Browsing by Subject "ohjelmat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 37
  • Kleemola, Sirpa; Forsius, Martin (Finnish Environment Institute, 2006)
    The Finnish Environment 30/2006
    The Integrated Monitoring Programme (ICP IM) is part of the effect-oriented activities under the 1979 Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, which covers the region of the United Nations Economic Commission for Europe (UNECE). The main aim of ICP IM is to provide a framework to observe and understand the complex changes occurring in natural/semi natural ecosystems. This report summarizes the work carried out by the ICP IM Programme Centre and several collaborating institutes. The emphasis of the report is in the work done during the programme year 2005/2006 including: - A short summary of previous data assessments - A status report of the ICP IM activities, content of the IM database, and geographical coverage of the monitoring network - Reports on the following topics: trend assessment of deposition and runoff/soil water chemistry at ICP IM sites, heavy metal budgets and critical loads at ICP IM catchments, use of dynamic modelling forecasts to derive future target loads for N and S in deposition - Reports on national ICP IM activities.
  • Kleemola, Sirpa; Forsius, Martin (Finnish Environment Institute, 2007)
    The Finnish Environment 26/2007
    The Integrated Monitoring Programme (ICP IM) is part of the effect-oriented activities under the 1979 Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, which covers the region of the United Nations Economic Commission for Europe (UNECE). The main aim of ICP IM is to provide a framework to observe and understand the complex changes occurring in natural/semi natural ecosystems. This report summarizes the work carried out by the ICP IM Programme Centre and several collaborating institutes. The emphasis of the report is in the work done during the programme year 2006/2007 including: - A short summary of previous data assessments - A status report of the ICP IM activities, content of the IM database, and geographical coverage of the monitoring network - A summary prepared for the Gothenburg revision process: effects based approaches for S and N - Reports on the following topics: assessment of heavy metal loads and critical limits at ICP IM catchments, effects of climate change on dynamic model predictions and target loads functions, pine forest vegetation dynamics at ICP IM sites in Latvia - Reports on national ICP IM activities.
  • Kleemola, Sirpa; Forsius, Martin (Finnish Environment Institute, 2008)
    The Finnish Environment 28/2008
    The Integrated Monitoring Programme (ICP IM) is part of the effect-oriented activities under the 1979 Convention on Long‑range Transboundary Air Pollution, which covers the region of the United Nations Economic Commission for Europe (UNECE). The main aim of ICP IM is to provide a framework to observe and understand the complex changes occurring in natural/semi natural ecosystems. This report summarizes the work carried out by the ICP IM Programme Centre and several collaborating institutes. The emphasis of the report is in the work done during the programme year 2007/2008  including: - A short summary of previous data assessments - A status report of the ICP IM activities, content of the IM database, and geographical coverage of the monitoring network - A progress report on biodiversity issues - Two reports on assessing links between climate change and air pollution effects using site-specific data: a progress review, a report on development of a model framework  - A report on daily streamwater runoff characteristics of ICP IM catchments in the Bohemian Massif - Reports on national ICP IM activities.
  • Kleemola, Sirpa; Forsius, Martin (Finnish Environment Institute, 2009)
    The Finnish Environment 23/2009
    The Integrated Monitoring Programme (ICP IM) is part of the effect-oriented activities under the 1979 Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, which covers the region of the United Nations Economic Commission for Europe (UNECE). The main aim of ICP IM is to provide a framework to observe and understand the complex changes occurring in natural/semi natural ecosystems. This report summarizes the work carried out by the ICP IM Programme Centre and several collaborating institutes. The emphasis of the report is in the work done during the programme year 2008/2009 including: • A short summary of previous data assessments • A status report of the ICP IM activities, content of the IM database, and geographical coverage of the monitoring network • Reports on the following topics: - critical loads for acidification and eutrophication for terrestrial and aquatic ecosystems - trend assessment of deposition and runoff/soil water chemistry at ICP IM sites - heavy metal budgets and critical loads at ICP IM sites.
  • Kleemola, Sirpa; Forsius, Martin (Finnish Environment Institute, 2010)
    The Finnish Environment 15/2010
    The Integrated Monitoring Programme (ICP IM) is part of the effect-oriented activities under the 1979 Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, which covers the region of the United Nations Economic Commission for Europe (UNECE). The main aim of ICP IM is to provide a framework to observe and understand the complex changes occurring in natural/semi natural ecosystems. This report summarizes the work carried out by the ICP IM Programme Centre and several collaborating institutes. The emphasis of the report is in the work done during the programme year 2009/2010 including: • A short summary of previous data assessments • A status report of the ICP IM activities, content of the IM database,and geographical coverage of the monitoring network • A progress report on ICP IM biodiversity assessment • Two reports on critical loads at ICP IM sites: - report on calculation of site specific critical loads for acidification and eutrophication for terrestrial and aquatic ecosystems - relationships between critical load exceedances and empirical impact indicators
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (8)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (17)
  • Elo, Tiina; Seppälä, Sirkka-Liisa (Ympäristöministeriö, 2012)
    Suomen ympäristö 20/2012
    Savukosken kulttuuriympäristöohjelmassa luodaan katsaus kunnan kulttuuriympäristön historialliseen kehitykseen ja esitellään perustiedot rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön nykytilanteesta. Ohjelmatyön päämääränä on tarjota tietoa kaavoituksen ja muun suunnittelun välineeksi sekä vahvistaa asukkaiden paikallisidentiteettiä ja tietoisuutta omasta ympäristöstään. Kirja toimii niin ympäristöhoidon opaskirjana, kotiseudun lukukirjana kuin Savukosken kunnan arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden tietopankkina. Savukosken kulttuuriympäristöohjelma on tehty Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen alueidenkäyttöyksikön hallinnoiman Lapin kulttuuriympäristöohjelma -hankkeen toimesta yhteistyössä Savukosken kunnan kanssa. Hankkeen on rahoittanut EU:n aluekehitysrahasto EAKR siihen liittyvine kansallisine rahoituksineen.
  • Kallio, Tuomas (Ministry of the Environment, 2009)
    The Finnish Environment 27en/2009
    Several structural funds programmes co-funded by the European Union will be implemented in Finland during the programming period 2007–2013. Sustainable development as a cross-cutting principle guides both European Structural Funds programme preparation and implementation. This report aims to provide a framework for integrating environmental considerations into the implementation of these programmes. The focus will be on the four Regional Competitiveness and Employment programmes funded from the European Regional Development Fund (ERDF programmes), but the results can be applied to all types of structural funds programmes as well as to national regional development.
  • Niemi, Jorma (Finnish Environment Institute, 2006)
    The Finnish Environment 26/2006
    This publication presents environmental monitoring carried out in Finland in 2006-2008. It is a summary of the environmental monitoring activities of the following national institutes: Geological Survey of Finland, Finnish Meteorological Institute, National Public Health Institute, Plant Production Inspection Centre, Finnish Museum of Natural History, Agrifood Research Finland, Finnish Institute of Marine Research, Finnish Forest Research Institute, Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry, Finnish Game and Fisheries Research Institute, Radiation and Nuclear Safety Authority, Ministry of Social Affairs and Health, Statistics Finland, Finnish Environment Institute, and Regional Environment Centres. Monitoring of natural resources, environmental pressures, state of the environment, water and health, land use and environmental policy are presented. The objective was to compile the information on national environmental monitoring and to activate information exchange and cooperation in this field.
  • Niemi, Jorma (Finnish Environment Institute, 2009)
    The Finnish Environment 12/2009
    This publication presents environmental monitoring carried out in Finland in 2009-2012. It is a summary of the environmental monitoring activities of the following national institutes: Geological Survey of Finland, Finnish Meteorological Institute, National Institute for Health and Welfare, Finnish Food Safety Authority, Finnish Museum of Natural History, Agrifood Research Finland, Finnish Forest Research Institute, Metsähallitus (National Board of Forestry), Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry, Finnish Game and Fisheries Research Institute, Radiation and Nuclear Safety Authority, Ministry of Social Affairs and Health, Statistics Finland, Finnish Environment Institute, and Regional Environment Centres. The monitoring programs presented deal with water, air, land, animals and plants, forests, biodiversity, radioactivity, harmful substances, water and health, land use and environmental policy. In addition the resources used in monitoring are estimated.
  • Auvinen, Ari-Pekka; Hildén, Mikael; Toivonen, Heikki; Primmer, Eeva; Niemelä, Jari; Aapala, Kaisu; Bäck, Saara; Härmä, Pekka; Ikävalko, Jussi; Järvenpää, Elise; Kaipiainen, Heidi; Korhonen, Kari T.; Kumela, Hanna; Kärkkäinen, Leena; Lankoski, Jussi; Laukkanen, Marita; Mannerkoski, Ilpo; Nuutinen, Tuula; Nöjd, Anna; Punttila, Pekka; Salminen, Olli; Söderman, Guy; Törmä, Markus; Virkkala, Raimo (Finnish Environment Institute, 2007)
    Monographs of the Boreal Environment Research 29
    The results of the evaluation of the Finnish National Biodiversity Action Plan 1997-2005 indicate clear changes towards better consideration of biodiversity in the routines and policies of many sectors of the administration and economy. There are many indications that actors across society have recognized the need to safeguard biodiversity and have begun to adjust their practices accordingly. Several concrete measures have been undertaken in forests, agricultural habitats and in other habitats significantly affected by human activities. Biodiversity research has expanded significantly and the knowledge of Finland´s biological diversity has increased. In general, the Action Plan has supported public discussion of the need to safeguard biodiversity and this discussion has resulted in more positive attitudes towards nature conservation.So far, however, the implemented measures have not been sufficiently numerous or efficient to stop the depletion of original biological diversity. Many habitats remain far from their original state. More species will become endangered in the immediate future unless more effective and far-reaching measuresare taken. The objective of the EU to halt the decline of biodiversity by 2010 will not be achieved given the current development. Although the deterioration in biodiversity may have slowed down in several cases, many economic activities continue to have a negative impact on biodiversity. The scale of these activities is normally greater than that of the measures taken to manage and restore biodiversity.The evaluation focused on detecting changes in the administration of key sectors, analysing the recent development of biodiversity and observing interlinkages between these two. The analysis of administrative measures was based on interviews and on examining policy documents, reports and other relevant literature. The analysis covered changes in the administration of nature conservation, forestry,  agriculture, land use and regional and development cooperation. The analysis of the development of biodiversity was based on employing 75 pressure, state, impact and response indicators. There were 5 to 15 indicators for each of the nine major habitat types of Finland.Three separate case studies were made to provide further insights into some key issues: 1) A GISanalysis was made of the development of land use patterns in North Karelia and south-west Finland between 1990 and 2000, 2) two scenarios on the development of forest structure in North Karelia until 2050 were developed using a special MELA-model and 3) the cost-effectiveness of the agri-environmental support scheme was examined by comparing different land allocation choices and their effects on biodiversity on an average farm in southern Finland. The evaluation also paid special attention to the role of research in safeguarding biodiversity and reflected Finnish experiences against an international background.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2006)
    Suomen ympäristö 49/2006
    Vuoden 2003 hallitusohjelmassa edellytettiin, että Suomessa valmistellaan kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma, jossa korostetaan varovaisuusperiaatetta uusien tuotteiden mahdollisten ennakoimattomien haittavaikutusten minimoimiseksi. Ympäristöministeriö asetti ohjelman valmistelua varten ohjausryhmän, jonka työn tavoitteeksi asetettiin muodostaa Suomen oloista lähtevä käsitys kansallisen kemikaalivalvonnan tavoitteista ottaen huomioon Euroopan yhteisön lainsäädäntö, erityisesti kemikaaleja koskevan yhteisötason asetuksen (Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals eli REACH-asetus) valmistelu. Kemikaaliohjelman yleinen päämäärä on toteuttaa Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa sovittua tavoitetta siten, että kemikaalit eivät aiheuta Suomessa merkittävää terveys- ja ympäristöhaittaa vuonna 2020. Kansallisessa kemikaaliohjelmassa on otettu huomioon kemikaalien aiheuttama haitta yksittäiselle kuluttajalle, kansanterveydelle, työntekijöiden terveydelle ja ympäristölle kemikaalin koko elinkaaren aikana. Kemikaaliohjelman tavoitteiden saavuttamisen seuranta ja eri toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi suunnitellaan ohjelman väliarvioinnin yhteydessä 2011.
  • Lahdenvesi-Korhonen, Leena (Ympäristöministeriö, 2009)
    Suomen ympäristö 10/2009
    Ympäristön ominaispiirteiden säilyttäminen ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat osa kestävää alueen kehittämistä. Kulttuuriympäristöohjelma on hyvä työkalu tähän kehittämiseen, yhteisten tavoitteiden ja tahtotilan luomiseen sekä toimenpiteiden suunnitteluun. Kulttuuriympäristöohjelma on asukkaiden, yhteisöjen, viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä tekemä linjaus ympäristön tärkeimmistä ominaispiirteistä sekä niiden hoidosta ja hyödyntämisestä. Se kokoaa yhteen tietoa ja selittää nykypäivän ympäristön kehityshistoriaa. Se ohjaa kohteiden hoitoa, antaa viranomaisille pohjatietoa päätöksentekoon ja toimii vuorovaikutuksen välineenä. Tämä opas tarjoaa ohjeita ja näkökulmia ohjelman toteuttamiseen sekä runsaasti jo tehtyihin ohjelmiin pohjautuvia esimerkkejä kulttuuriympäristöohjelmien tekijöille: kuntien luottamushenkilöille, viranhaltijoille, ohjelmia laativille suunnittelijoille ja konsulteille sekä ohjelmatyöhön osallistuville asukkaille, yhdistyksille ja muille tahoille.
  • Lahdenvesi-Korhonen, Leena (Miljöministeriet, 2009)
    Miljön i Finland 10sv/2009
    Hållbar utveckling av ett område inbegriper att man bevarar miljöns särdrag och utnyttjar de möjligheter som miljön erbjuder. Ett kulturmiljöprogram är ett utmärkt verktyg då man bygger upp gemensamma mål och ambitioner samt planerar åtgärder inom ramen för detta utvecklingsarbete. Ett kulturmiljöprogram ger riktlinjer om de viktigaste särdragen i miljön och om vården och utnyttjandet av dessa. Riktlinjerna dras upp i samverkan mellan invånare, samfund, myndigheter, näringslivet och miljövårdsexperter. Programmet sammanställer information och förklarar hur våra dagars miljö har utvecklats. Det ger handledning i hur kulturmiljöobjekten ska vårdas, erbjuder bakgrundsinformation för myndigheterna för beslutsfattande och fungerar som ett verktyg för växelverkan. I denna guide finns anvisningar för och synpunkter på hur programmet kan genomföras, samt riktligt med exempel från redan genomförda program. Guiden riktar sig till dem som är involverade i utarbetandet av kulturmiljöprogram: förtroendevalda i kommunerna, tjänsteinnehavare, planerare och konsulter som utarbetar programmen samt invånare, föreningar och andra parter som deltar i programarbetet.
  • Palosuo, Veikko Juhana (Suomen metsätieteellinen seura, 1979)
  • Unknown author (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristö 17/2008
    Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008–2016:n valmistelua tukeneen asiantuntijatyöryhmän raportissa tarkastellaan monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä luonnontieteellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, metsäneuvontaa ja koulutusta, tutkimustarpeita ja toimintaohjelman seurantaa sekä esitetään arvio toimintaohjelman vaikutuksista. Raporttiin on koottu perusteet monimuotoisuuden turvaamistoimenpiteiden kohdentamiselle. Pääpaino on luonnontieteellisissä perusteissa, mutta niiden lisäksi tarkastellaan taloudellisia ja sosiaalisia näkökohtia. Raportissa on tunnistettu erilaisten elinympäristöjen ja elinympäristöjen rakennepiirteiden suojelutarpeet, joihin tulee kiinnittää huomiota, kun kehitetään suojelualueverkon edustavuutta sekä ennallistamista ja luonnonhoitoa suojelualueilla ja talousmetsissä. Seurannalla on suuri merkitys toimenpiteiden kehittämisessä.
  • Sirkiä, Saija (Suomen ympäristökeskus, 2013)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 14/2013
    Yhteistoimintaverkosto on yksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli METSO-ohjelman toimenpiteistä. METSO-ohjelma pyrkii pysäyttämään Suomen metsien lajien ja luontotyyppien taantumisen. Yhteistoimintaverkostojen päätavoite on luoda paikallisia luontokohteiden kokonaisuuksia, joiden monimuotoisuusarvoja voidaan uudenlaisen yhteistyön avulla hyödyntää elinkeinotoiminnassa, virkistyskäytössä tai maaseudun elinvoimaisuuden parantamisessa. Vuonna 2012 käynnissä oli yhteensä kaksitoista verkostohanketta. Näistä seitsemän jatkavaa verkostoa on ollut käynnissä 1–3 vuotta ja viisi päättynyttä verkostoa vuodesta 2009. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan verkostojen tulosten ekologista, taloudellista ja sosiaalista vaikuttavuutta ja esitetään tulosten pohjalta ajatuksia METSO-ohjelman kehittämiseksi. Päättyneillä verkostoilla monimuotoisuuden turvaamiseen tähdänneet toimet ovat tuottaneet vaikuttavan määrän uusia METSO-ohjelman mukaisia suojelu- ja ympäristötukisopimuksia sekä luonnonhoitohankkeita. Monimuotoisuustoimenpiteitä on toteutettu neljän vuoden aikana yhteensä yli tuhannen hehtaarin alalla. Verkostoissa on lisäksi panostettu merkittävästi metsänomistajien henkilökohtaiseen neuvontaan, koulutukseen ja viestintään, mikä todennäköisesti tulee edistämään METSO-ohjelmaa vielä verkostojen päättymisen jälkeenkin. Heikoimmat tulokset saavutettiin taloudellisen vaikuttavuuden saralla. Esimerkiksi luontomatkailun edistäminen jäi monessa hankkeessa ideatasolle, sillä yrittäjien aktivointi osoittautui vaikeaksi. Jatkavilla verkostoilla näyttäisi olevan potentiaalia tuottaa METSO-rahoituksesta riippumattomia toimintamalleja. Monissa jatkavissa verkostohankkeissa ei niinkään tavoitella ”METSO-hehtaareja”, vaan luodaan kokonaan uudenlaisia neuvonnan ja yhteistyön tukipalveluja, joiden avulla edistetään monimuotoisuuden turvaamistavoitteita. Jatkavien verkostojen osalta myös taloudellinen vaikuttavuus tai monimuotoisuuden turvaamisen kustannustehokkuus voi parhaimmillaan vahvistua merkittävästi, jos verkostoissa suunnitteilla olevat toimintamallit leviävät laajempaan käyttöön. Päättyneiden verkostojen lailla jatkavien verkostojen sosiaalinen hyväksyttävyys ja viestinnällinen vaikuttavuus ovat vahvalla pohjalla. METSO-ohjelman ja yhteistoimintaverkostojen kehittämisen kannalta olisi tärkeää taata METSOn parissa toimiville tahoille tasapuoliset resurssit ohjelman toteuttamiseen. Verkostoissa kehitettyjen toimintamallien ottaminen laajempaan käyttöön vaatisi joko ministeriön tulosohjausta tai lisäresursseja toteutuakseen. Verkostoissa alulle saatuja ideoita olisi mahdollista jatkojalostaa ja luontokohdeverkostoja hyödyntää monipuolisemmin, jos hankkeille olisi tarjolla jatkorahoitusta. Etenkin avaukset elinkeinoelämän suuntaan kaipaisivat kokonaan oman hankerahoituksensa.
  • Turunen, Tatu; Sallmen, Mari; Meski, Saana; Ritvanen, Unto; Partanen, Esa (Kainuun ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristö 6/2008
    Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksien yhteinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. Sen laadinnassa on sovellettu SOVA-lain eli viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukaista ympäristöarviointia, josta on laadittu ympäristöselostus. Käsillä olevassa Oulun läänin jätesuunnitelmassa on kolme osaa: jätehuollon nykytila (osa I), ympäristöselostus (osa II) ja suunnitelma (osa III). Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon nykytila sekä tulevaisuuden kehittämistarpeet vuosille 2008 – 2018. Jätesuunnitelman taustatavoitteita ovat jätteen määrän vähentäminen (sisältäen jätteen synnyn ehkäisyn), jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen, jätehuollon ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen ja jätehuollon organisoinnin eko- ja kustannustehokkuus. Taustatavoitteiden mukaiselle kehitykselle on suunnitelmassa haettu kehittämisaskelia kahdeksalla painopistealueella. Ne ovat biohajoavan jätteen ohjaaminen pois kaatopaikoilta, jätteiden energiakäyttö, lietteiden jätehuolto mukaan lukien haja-asutuksen lietteet, energiantuotannon ja kaivosteollisuuden jätteet (tuhka, sivukivi, rikastushiekka), haja asutuksen jätehuollon palvelutaso ja kustannustehokkuus, roskaantumisen torjunta ja jätemaksujen kannustavuus sekä alueellinen yhteistyö keräilyssä, hyödyntämisessä ja käsittelyssä. Neljällä ensin mainitulla painopistealueilla on ympäristöarvioinnissa vertailtu erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Vaihtoehtovertailussa edistämisen arvoisiksi vaihtoehdoiksi nousivat biohajoavien jätteiden syntypaikkalajittelun ja aineena hyödyntämisen (kompostointi, mädätys)kehittäminen, jätteiden energiakäytön osalta rinnakkaispolton edistäminen sille jätteelle, jonka muodostumista ei voida ehkäistä, ja jota ei voida kohtuullisin kustannuksin kierrättää, lietteiden osalta lannoitevalmistekäytön edistäminen ja tuhkan osalta sekä lannoitevalmiste- että maarakennuskäytön edistäminen. Sivukiven osalta jätteen synnyn ehkäisyn lisäksi edistetään sivukiven käyttöä maarakentamisessa. Jätteiden energiakäytön osalta myös muunlainen jätteiden poltto on mahdollista silloin, kun jätteiden synnyn ehkäisystä huolehditaan, hyödynnettävät jätelajit (mm. paperi, kartonki, biojäte) eivät kulkeudu polttoon, vaan ne hyödynnetään aineena, sekä polttoon menevien jätteiden määrä pidetään rajallisena.