Browsing by Subject "ohjauskeino"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Kontiala, Laura (Helsingfors universitet, 2016)
    Tässä tutkielmassa kehitettiin tilatason mallinnustyökalu, jolla yksittäisen tilan erityispiirteet voidaan huomioida lohkotasolla ja määrittää voittoa maksimoiva resurssien allokaatio ja ravinnekuormitus erilaisten ohjauskeinojen oloissa. Malli kehitettiin valuma-aluetason mallin pohjalta. Kehitetyllä mallilla laskettiin Vantaanjoen valuma-alueelta valitun todellisen kasvintuotantotilan typpi- ja fosforikuormitus ja tilan voitto tila- ja LFA-tuen skenaariossa, ympäristötuen skenaariossa ja mallinnettavan tilan nykyisellä maankäytöllä. Aineiston lähtötiedot muokattiin mallinnettavaa tilaa kuvaaviksi ja malliin lisättiin satotasoluokitus, lohkojen kokoluokitus ja työaikarajoite. Mallinnus toteutettiin General Algebraic Modeling System GAMS kielellä. Nyt tehty kehitystyö vie mallia eteenpäin kohti kuvaavampaa tilatason mallinnusta, mutta ei vielä saavuta kaikkia oleellisia viljelijän päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä. Ympäristötuen skenaarion ratkaisu ja mallinnettavan tilan nykyratkaisu ovat ravinnekuormituksen osalta melko lähellä toisiaan. Taloudellisen tuloksen osalta ratkaisut sen sijaan eroavat selkeästi. Tämän perusteella voikin epäillä, että mallin kustannuslaskelmissa on puutteita tai mallista puuttuu joitain viljelijän päätöksentekoon keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Mallia tulisi edelleen kehittää esimerkiksi lisäämällä siihen lohkojen sijaintia, viljelykiertoja ja riskiä kuvaavat ulottuvuudet. Tilatason mallinnus vaatii runsaasti luonnontieteellistä, maataloustieteellistä ja taloustieteellistä lähtöaineistoa ja mallinnuksen tulokset ovat voimakkaasti riippuvaisia valituista lähtöarvoista, rajoitteista, ja funktiomuodoista. Kaikkiin malliin tehtyihin laskelmiin ja lähtöarvoihin liittyy epävarmuuksia, jotka voivat vääristää mallin tuottamia tuloksia. Yksityiskohtaisempi malli mahdollistaa kuitenkin ohjauskeinojen vaikutusten tarkemman havainnoimisen. Mallia voi hyödyntää kuormituksen vähentämiseen tähtäävien ohjauskeinojen vaikutusten arvioinnissa ja tarkemmassa kohdentamisessa sekä neuvonnan apuvälineenä. Ravinnekuormituksen syntyyn vaikuttavan laajan tietomäärän saamiseksi mukaan malliin ja lähtötietojen epävarmuuksien vähentämiseksi, tulisi mallien rakentamisessa hyödyntää yhä enemmän monialaista yhteistyötä. Erityisesti viljelijöiden ammattitaitoa tulisi hyödyntää enemmän.
  • Korhonen, Olli (Helsingin yliopisto, 2021)
    Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi ilmastopolitiikan toteuttamista niiden sitoessa ja varastoidessa hiiltä ilmakehästä. Metsät ovat yksi Suomen tärkeimmistä luonnonvaroista, minkä johdosta niihin kytkeytyy useita tavoitteita taloudellisen arvon varmistamisesta monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilen sitomisen lisäämiseen. Suomen metsistä suurin osa on yksityisten metsänomistajien omaisuutta. Siten yksityisten metsänomistajien preferenssit ja tavoitteet omistukselle on olennaista huomioida, jotta metsät saadaan kytkettyä myös osaksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita. Tässä tutkielmassa tarkastellaan metsänomistajien suhtautumista hiilen sitomisen ja varastoinnin lisäämiseen osana omien metsien hoitoa. Aineistona hyödynnetään vuonna 2019 kerättyä kyselyä, joka tuotettiin Suomalainen metsänomistaja 2020 - tutkimushankkeessa. Kysely sisälsi perusotoksen sekä kolme erityisteemoihin keskittyvää osaotosta. Yksi osaotoksista (n = 2250) keskittyi metsien käytön ja käsittelyn hyväksyttävyyteen, jossa kysyttiin metsänomistajien suhtautumista lisätä hiilen sitomista osassa omia metsiä korvausta vastaan. Näistä kysymyksistä tarkastellaan logistisen regression avulla metsänomistajien kiinnostusta myydä hiilensidontapalvelua suhteessa omistajien ja tilojen taustapiirteisiin. Lisäksi yleisellä tasolla havainnoidaan metsänomistajien suhtautumista toteuttaa hiilen sitomista ja varastointia edistäviä metsänhoidollisia toimenpiteitä sekä niiden potentiaalista ilmastovaikutusta. Yksityisistä metsänomistajista puolet suhtautuu myönteisesti hiilensidontapalvelun tuottamiseen omassa metsässä korvausta vastaan. Merkitsevinä tekijöinä metsänomistajien ja tilojen taustapiirteitä tarkasteltaessa nousivat esiin ikä, koulutus sekä vastaajan näkemys omasta metsästä hiilinieluna. Tarkastelluista hiilen sitomista ja varastointia lisäävistä metsänhoidollisista toimenpiteistä yleisesti myönteisimmin suhtaudutaan jatkuvaan kasvatukseen, josta on kiinnostunut selvästi yli puolet vastanneista. Toimenpiteiden ilmastovaikutuksia arvioitaessa oli turvemailla toteutettavalla jatkuvalla kasvatuksella suurin päästövähennyspotentiaali ja se on useiden metsänomistajien näkökulmasta kiinnostava keino ottaa käyttöön omissa metsissä, jos siitä saisi korvauksen. Kokonaisvaltainen kestävä kehitys on jatkossa yhä olennaisempi osa metsien hoitoa, minkä vuoksi onkin tärkeää havainnoida, miten erilaiset tavoitteet ovat yhteensovitettavissa. On olennaista tunnistaa, millaiset metsänomistajat ovat potentiaalisesti kiinnostuneita tuottamaan hiilensidontaa ja millaisin metsänhoitomenetelmin voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti mahdollisimman suuri ilmastovaikutus. Päätöksenteossa ja neuvonnassa tulee huomioida yksityisten metsänomistajien erilaiset tavoitteet omistukselleen, heidän halukkuuteensa ja valmiutensa toteuttaa eri toimenpiteitä sekä toimenpiteiden houkuttelevuus ja tarkoituksenmukaisuus eri kasvupaikoilla.
  • Rautavirta, Marjukka (Helsingin yliopisto, 2020)
    This study introduces a new policy instrument called Forest conservation tax deduction. Finnish Forest Industries Federation (FFIF) has presented the Forest conservation tax deduction at the idea level. The aim of the Forest conservation tax deduction would be to encourage forest owners to voluntarily conserve applicable parts of their forests for a fixed duration in exchange for compensation. Compensation for forest conservation comes in the form of a tax deduction that can only be taken out from taxes directed at forestry capital income. In this way, the instrument could work as an encouragement to increase wood supply to the market and simultaneously placing important natural sites under conservation. There is no policy instrument in Finland that would increase conservation and at the same time secure access to wood for industrial use at the time of writing this thesis. The purpose of this thesis is to present and further develop the new Forest conservation tax deduction on the basis of the proposal of the FFIF in more detail and to clarify the content of the policy instrument. The thesis examines, among other things: whether there is a need for a new instrument, whether it is legally feasible and how the instrument would work. The material for this thesis consists of the instruments and legislation currently in use. The material used is the de minimis regulation, environmental support aid of the Temporary Act on the Financing of Sustainable Forestry and forest gift tax deduction. The new instrument is based on the instruments currently in use and the research method is to present the operation of the new instrument through the application of the instruments currently in use. The current environmental support aid for voluntary temporary protection suffers from an under-budget and low human resources. Monitoring the effectiveness of this policy has also shown that the forest owners have often conserved a target area without compensation. For these reasons, it is important to assess whether the current instrument achieves its objectives in a cost-effective way for the society. In addition, the legislation of the current instrument is temporary and will require the approval of the European Commission after the end of its term. Forest conservation tax deduction is proposed to be a permanent and continuous form of preservation regulation. This instrument could also be used in future to ease safeguarding forest species in need of temporary protection. The instrument is proposed to be based on a de minimis regulation which consecutively does not need to be approved by the European Commission. This in turn would reduce the amount of bureaucracy involved. The Forest conservation tax deduction is a legally feasible instrument. This thesis demonstrates that Forest conservation tax deduction is a potential policy instrument for temporary protection. However, the introduction of the instrument as an active regulation would require further study, as the instrument and its operation are considered only at a general level. The details of the tax aid are left largely open and therefore require further work. The thesis has not examined the cost-effectiveness of the new instrument and therefore does not compare this aspect to the current active instrument. The thesis also does not examine how Forest conservation tax deduction as a policy instrument affects the timber trade and forest protection. These should be taken into account in future study. A regional experiment would also provide a better understanding of forest owners' attitudes towards the instrument.
  • Virta, Laura (Helsingin yliopisto, 2020)
    This study examines future scenarios of textile consumption and production portrayed in Finnish news media and extending to year 2050. Emphasis of the study is on the policy instruments that can potentially support sustainable textile consumption and production. 214 news articles from year 2019 formed the study data. The data was analyzed using theory-guided qualitative content analysis. The analysis was guided by three policy instrument groups: regulation, financial and information instruments. Other references regarding future scenarios of textile consumption and production in general were also collected under the frame of sustainable consumption and production (SCP). A futures table was formed, including descriptions of current state, desirable, threatening and probable textile futures, focusing on the different policy instruments in effect in these scenarios. Five specialists also participated in forming these future scenarios by evaluating the probability and desirability of claims formed from the news data. The data shows that textile and fashion sustainability issues are highly current and form a part of a larger climate change driven criticism on consumerism. If the discussions and plans on the verge of 2020 turn into actions, the most positive scenario suggests that the textile industry is carbon neutral and functions as a circular economy in 2050. For example ecological tax reform, legislation requiring stronger corporate responsibility and new and sustainable textile materials may play a big role in the change. The more unsustainable scenarios might unfold if political regulation lacks ambition, and the values and behavior of consumer masses don’t change fast enough or in a big enough scale to favor sustainable choices. In the specialists’ evaluation most defining phenomenon expected to guide the development of the textile sector in the coming decades were stronger political directing methods, environmental taxation of goods and services and a change towards circular economy. The news data emphasized a need for a highly holistic change in the means of consumption and production, where sustainability is achieved through changes in technology, values and attitudes as well as political and financial structures that drive and support sustainable choices.