Browsing by Subject "ohjelmistotuotanto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Hietanen, Päivi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Ketteryyden Julistus (Agile Manifesto) vuonna 2001 herätti monet organisaatiot uudistamaan ohjelmistotuotantoaan ja ketteriä menetelmiä käytetään nykyisin laajalti ohjelmistotuotannossa. Ketterän lähestymistavan käsitteistö on sangen moninaista, ja ketterän ohjelmistotuotannon lähtökohdat ja motiivit ovat organisaatioilla erilaiset. Tämä tutkielma tarkastelee ketterän lähestymistavan käsitteistöä, hyödyntämistä ohjelmistotuotannossa ja sen parantamisessa. Tutkielma on retrospektiivinen analyysi tapaustutkimuksesta. Tapaustutkimuksen kohteena oli ohjelmistotuotantoyritys, jolla oli vuonna 2005 tavoitteena parantaa projektinhallinnan ja ohjelmistotuotannon prosessien laatua. Lähtökohta oli prosessikeskeinen, prosessien kypsyystasot oli arvioitu ja yrityksellä oli käytössään laatujärjestelmä. Tapausyrityksen eräässä yksikössä oli kiinnostusta selvittää ketterän lähestymistavan hyödyntämismahdollisuuksia ohjelmistotuotannossaan ja sen parantamisessa. Tapaustutkimuksessa selvitettiin, voisiko yksikkö hyödyntää ketteriä periaatteita ohjelmistoprojektiensa parantamisessa. Empiirisessä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ketteryyden julistuksesta yritykselle muotoillut periaatteet voisivat soveltua tapausyrityksen yksikön ohjelmistotuotannossa esiintyvien haasteiden ratkaisemiseksi ja tukisivat myös yksikön asetettujen ohjelmistotuotannon parantamisen tavoitteita. Empiiriset havainnot osoittivat, että tapausyrityksen yksikkö pystyi hyödyntämään joitakin ketteriä käytäntöjä tarpeisiinsa. Samalla nousi esiin, että ohjelmistotuotannossa esiintyvät haasteet olivat kytkennässä osittain organisaation muihin prosesseihin. Parantamistoimien vaikuttavuus olisi saattanut olla vahvempi, jos toimet olisivat olleet mahdollisia muissakin prosessialueissa tai yksiköissä. ACM Computing Classification System (CCS) Software and its engineering → Software creation and management → Software development process management → Software development methods → Agile software development Software and its engineering → Software creation and management → Designing software ->Software design engineering
  • Paalanen, Jussi (Helsingin yliopisto, 2020)
    On paljon tutkittua tietoa siitä, miten ohjelmistotuotannossa saadaan tuotettua laatua. Korkeaan laatuun tähtääminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys: tutkijan kokemuksen mukaan IT:n ja liiketoiminnan rajapinnassa tehdään toistuvasti päätöksiä, joiden myötä laadun ideaaleista joustetaan. Lisäksi laatuun saattavat vaikuttaa tiedostamatta tehdyt ratkaisut ja matkan varrella kohdatut yllätykset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa laatua haastavia ilmiöitä ohjelmistotuotannon päätöksenteossa ja tuoda siten uutta näkökulmaa alalla laadusta käytävään keskusteluun. Konkreettisina tavoitteina oli tunnistaa ja käsitteellistää kyseisiä ilmiöitä ja selvittää niiden esiintyvyyttä valikoiduissa ohjelmistotuotannon viitekehyksissä. Tutkimuksen tietoperusta muodostettiin laatua, IT:n hallinnointia ja päätöksentekoa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä seuraavista ohjelmistotuotannon viitekehyksistä: ISO/IEC 250nn -laatustandardisarja SQuaRE, COBIT, IT4IT, TOGAF, SWEBOK, PMBOK. Tutkimuksen menetelmälliseksi lähtökohdaksi valittiin laadullinen tutkimusote. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta pitkään IT-alalla eri tehtävissä työskennellyttä asiantuntijaa. Menetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena löydettiin joukko laatua haastavia ilmiöitä, jotka käsitteellistettiin ja ryhmiteltiin kahdeksaksi kokonaisuudeksi: niukkuus, tiedon määrä ja laatu, tekninen velka, ulkoisen ympäristön muutos, tietojärjestelmän kriittisyys, tulevaisuudenkestävyys, omistajuus ja proaktiivisuus sekä kognitiiviset vinoumat. Käsitteiden muodostamisessa ja tulosten syventämisessä hyödynnettiin ilmiöihin liittyvää kirjallisuutta. Jälkimmäisessä vaiheessa käsitteitä peilattiin ohjelmistotuotannon viitekehyksiin. Keskeinen tulos oli, että työn arjessa kohdataan ohjelmistotuotannon laatuun vaikuttavia ilmiöitä, joita valitut viitekehykset eivät tunnista. Erityisesti tekninen velka ja kognitiiviset vinoumat ovat laajalti tunnettuja ja tutkittuja ilmiöitä, joita tarkastelun kohteeksi valituissa viitekehyksissä ei kuitenkaan käsitellä. Tutkimus toimii yhdenlaisena alkukartoituksena laatua haastaviin ilmiöihin ohjelmistotuotannon päätöksenteossa. Sen tuloksia voidaan hyödyntää IT:n ja liiketoiminnan yhteistyön tukena. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään muun muassa löydettyjen ilmiöiden tarkastelemista syvemmin omina kokonaisuuksinaan.
  • Paalanen, Jussi (Helsingin yliopisto, 2020)
    On paljon tutkittua tietoa siitä, miten ohjelmistotuotannossa saadaan tuotettua laatua. Korkeaan laatuun tähtääminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys: tutkijan kokemuksen mukaan IT:n ja liiketoiminnan rajapinnassa tehdään toistuvasti päätöksiä, joiden myötä laadun ideaaleista joustetaan. Lisäksi laatuun saattavat vaikuttaa tiedostamatta tehdyt ratkaisut ja matkan varrella kohdatut yllätykset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa laatua haastavia ilmiöitä ohjelmistotuotannon päätöksenteossa ja tuoda siten uutta näkökulmaa alalla laadusta käytävään keskusteluun. Konkreettisina tavoitteina oli tunnistaa ja käsitteellistää kyseisiä ilmiöitä ja selvittää niiden esiintyvyyttä valikoiduissa ohjelmistotuotannon viitekehyksissä. Tutkimuksen tietoperusta muodostettiin laatua, IT:n hallinnointia ja päätöksentekoa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä seuraavista ohjelmistotuotannon viitekehyksistä: ISO/IEC 250nn -laatustandardisarja SQuaRE, COBIT, IT4IT, TOGAF, SWEBOK, PMBOK. Tutkimuksen menetelmälliseksi lähtökohdaksi valittiin laadullinen tutkimusote. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta pitkään IT-alalla eri tehtävissä työskennellyttä asiantuntijaa. Menetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena löydettiin joukko laatua haastavia ilmiöitä, jotka käsitteellistettiin ja ryhmiteltiin kahdeksaksi kokonaisuudeksi: niukkuus, tiedon määrä ja laatu, tekninen velka, ulkoisen ympäristön muutos, tietojärjestelmän kriittisyys, tulevaisuudenkestävyys, omistajuus ja proaktiivisuus sekä kognitiiviset vinoumat. Käsitteiden muodostamisessa ja tulosten syventämisessä hyödynnettiin ilmiöihin liittyvää kirjallisuutta. Jälkimmäisessä vaiheessa käsitteitä peilattiin ohjelmistotuotannon viitekehyksiin. Keskeinen tulos oli, että työn arjessa kohdataan ohjelmistotuotannon laatuun vaikuttavia ilmiöitä, joita valitut viitekehykset eivät tunnista. Erityisesti tekninen velka ja kognitiiviset vinoumat ovat laajalti tunnettuja ja tutkittuja ilmiöitä, joita tarkastelun kohteeksi valituissa viitekehyksissä ei kuitenkaan käsitellä. Tutkimus toimii yhdenlaisena alkukartoituksena laatua haastaviin ilmiöihin ohjelmistotuotannon päätöksenteossa. Sen tuloksia voidaan hyödyntää IT:n ja liiketoiminnan yhteistyön tukena. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään muun muassa löydettyjen ilmiöiden tarkastelemista syvemmin omina kokonaisuuksinaan.
  • Lahti, Lauri (Helsingfors universitet, 2006)
    The study examines various uses of computer technology in acquisition of information for visually impaired people. For this study 29 visually impaired persons took part in a survey about their experiences concerning acquisition of infomation and use of computers, especially with a screen magnification program, a speech synthesizer and a braille display. According to the responses, the evolution of computer technology offers an important possibility for visually impaired people to cope with everyday activities and interacting with the environment. Nevertheless, the functionality of assistive technology needs further development to become more usable and versatile. Since the challenges of independent observation of environment were emphasized in the survey, the study led into developing a portable text vision system called Tekstinäkö. Contrary to typical stand-alone applications, Tekstinäkö system was constructed by combining devices and programs that are readily available on consumer market. As the system operates, pictures are taken by a digital camera and instantly transmitted to a text recognition program in a laptop computer that talks out loud the text using a speech synthesizer. Visually impaired test users described that even unsure interpretations of the texts in the environment given by Tekstinäkö system are at least a welcome addition to complete perception of the environment. It became clear that even with a modest development work it is possible to bring new, useful and valuable methods to everyday life of disabled people. Unconventional production process of the system appeared to be efficient as well. Achieved results and the proposed working model offer one suggestion for giving enough attention to easily overlooked needs of the people with special abilities. ACM Computing Classification System (1998): K.4.2 Social Issues: Assistive technologies for persons with disabilities I.4.9 Image processing and computer vision: Applications
  • Louhiranta, Juha (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee vaatimusmäärittelyä ketteriä menetelmiä hyödyntävissä ohjelmistoprojekteissa. Tavoitteena on selvittää, miten ohjelmiston vaatimukset muodostuvat ketterien menetelmien avulla ja millaisia vaikutuksia niillä on vaatimusmäärittelyprosessiin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaisia hyötyjä ketterillä menetelmillä voidaan saavuttaa vaatimusmäärittelyssä ja minkälaisia ongelmia ne saattavat aiheuttaa ohjelmistoprojektin eri vaiheissa. Tutkielmassa myös etsitään eroja ketterien menetelmien ja ketterän vaatimusmäärittelyprosessin sekä perinteisten menetelmien välillä. Tutkielman tapaustutkimuksen kohteena on Helsingin yliopiston Software Factory -kurssi, jonka aikana toteutettiin asiakasprojekti sulautettua internet-videopuhelujärjestelmää kehittävälle startup-yritykselle. Tapaustutkimuksessa selvitettiin, voidaanko ketterälle vaatimusmäärittelylle tutkimuskirjallisuudessa raportoituja hyötyjä sekä siihen liittyviä haasteita havaita ketterällä menetelmällä toteutettavassa ohjelmistoprojektissa. Tapaustutkimuksen avulla voitiin empiirisesti havaita kaikki vaatimusmäärittelyn hyödyt sekä yksi epätarkkoihin työmääräarvioihin liittyvä haaste. Tästä voidaan päätellä, että hyötyjen saavuttaminen on mahdollista pienellä tiimillä toteutettavassa asiakasprojektissa, jossa ei ole etukäteen tarkasti määriteltyjä ohjelmiston vaatimuksia. Toisaalta haasteitakin voidaan kohdata jo hyvin lyhyessä ajassa, vaikka rakennettaisiin pientä ja yksinkertaista sovellusta.