviä elämänhallintaa vahvistavia ja toisaalta heikentäviä tekijöitä, ja niihin liittyviä tunteita. Koherenssin tunteen teoria on jakautunut kolmeen määrittelevään osa-alueeseen, ymmärrettävyyteen, hallittavuuteen sekä merkityksellisyyteen. Näiden osa-alueiden välityksellä ihminen kykenee säätelemään omaa elämänhallinnan tunnettaan. Tutkimusaineiston Helsingin yliopiston teologiopiskelijoista on kerännyt kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi sekä Helsingin yliopistonlehtori Maija Penttilä vuosina 2018 ja 2019. Kyselyyn on vastannut 282 vapaaehtoista henkilöä, jotka ovat olleet eri ikäisiä sekä eri opintovaiheessa olevia opiskelijoita. Aineiston pelkistämisen perusteella muodostettiin 11 tekijää, jotka mainittiin liittyväksi uskontoon ja tunteisiin eri ikäkausina. Näitä olivat uskonnon harjoittaminen, toiminta, paikka, musiikki, tuonpuoleinen, sosiaalinen ympäristö, kirkollinen toimitus, opetus, identiteetti ja vakaumuksen muutos, kirkkovuoden tapahtumat sekä media ja kirjallisuus. Kaikki tekijät sisälsivät tunteita, joista eniten mainittiin turvallisuus, yhteisöllisyyden tunne ja yhteenkuuluvuuden tunne, ilo ja lohtu. Tämän tutkimuksen perusteella yleistyksenä voidaan pitää koherenssin teorian sekä psykososiaalisen kehitysteorian perusteella, että lapselle iltarukouksen lukeminen lisää turvallisuuden tunnetta ja nuoren yhteenkuuluvuutta sekä yhteisöllisyyden tunnetta vahvistaa merkittävästi rippikoulu. Aikuisuuden osalta yleistys ei ollut mahdollinen aineiston monipuolisuuden vuoksi.
  • Kallioniemi, Emilia (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sitä, mitkä tekijät seurakunnassa ovat sitouttaneet seurakunnan toimintaan aktiivisesti osallistuvia nuoria seurakuntaan. Suomalaisten suhdetta evankelis-luterilaiseen kirkkoon leimaa passiivinen jäsenyys. Toisaalta nuorten sukupolvien uskonnollisuutta sävyttää individualismi ja yksilöllinen etsintä. Rippikoulu tavoittaa valtaosan suomalaisnuorista, mutta nuoret aikuiset ovat aktiivisin kirkostaeroajaikäryhmä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät seurakunnassa ovat sitouttaneet nuoria paikallisseurakuntaan ja sen rippikoulun jälkeiseen toimintaan. Tutkimus on laadullinen. Aineisto koostui kahdeksasta teemahaastattelusta ja havainnoinneista kahden eteläsuomalaisen seurakunnan nuortenilloissa. Haastateltavat olivat 15-19 –vuotiaita paikallisseurakunnan toiminnassa aktiivisesti mukana olevia nuoria. Havainnointikertoja oli neljä. Aineiston analyysiin käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka tuloksia peilasin resurssimobilisaatioteoriaan ja sosiaalisen pääoman teoriaan, sekä sitoutumisen teoretisointeihin. Aineistosta nousi kolme pääluokkaa, jotka olivat sosiaalisiin verkostoihin liittyvät tekijät, seurakunnasta saadut henkilökohtaiset voimavarat sekä mahdollistavat ja rakenteisiin liittyvät syyt. Pääluokkien rajat olivat limittäisiä ja häilyviä ja nuorten suhde seurakuntaan näyttäytyi monitahoisena. Kaikissa haastatteluissa nousi esiin runsaasti kaikkiin pääluokkiin liittyviä tekijöitä. Sitoutumisessa keskeistä oli ollut monien tekijöiden yhteisvaikutus. Sosiaaliset syyt kuitenkin korostuivat aineistossa. Seurakunnasta muodostui kuva verkostona, jonka sosiaalinen pääoma oli keskeinen nuoria seurakuntaan sitouttava resurssi. Nuorten suhde seurakuntaan näyttäytyi vastavuoroisena. Vahva kokemus sisäpiiriläisyydestä, ryhmän keskinäisestä luottamuksesta ja verkoston sen jäsenille tuottamista hyödyistä sitoivat nuoria seurakuntaan. Sosiaalisen pääoman lisäksi seurakunnat hyödynsivät tehokkaasti sekä aineettomia että materiaalisia resursseja nuorten sitouttamiseksi. Hengellisyys nousi esiin toisaalta yksityisenä voimavarana ja toisaalta kollektiivisena ryhmän kiinteyttä vahvistavana tekijänä. Seurakunta näyttäytyi yhteisönä, jonka jäseninä nuoret olivat aktiivisia osallistujia.
  • Lappalainen, Merja (1999)
    Tutkielmassa on tarkasteltu vanhempien ja lasten välisen kiintymyksen merkitystä nuoren sosialisaatiossa ja elämäntavan muotoutumisessa. Aluksi tarkastellaan nuoruus käsitteenkehittymistä. Nuorisotutkimus käynnistyi toisen maailmansodan jälkeen. Sosialisaatioon liittyvät kysymykset ovat edelleen suurin yksittäinen teoreettinen viitekehys nuorisotutkimuksessa. Nuorten uskonnollisuus on ollut viimevuosina joidenkin tutkimusten kohteena, mutta nuorten mukanaolo uskonnollisissa yhteisöissä on varsin niukasti tutkittu alue. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostaa kaksitoista touko-kesäkuussa 1996 Kotkassa tehtyä teemahaastattelua, jotka suoritettiin parihaastatteluina uskovaisen ja ei-uskovaisen nuoren kanssa. Haastattelujen avulla etsittiin viitteitä seuraaviin ongelmiin: Kuinka kasvattajan ja kasvatettavan välinen tunneside vaikuttaa kasvatettavan nuoruuden elämäntapaan, ja onko vanhempien kasvatustyylillä merkitystä sen muotoutumisessa? Lisäksi etsitään viitteitä siihen, mikä saa nuoren kiinnittymään uskonnolliseen yhteisöön. Aineiston analyysi on kvalitatiivista sisältöanalyysiä. Haastattelujen perusteella aineisto jaettiin kolmeen kiintymystyyppiin Bowlbyn kiintymysteorian mukaan. Analyysissä tarkastellaan eri kategorioihin lukeutuvien nuorten maailmankuvaa, elämäntapaa ja yhteiskunnallista kiinnostusta. Tuloksena todetaan mm., että turvallisesti kiintyneillä nuorilla on usein samankaltainen elämäntapa ja maailmankatsomus kuin heidän vanhemmillaan. Heille uskoontulo on useimmiten kasvamista uskoon. Näyttää siltä, että tämän ryhmän nuoret eivät useinkaan tule uskoon muulla tavoin. Epävarmasti ja torjutusti kiintyneiden nuorten elämäntavat ja maailmankuva saattaa olla täysin erilainen kuin heidän vanhemmilla. Näistä kategorioista löytyy ne, jotka tulevat nuoruudessa uskoon. He hakevat uskoontulon kautta rakkautta, turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kavereiden kanssa. Elämäntavoissa on selviä eroja. Kenelläkään uskovaisista nuorista ei ollut suutelua enempää seksikokemuksia, kun taas ei-uskovaisista kaikki olivat olleet vähintään yhden partnerin kanssa sukupuolisuhteessa. Päihteiden käytössä erot olivat myös jyrkät. Uskovaiset kertovat olevansa täysin raittiita, toisin kuin ikätoverinsa. Vapaa-aikana molemmat tapasivat kavereita. Uskovilla nuorilla kavereiden merkitys korostuu, heidän elämäntapaansa vaikuttaa voimakkaasti seurakunnan voimakas opetus niidenkin nuorten kohdalla, jotka eivät ole saaneet kotona uskonnollista kasvatusta. Yhteiskunnallinen kiinnostuneisuus on kaikilla hyvin vähäistä. Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa ovat haastatteluaineiston lisäksi John Bowlbyn teokset: Parent-children. Attachment and Helthy 1988 ja The Making and Breakin of A Affectional Bonds 1979, sekä Mäki-Kulmala Airi: Nuoruus on nuoruus 1989 ja Pulkkinen Lea: Nuoret ja kotikasvatus 1984.
  • Lukka, Venla (Helsingin yliopisto, 2021)
    The aim of the study. Conduct disorder and antisocial behaviour are externalizing symptoms. Furthermore antisocial behaviour is associsiated with substance use. Conduct disorder at adolescence have continuity with antisocial behaviour in adulthood and alcohol misuse in adolescence predict alcohol misuse in adulthood. This study examines association between conduct disorder and alcohol use in adolescence and antisocial behaviour and alcohol use in adulthood. Additionally this study examines ADHD symptoms effect to potential association. Methods. The data of this study is a part of a Finnish FinnTwin12 longitudinal study. The sample of this study consists of 1336 person. This study used 14 years and early adulthood (ages between 21 and 26 years) follow-up. Conduct symptoms, alcohol use and ADHD symptoms at adolescence were assessed with the C-SSAGA -psychiatric interview method for children. Antisocial behaviour and alcohol use at early adulthood were assessed with SSAGA -psychiatric interview method. Association between antisocial behaviour and alcohol use were analyzed with cross-lagged panel model. Results and conclusions. Conduct symptoms in adolescence is connected with antisocial behaviour and alcohol use at adulthood. However, alcohol use in adolescence is not connected with antisocial behaviour in adulthood. According to this study, support methods would be important to focus to children and youth with conduct symptoms. This create a possibility to prevent future problems related with alcohol use and antisocial behaviour.
  • Josefsson, Anna-Maija (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten asunnottomuutta Helsingissä. Teoreettinen viitekehys rakentuu nuoruudesta ja asunnottomuudesta. Nuoruus on elämänvaihe, johon kuuluu itsenäistymistä ja kotoa irtautumista. Joillakin nuorilla tähän elämänvaiheeseen liittyy tilapäisesti asunnottomuutta. Tyypillistä nuorten asunnottomuudelle on sen näkymättömyys. Nuoret tapaavat majailla asuntola-asumisen sijaan sukulaisten ja tuttavien luona. Tutkimusjoukko muodostuu seitsemästäkymmenestä helsinkiläisestä 18-25-vuotiaasta nuoresta, jotka asuvat tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata näiden nuorten tyypillisiä piirteitä, asunnottomuuteen johtaneita tekijöitä sekä muodostaa aineiston perusteella yleinen tyyppinuori. Tutkimuksessa selvitetään nuorten demografisia tietoja, terveydentilaa ja toimintakykyä, päihteidenkäyttöä, työ- ja asumishistoriaa sekä lastensuojelu- ja rikostaustaa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista ja kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto on kerätty Helsingin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmästä. Asiakastietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella voidaan yhteenvetona todeta asunnon puutteen vuoksi sukulaisissa ja tuttavissa asuvien helsinkiläisten toimeentulotukinuorten olevan pääasiassa miehiä. Naisia on vajaa viidennes, samoin ulkomaalaisia. Asunnottomina he ovat olleet keskimäärin puolitoista vuotta. Nuoret asunnottomat ovat pääasiassa naimattomia ja perheettömiä. Viidesosalla heistä on omia lapsia, jotka on sijoitettu jo varhaisessa vaiheessa perhehoitoon tai laitokseen. Perheellisistä nuorista suurin osa on miehiä. Koulutustaso on nuorilla alhainen. Suurimmalla osalla koulutustaustana on vain peruskoulu. Useat nuoret ovat aloittaneet jonkin ammatillisen koulutuksen, mutta jättäneet sen kesken. Työttömyys yhdistää nuoria, samoin toimeentulotuen tarve. Nuorista yli 80 prosenttia on työttömänä ja jatkuvan toimeentulotuen tarpeessa. Päihteitä käyttävät säännöllisesti puolet nuorista. Päihdehoitoon on turvautunut 30 prosenttia nuorista ja lähes kaikki päihdehoito on ollut huumehoitoa. Lastensuojelutausta näyttäytyy nuorilla vahvana. Lastensuojelun asiakkaana on ollut peräti 60 prosenttia nuorista. Lastensuojelun tarve syntyy nuorten rikollisesta käyttäytymisestä. Jopa 76 prosentilla lastensuojelunuorista on taustalla ollut rikoksia, kuten varkauksia, huumausainerikoksia, pahoinpitelyjä ja ajoneuvon luvatonta käyttöönottoa. Lähes puolet on ollut sijoitettuna laitokseen tai perhehoitoon. Sijoituksen taustalla on ollut vanhempien tai nuoren päihteidenkäyttö, koulunkäyntivaikeudet ja rikokset. Nuorten kotoa irtautuminen on tapahtunut tyypillisimmin muuttamalla lapsuudenkodista kavereille asumaan. Harva nuori on turvautunut asuntola-asumiseen. Reilu puolet nuorista on asunut omassa vuokra-asunnossa joko välittömästi kotoa poismuuton jälkeen tai myöhemmässä vaiheessa. Sen sijaan vajaalla puolella nuorista ei ollut kokemusta omassa vuokra-asunnossa asumisesta. He olivat asuneet joko vapaaehtoisesti tai olosuhteiden pakosta sukulaisten tai kavereiden luona. Tärkeimpinä lähteinä ovat Dragana Avramovin (1998) Youth homelessness in the European Union, Susan Hutsonin ja Mark Liddiardin (1994) Youth Homelessness.
  • Immonen, Katariina (Helsingin yliopisto, 2022)
    Aims of the study. The aim of this study was to examine normative development of sleep patterns and circadian rhythmicity during adolescence. Previous studies have found that sleep duration shortens across the lifespan, and especially adolescents’ sleep timing shifts later due to physiological and psychological factors. Sleep patterns in adolescence are connected to individual’s endogenous circadian rhythms, usually measured by delayed melatonin secretion in the evening. There is a lack of understanding how sleep patterns are related to circadian body temperature rhythms during adolescence. Methods. This study was part of SleepHelsinki! cohort study of the Sleep & Mind Research Group. Adolescents’ sleep patterns were measured with actigraphies, whereas circadian body temperature was measured from the skin surface. Circadian temperature rhythmicity was inspected by circadian period length, the mesor of skin surface temperature and the amplitude of daily changes within the rhythm. Baseline measurements were measured from 215 (71.6 % girls) adolescents aged 16–18 years. At one-year follow-up, 156 (76.3 % girls) adolescents were measured again. Mixed models for repeated measures were used to examine changes over the year in sleep patterns and endogenous circadian temperature rhythm, separately for both girls and boys. Sex differences were tested with one-way variance analysis. Linear and ordinal regressions were used to predict sleep and circadian rhythm over the year. Results and conclusions. Over the year, adolescents’ sleep duration became longer during the week, while weekend sleep shortened. However, this change was only significant for girls. Sleep schedule became more delayed for both girls and boys during the week, as sleep onset, midpoint and offset occurred at a later time. Circadian rhythm changed for boys, as their average skin surface temperature increased, and their circadian temperature amplitude became smaller. Boys also had significantly lower circadian temperature amplitude than girls at the follow-up. Compared to boys, girls were 5.85 times more likely to have a high circadian temperature amplitude at the follow-up measurement. Changes in sleep length during the week was moderated by temperature amplitude, with higher circadian amplitude predicting sleep duration to become longer. Still, the likelihood to have long sleep duration was affected by past sleep duration.
  • Virta, Vilma-Lotta (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives: Delayed circadian rhythm and other sleep difficulties, common in adolescence, are related to wellbeing in various ways. The delay of sleep can be attributed, among other factors, to the nighttime use of electronic media, such as tablets and smartphones. However, there have been various contradictory findings about the effect of electronic media on sleep quality. Previous studies’ sample sizes have been small and the majority consisted of males. Therefore, this study examines the effect of electronic media on sleep architecture in adolescence with a larger sample size and includes both males and females. It was hypothesized that the use of electronic media will be related to the decrease of either REM- or slow-wave sleep. The differences between sexes and different types of electronic media were also investigated. It was hypothesized that the effect will vary based on the type of media. Methods: 166 adolescents took part in this study (age 16–17, 97 females). Their sleep was monitored with an all-night polysomnography. The duration of the use of electronic media on the same day was used in order to predict the sleep stages by regression analysis. Multivariate covariance analysis was used to compare the effects of different types of electronic media. Results and conclusions: The use of electronic media was not associated with the decrease of neither REM- nor slow-wave sleep. Secondly, the groups characterized by different uses of electronic media did not differ significantly with regards to proportions of sleep stages. This study, therefore, does not provide support for the previous findings implicating adverse effects of electronic media on the quality of sleep.
  • Nylander, Oskar (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari ; 2006 (4)
  • Sneck, Antti (Helsingin yliopisto, 2019)
    Objectives. Attachment theory is a theory of social development and personality, known around the world. According to the theory, children have an innate tendency to develop a biologically based and central nervous system-regulated attachment bond to their primary caregivers in order to ensure safety, care, and survival. Early attachment experiences contribute to the way one sees oneself and others and lead to secure, insecure, or disorganized attachment styles, which affect rest of one’s life. Previous research has confirmed the universal nature of attachment, different attachment categories and styles, and early attachment’s links with future relationships and various internal and external problems. Attachment research has traditionally concentrated on early childhood and early childhood environments, whereas middle childhood, adolescence, and school context have been studied less. The objectives of the present study were to find out what kinds of links there are between attachment and the lives of school-aged children and youngsters, what kinds of attachment-related challenges teachers encounter at school, and how teachers could support their students with those attachment-related challenges. The aim is to explore attachment in the lives of school-aged children and youngsters, including at school, to gain a better understanding and to create a valuable foundation for future research. Methodology. The present study was conducted as a systematic literature review, which allowed the gathering of diverse and comprehensive, yet relevant research material, while also supporting objectivity and reproducibility aspects of the study. The material, available through electronic databases, was comprised of research articles from around the world, published in peer-reviewed international research journals. The material was analyzed thematically by research questions and topics, which were then used as a framework in the Results section. Results and conclusions. Early attachment and attachment styles were directly and indirectly linked to the lives of school-aged children and youngsters, including teacher-student relationships, peer relationships, family relationships, and academic achievement, as well as internal and external problems. Various attachment-related challenges and problems were visible at school, but teachers had many ways to buffer them. Current attachment research has not affected or changed school environments enough. Much more attention should be given to attachment within schools, teacher education, and in-service training programs in order to give students better support for their attachment-related problems and challenges.
  • Järvi, Eeva (Helsingin yliopisto, 2019)
    Helsingin kaupungin lastensuojelun käyttämissä sijaishuoltolaitoksissa on kerätty tietoa sijoitettujen nuorten sijoituksista ja nuoren taustoista (HOSVA-aineisto) vuosina 2004 – 2016. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää tätä aineistoa käyttäen, millaisia ovat lastensuojelun toimenpiteenä sijaishuoltolaitokseen tapahtuneet sijoitukset, millaiset tekijät vaikuttavat sijoitukseen ja erottelevat sijoituksia toisistaan. Tutkimuksessa näkökulma on lastensuojenluinstituutiota, tarkastelun kohteena ovat lastensuojelussa tehdyt toimenpiteet (sijoitukset). Tieto on kerätty lomakemuotoisesti. Tutkimuksessa käytetyssä aineistossa on 1472 havainto-yksikköä, joissa on taustatiedot sijoituksen kohteena olevasta nuoresta ja hänen perheestään ja nuoren aiemmin saamista palveluista, sijoituspykälästä ja sijoituksen syystä. Aineistoa on analysoitu käyttäen lineaarista regressioanalyysiä, ristiintaulukointia ja kysymyksenasettelusta poikkeavia vastauksia analysoiden. Keskeisenä tutkimustuloksena ovat sijoituksien alueelliset, sijoituksen pituuteen ja sijoituspykäliin liittyvät erot sijoituksissa. Helsingin suuralueet eroavat toisistaan käytettyjen sijoituspykälien ja sijoituksien kestojen suhteen. Sijoitustoimenpiteistä avohuollon sijoitukset keskittyivät nuorempiin ja huostaanoton pykälät vanhempiin nuoriin, erityisen tuen pykälät erityisluokilla koulua käyviin. Sijoituksen kesto oli tytöillä pidempi kuin pojilla ja aiemman psykiatrisen hoitokontaktin saaneilla lyhyempi kuin muilla. Lastensuojelun tutkimuksessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen kategoria sisältää useita erilaisia sijoituksien pituuksia, syitä ja perhetilanteita. Kategorian sisällä olevia eroja on sijoitusten pituuksissa ja sijoitusten toimenpiteinä kohdistuessa eri ikäisiin eri tavoin. Lastensuojelun arjessa rakenteinen kirjaaminen on haasteellista ja voi tuottaa virheellisiä tuloksia, jos kirjaamisen käytännöt eivät ole selkeitä ja arjen työn kannalta mielekkäitä.
  • Manninen, Aino (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten naisten antamia merkityksiä kodille siirtymävaiheessa lapsuudenkodista omaan kotiin. Työn viitekehyksenä on elämänkulullinen siirtymävaihe nuoruudesta aikuisuuteen ja omaan kotiin muuttaminen yhtenä aikuistumiseen kuuluvana tekijänä. Tutkimuksessa painotetaan näkökulmaa kodin merkityksestä erityisenä tunnesuhteena ja tarkastellaan nuorten kokemuksia kodista, kodin muuttuessa niin fyysisestä kuin sosiaalisesta näkökulmasta omaan kotiin muuttamisen yhteydessä. Tutkimusaineisto koostuu nuorten naisten koti -aiheisista kirjoituksista. Kirjoituksia on yhteensä 27. Kaikki nuoret kirjoittajat ovat kirjoitusvaiheessa muuttaneet pois lapsuudenkodista, mutta muuton ajankohta vaihtelee kirjoittajien välillä. Kirjoittajat ovat syntyneet vuosina 1978–1985. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistoa on analysoitu temaattisesti. Analyysi etenee nuorten antamien merkitysten mukaan lapsuudenkodista, omaan kotiin ja tulevaisuuden kotiin. Tutkimus osoitti, että nuorten antamat merkitykset siirtymävaiheessa ovat monimuotoisia ja merkityksillä lapsuudenkodista, omasta kodista ja tulevaisuuden kodista on kaikilla omanlaisensa tarkoitus nuorten kokemuksissa. Koska siirtymävaihe on herättänyt nuoret pohtimaan kotia uudella tavalla, nuoret rakentavat suhdetta kotiin sopeutumalla ja hyödyntämällä muuttunutta asuinympäristöään ja suhteuttamalla kokemuksiaan sekä elettyyn että elettävään kotiin.
  • Törrönen, Maritta (Yliopistopaino, 1999)
  • Simpanen, Sonja (Helsingin yliopisto, 2018)
    Aims. Individuals can be divided into three chronotypes based on their preferred timing of sleep and activity: morning-, neither- and evening-type. Evening-type has been associated with many health-related risks and higher depressive and anxiety symptoms (DA symptoms), but the underlying mechanisms remain unclear. In adolescence evening-type becomes more common, DA symptoms increase and physical activity decreases. The aim of this study is to examine the mediational associations between chronotype, exercise and DA symptoms in adolescence. Furthermore, the differences between genders are examined. Methods. The data used was from a Finnish cohort study SleepHelsinki!. 997 16‒17-years old adolescents (63.8% girls) participated in the study. Chronotype was assessed with MCTQ. BDI-II and GAD-7 were used to assess DA symptoms respectively. The amount of exercise was measured as hours per month. Mediation analysis with bootstrapping was used to examine the indirect associations between variables. Results and Conclusions. Evening-type was associated with higher DA symptoms, but exercise did not mediate this association when sleep loss, smoking and alcohol consumption were taken into consideration. Instead chronotype mediated the association between exercise and DA symptoms. According to these results the amount of exercise is not that relevant in the association. Instead more important is to concentrate on the type of exercise and to enhance the lifestyle of evening-types in other ways e.g. increasing social support considering gender differences.
  • Wickholm, Maria (Helsingin yliopisto, 2018)
    Yksilöllistymiskeskusteluissa on painotettu näkökulmaa, jossa korostuvat ihmisten mahdollisuudet muokata omaa elämäänsä ilman traditioiden painolastia. Näistä keskusteluista huolimatta, monet elämänkulkuun liittyvät vaiheet ovat institutionalisoituneet, ja esimerkiksi käsitykset aikuisuudesta noudattavat yhä vanhoja määritelmiä. Tutkielman tavoitteena on tarkastella normatiivisen elämänkulun rakennetta sellaisten nuorten aikuisten silmin, jotka eivät koe haluavansa elää tämän rakenteen mukaisesti. Yhtenä keskeisenä rajauksena on käytetty haluttomuutta lisääntymiseen. Tutkielmassa aihetta lähestytään laadullisin keinoin, ja aineiston analyysin apuvälineenä toimii ankkuroitu teoria. Analyyttisina työkaluina on toimijuuden tematiikkaa sekä valtateoriaa. Aineisto perustuu kuuteen haastatteluun, joissa on haastateltu 25–35 -vuotiaita nuoria aikuisia. Yleisesti yhteiskuntatieteissä on ajateltu, ettei nyky-yhteiskunnissa yhteiskunnalliset tekijät tai instituutiot enää vahvasti ohjaa yksilöiden elämänkulkua. Analyysin avulla päädytään kuitenkin paljastamaan, kuinka sosiaalinen ympäristö toimii yhä elämänkulun normatiivisuutta ylläpitävänä tekijänä. Lisäksi tarkastelu kohdistuu toisin toimijuuden ja normatiivisen elämänkulun rakenteen dynamiikkaan: minkälaisia haasteita toisin toimija kohtaa, ja millaisia ratkaisuja näiden haasteiden kohtaamiseen on käytetty? Vaikka elämää ohjaavien normien on ajateltu löyhentyneen, koskee löyhentyminen vain joitain elämänkulun osa-alueita. Työelämä on siinä mielessä muuttunut avoimemmaksi, ettei vakinaista virkaa enää pidetä normina. Sen sijaan palkkatyöläisyys on yhä voimassa oleva normi, ja perinteisestä työstä eroavia töitä koetaan joutuvan selittelemään. Perheellistymisen normi näyttäytyy yhä vahvana, samoin kuten perinteisen parisuhteen normi. Toisin toimijuus puolestaan näyttää irtisanoutuvan sellaisista yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista arvoista, jotka liittyvät materiaan tai talouteen. Näiden sijaan toisin toimijuudessa sitoudutaan itsensä kehittämiseen, tietoon, globaaliin yhteisöön sekä ekologisiin arvoihin. Tutkielma antaa viitteitä arvomuutoksesta sekä ajattelutavan globalisoitumisesta. Kun maailmankuvan lähtökohtana on globaalit ongelmat, näyttäytyy normatiivisen elämänkulun rakenne problematisoituvan. Toisin toimijat kohtaavat haasteita, ja näiden haasteiden ratkaisemiseksi pyritään muokkaamaan sosiaalista ympäristöä niin, että ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat saman kaltaisesti normatiiviseen elämänkulkuun: varauksellisesti.
  • Liutu, Maiju (Helsingin yliopisto, 2019)
    Aims. Mental disorders in adolescence are common, and when left untreated, they can significantly affect the developmental phase of adolescence, impacting development throughout life. Changes in experiencing emotions are typical in mental disorders, however, normal fluctuation of emotions in adolescence may impact the early detection of disorders in young people. Currently there is little research on the connection between temporal fluctuation of emotions and mental disorders in adolescence. This thesis is studying the variation in temporal fluctuation of emotions, mental alertness and self-control in adolescents that have at least one mental disorder, or no mental disorders, as well as the connection between such temporal fluctuations with different mental disorders. In addition, this thesis is studying the connection between the number of simultaneous mental disorders and the intensity of emotions, mental alertness and self-control. Methods. The studied group consisted 342 16–18-year-old adolescents from Helsinki, out of which 69.6% were girls. The data used in the study was part of the second stage of the SleepHelsinki! cohort study by the University of Helsinki. “MINI” interview technique was used for assessing the mental disorders and PsyMate™ application (which is based on the ESM method) was used for assessing the temporal fluctuation of emotions, mental alertness and self-control. The connections were examined with linear mixed models. Results and conclusions. The study did not detect any difference in the observed temporal fluctuation of emotions when comparing the adolescent that had at least one mental disorders with those that did not have any mental disorders. A greater number of detected mental disorders had a connection with weaker joyfulness and satisfaction, more intense depression, anxiety and irritability, as well as better experienced self-control. The number of disorders was not detected to have an affiliation with mental alertness. The study did not detect a systematic connection between temporal fluctuation of emotions and mental disorders, but some reference of connection between certain disorders and temporal fluctuation of emotions was detected. In the future it would be beneficial to study these connections while considering the impact of situational factors into emotions. 40 % of the adolescent observed in this study had at least one current mental disorder. Therefore, the common occurrence of mental disorders in the adolescent indicates the necessity to improve the understanding of the characteristic features of adolescent mental disorders, such as their impact in the changes in emotions.
  • Haimala, Maija (Helsingin yliopisto, 2015)
    Aims: Previous studies have shown, that being in a romantic relationship in adolescence is associated with increase in depressive symptoms. The major aim of this study was to determine whether the association can also be found between romantic relationship and anxiety and psychotic symptoms. The linkages between being in a romantic relationship and depressive, anxiety and psychotic symptoms were examined in this study. It was hypothesized that being in a romantic relationship would predict increase at least in depressive and anxiety symptoms. Besides that this study also examined the linkages between the quality of romantic relationship and depressive, anxiety and psychotic symptoms. It was assumed that the good quality would be associated with increase in symptoms whereas the bad quality would be associated with fewer symptoms. This was also seen to explain the possible associations between romantic relationship and psychic symptoms. Methods: The data of this study was a part of a wider Pathways to Desistance –study which followed serious juvenile offenders' psychological development, behaviour, social relationships, mental health, and experiences in the juvenile or criminal justice system. The subjects were 14–19 years old adolescents and the number of subjects fluctuated between 699–1262 adolescents depending on analysis. The linkages between romantic relationship and symptoms were examined both in a cross-sectional and longitudinal studies whereas the associations between the quality of relationship and symptoms were studied only cross-sectionally. The analyses were done by Poisson Regression. Results and conclusions: This study showed no associations between being in a romantic relationship in adolescence and depression, anxiety and psychotic symptoms. Thus, being in a relationship does not seem to be a risk factor for depression, anxiety or psychotic symptoms according to this study. The quality of romantic relationship does not either seem to be associated with the amount of symptoms. Therefore the bad quality of romantic relationship does not seem to predispose adolescents to more symptoms and respectively the good quality does not seem to promote psychological wellbeing. According to this study only adolescent's partner's antisocial influence was a significant risk factor to an adolescent's psychological wellbeing; It was associated with more depressive, anxiety and psychotic symptoms.
  • Lönnrot, Susanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives. Entrepreneurship is the future of work and the need for entrepreneurial skills is increasing with any type of work. But who can become an entrepreneur and does it require a certain kind of personality? The objective of this study was to increase the understanding about the role that personality has in entrepreneurial intention during adolescence. The study was conducted by analysing the differences in personality traits between 7th grade and high school 3rd grade students, examining how personality traits explain entrepreneurial intention and comparing different personality profiles based on entrepreneurial intention. There has been little research about entrepreneurial intentions among adolescence. Furthermore, the results from previous research have shown mixed results on the association between personality and entrepreneurial intentions, making the topic interesting. Methods. The data for this study were acquired as a longitudinal data from Mind the Gap -project that was funded by the Academy of Finland. The data were collected in 2014 (7th grade n=1310) and 2019 (high school 3rd grade n=751). Personality was measured using Big Five personality traits: neuroticism, extraversion, agreeableness, openness and conscientiousness. The paired t-test was used to analyze the differences in personality traits between 7th grade and high school 3rd grade students. The associations between personality traits and entrepreneurial intention were examined using regression analysis. Cluster analysis was used to form personality profiles and the differences between profiles based on entrepreneurial intention were analysed using one-way analysis of variance. Results and conclusions. There were no statistically significant differences in the personality traits between 7th grade and high school 3rd grade students. Openness was the only personality trait that explained entrepreneurial intention of 7th grade students. Neuroticism (inverted) and openness explained entrepreneurial intention of high school 3rd grade students. The effect size was low on both measurement points. The participants were classified into four profiles based on their personality traits: 1) Entrepreneurial, 2) Amicable, 3) Creative introvert, and 4) Reserved. Participants with Entrepreneurial profile reported more entrepreneurial intentions than participants with Amicable and Reserved. The findings suggest that even though personality was significantly associated with entrepreneurial intention, the role of personality was not major. This means that most of the variance of entrepreneurial intention can be explained with other variables. The results can be applied especially to entrepreneurial education in schools where adolescents can be encouraged to consider entrepreneurship regardless of their personality traits.