Browsing by Subject "ohjelmistoala"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Antikainen, Helena (Helsingin yliopisto, 2019)
    In recent rapidly changing working life, learning is seen as pivotal to be successful at work. For example high competition and changes in the working environment have led to lower hierarchies among organizations. Current working life thus emphasizes the responsibility of the individual worker in carrying out work properly. Professional agency is therefore important. However, it is not self-evident that companies offer the possibilities to exercise professional agency. The aim of this study is to examine how software professionals practice professional agency and learn in work. In addition this study aims to answer which factors restrict or enhance professional agen-cy and workplace learning in a software company. The theoretical framework of this study concentrates to examine professional agency from the subject-centered socio-cultural approach and considers job crafting as a mechanism by which workers may exercise professional agency. Additionally workplace learning is examined from different points of view. I collected the data in November 2018 by interviewing one hr-professional and six software professionals from one software company. I analyzed the tran-scribed and coded interview data by using content analysis. The results show that software professionals have high autonomy over their work when exam-ining the employer company. Professional agency was practiced and manifested especially when professionals made choices and exerted influence that affected their own work. Professional agency and workplace learning were restricted in different levels among customer projects. Re-garding workplace learning, learning was continuous and took place by doing daily work tasks, searching for knowledge independently or solving problems. Software professionals thought that there were not enough possibilities to learn collectively or seek and get help in the organiza-tion. Thus, there was an urgent need to organize venues for learning from others within the company. One possible solution mentioned by the interviewees was to create a learning arena based on workshops. In conclusion, to foster learning, it is important to create social events and arenas that offer possibilities to learn from other professionals across professional boundaries. The findings of this study support earlier studies by proposing that professional agency and workplace learning are intertwined and are also understood as social and contextual phenomena.
  • Paakkolanvaara, Hanna (2002)
    Pro gradu –tutkielma käsittelee pääkaupunkiseudun pieniä informaatio- ja kommunikaatioteknologiayrityksiä, niiden syntyä, kehitystä, yhteistyömuotoja ja verkostoja. Tarkastelun rajaaminen pääkaupunkiseudun yrityksiin oli luonnollinen, koska 44 % Suomen ICT-toimialojen toimipaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Helsingissä ja Espoossa näistä pk-seudun toimipaikoista sijaitsee jopa 91 prosenttia. ICT-toimialat jaotellaan Tilastokeskuksen käyttämän OECD:n määrityksen mukaan kolmeen yläryhmään: ICT-tavaratuotantoon, -palvelutuotantoon ja -sisältötuotantoon. Perustana luokituksessa on Tilastokeskuksen Toimialaluokitus 1995. Pk-seudun pieniä teknologiayrityksiä tarkasteltaessa osoittautui mielenkiintoisimmaksi tarkastella tarkemmin Helsingin ja Espoon ohjelmistoalan toimipaikkoja, joita on Tilastokeskuksen yritysrekisterin maaliskuun 2002 tilanteen mukaan yhteensä 1774 kappaletta. Pro gradu tutkielma koostuu johdannon ja päätelmien lisäksi neljästä varsinaisesta osiosta – kirjallisuuskatsauksesta, tilastollisesta katsauksesta sekä asiantuntija- ja yrityshaastatteluosioista. Mielenkiinnon kohteena oli nimenomaan se miten kirjallisuus ja asiantuntijoiden mielipiteet vastaavat yrittäjien kohtaamaa todellisuutta. Mikä ehkä ylikorostuu teoriassa, mutta ei itse asiassa näy yrittäjälle tai vastaavasti toisin päin. Kirjallisuusosiossa käsiteltiin aluksi pienten yritysten syntyä, kehitystä ja kasvua. Tärkeitä taustatekijöitä olivat korkeakoulut, rahoitustahot ja strategiat. Seuraavaksi käsiteltiin yritysyhteistyöhön liittyviä tekijöitä ja käsitteitä kirjallisuudessa. Tällaisia käsitteitä ovat mm. yritysverkosto, klusteri, verkostotuottavuus ja kollektiivinen oppiminen. Kolmas kappale keskittyi tarkastelemaan lähinnä kolmea teknologista keskittymää maailmalla – Göteborgia, Müncheniä ja Helsinkiä. Näiden keskittymien syntymiseen ovat vaikuttaneet monet seikat. Münchenin mikroelektroniikan keskittymän tapauksessa korostettiin Siemensin, paikallisen kysyntäpotentiaalin ja koulutetun työvoiman saatavuutta. Göteborgin tapauksessa tärkeimpinä vaikuttajina nähtiin Chalmersin yliopisto ja spinoffit yrityksistä. Helsingin telekommunikaatioklusterin taustalla nähtiin ennen kaikkea Otaniemen teknillinen korkeakoulu ja Arabianrannan taideteollinen korkeakoulu. Suuret yritykset – kuten Nokia ja Sonera nähtiin tärkeinä. Tärkeimpänä uusia yrityksiä synnyttävänä tekijänä ja klusterin kehittäjänä pidettiin kuitenkin Teknillisen korkeakoulun yhteistyötä yritysten kanssa. Tilastollisen katsauksen tarkoituksena oli alueellisen kytkennän esiintuominen ja kokonaisuuden hahmottaminen. Aineistona käytettiin pääasiassa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä sekä Suomen yritykset –julkaisua. Haastatteluita tehtiin yhteensä 18 kappaletta. Näistä haastatteluista 11 oli asiantuntijoiden, kuten tutkijoiden, päättäjien, rahoitustahojen sekä hautomonvetäjien haastatteluita ja seitsemän oli Helsingin ja Espoon alle 30 henkeä työllistävien ohjelmistoalan yritysten haastatteluita. Haastattelumenetelmänä sekä asiantuntija- että yrityshaastatteluissa oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkielmassa selvisi, että yritykset saavat alkunsa yleensä korkeakouluista, toisista yrityksistä sekä teknologiakeskuksista tai hautomoista. Pienillä teknologiayrityksillä tyypillisin yhteistyömuoto on suurten ohjelmisto- ja/tai laitteistotoimittajien tuotteiden jälleenmyynti omaa ohjelmistotuotetta täydentävänä palveluna. Muita tyypillisiä yhteistyömuotoja ovat Tekesin yhteistyöprojektit, kumppanuusohjelmat sekä kanavamarkkinointi.