Browsing by Subject "oikeistopuolueet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Sarvilahti, Pauliina (2005)
    Tutkimuskohteena on eurooppalainen oikeistopopulismi. Tapaustutkimuksena tutkielmassa analysoidaan italialaisen Lega Nord -puolueen johtohahmon Umberto Bossin puheita hallituspuolueena ollessaan. Primäärilähteinä käytetyt puheet on pidetty vuosina 2001-2003. Tutkielman tarkoituksena on ensinnäkin selvittää oikeistopopulismin käsite, joka laajassa mittakaavassa kuuluu uuden politiikan teorian alaisuuteen. Oikeistopopulismin piirteinä ovat antielitismi, poissulkeva luonne toiseuden kautta, kriisiin vetoaminen, uudenlaisen ja erilaisen poliittisen voiman identiteetti sekä uuskonservatismi ja protektionismi. Myyttinen ja konkreettinen alueellisuus ovat puolueen alkujaan alueellisen erikoispiirteen takia otettu mukaan. Tutkimuskysymyksinä on ensinnäkin selvittää käyttääkö Bossi vielä oikeistopopulistista teesiä hallituspuolueena, jonka jälkeen tarkastellaan tarkemmin miten hän tämän teesin puheissaan rakentaa. Metodina käytetään Chaïm Perelmanin uuden retoriikan menetelmää. Uusi retoriikka huomioi erityisesti retorin ja yleisön välisen suhteen. Argumentointitekniikat jakautuvat assosiatiivisiin ja dissosiatiivisiin argumentteihin. Assosiatiivisia ovat kvasiloogiset, todellisuuden rakenteisiin perustuvat ja todellisuuden rakenteita muokkaavat argumentit. Kvasilooginen argumentointi määrittelee, vertailee, pohtii todennäköisyyksiä, on vastavuoroinen ja osoittaa ristiriitaisuuden. Todellisuuden rakenteisiin perustuva argumentointi osoittaa kausaalisuussuhteita ja todellisuuden rakenteita muokkaava argumentointi antaa esimerkkejä, metaforia, analogioita, malleja ja havainnollistamista. Dissosiatiivinen argumentointi pyrkii kahden asian erottamiseen. Tutkimuksessa havaittiin Bossin käyttävän edelleen oikeistopopulistista teesiä puheissaan. Bossi käyttää myös koko uuden retoriikan argumentoinnin kirjoa. Puheenjohtaja määrittelee puolueen erilaiseksi ja loogisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Todellisuuden rakenteisiin perustuvassa argumentoinnissa käy ilmi kausaalisuhteiden käyttö, jonka mukaan LN syntyi vahvasta kysynnästä. Todellisuuden rakenteita muokkaavissa argumenteissa Bossi käytti erityisesti luonto- ja taistelumetaforia. Dissosiatiivisilla argumenteilla puheenjohtaja rakentaa Legalla toisen. Bossi hyödyntää myyttistä ja konkreettista alueellisuutta taitavasti.
  • Jäppinen, Antti Akseli (2004)
    Tutkimuksen kohteena ovat Länsi-Euroopan oikeistopopulistiset puolueet. Näiden puolueiden selkein yhdistävä ohjelmallinen piirre on ulkomaalais- tai maahanmuuttajavastaisuus. Tutkielman tarkoituksena on valottaa tarkemmin maiden ulkomaalaistilanteen ja kyseisten puolueiden vaalimenestyksen välistä yhteyttä. Euroopan unionin tavoitteena on laatia yhteiset säännöt maahanmuutolle unionin ulkorajoille, jotta ihmisten vapaan liikkuvuuden periaate voitaisiin turvata unionin sisällä. Tätä tarkoitusta varten on hyödyksi selvittää tarkemmin toteutetun ulkomaalaispolitiikan poliittisia seurauksia. Tavoite on lisäksi selvittää, voiko oikeistopopulistien vaalimenestystä selittää paremmin ulkomaalaistilanteessa tapahtuneilla muutoksilla kuin aiemmissa tutkimuksissa käytetyillä staattista ulkomaalaistilannetta kuvaavilla muuttujilla. Tutkimuksen viitekehys on ns. uuden politiikan tematiikka. Perinteisen, materialistisiin näkökohtiin perustuvan oikeisto–vasemmisto-konfliktiakselin rinnalle on läntisissä teollisuusmaissa kehittynyt uusi postmaterialistisiin arvoihin perustuva jakolinja. Uusien, kulttuurista suvaitsevaisuutta korostavien vasemmistopuolueiden (ns. vihreät liikkeet) vastapooliksi on kehittynyt uusia autoritaarisia ja kansallismielisiä aatteita ajavia oikeistopuolueita. Nämä puolueet ovat ottaneet keskeisimmäksi asiakseen Länsi-Euroopan ulkomaalaisväestön kasvun rajoittamisen, joten yhteyttä ulkomaalaisväestön määrän kehityksellä ja puolueiden menestyksellä voi olettaa olevan. Tutkimus käsittelee ulkomaalaistilanteen kehitystä ja oikeistopopulististen puolueiden menestystä EU-maissa (tilanne ennen 1.5.2004) sekä Sveitsissä ja Norjassa vuosina 1971–2003. Muodostettavien aikasarjojen välistä yhteyttä tutkitaan sekä korrelaatio- että regressioanalyysin keinoin. Tilastollisessa analyysissä käytettävä aineisto on laadittu eri lähteistä kerätyistä maiden ulkomaalaistilastoista sekä puolueiden ääniosuuksista parlamentti- ja europarlamenttivaaleissa. Jotta tutkielman kohteeksi valikoituisivat kaikki kunkin maan ulkomaalaisvastaista retoriikkaa käyttävät puolueet, ja vain ne, on jokaisesta seitsemästätoista kohdemaasta laadittu suppeahko tapaustutkimus ulkomaalaisvastaisen politiikan osalta. Tutkimuksen tuloksena havaitaan, että niin ulkomaiden kansalaisten väestöosuudella kuin siinä tapahtuneilla muutoksillakin on selvä positiivinen tilastollinen yhteys oikeistopopulististen puolueiden vaalikannatukseen. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että mitä enemmän maassa on ulkomaiden kansalaisia, sitä paremmin oikeistopopulistiset maahanmuuttajavastaiset puolueet keskimäärin menestyvät. Ulkomaalaistilannetta voidaan kuitenkin pitää vain välttämättömänä taustatekijänä oikeistopopulististen puolueiden menestykselle. Maltillisten oikeistopuolueiden strategiset valinnat sekä oikeistopopulististen puolueiden omat ominaisuudet, kuten johtajien karismaattisuus, toimiva organisaatio sekä ennen kaikkea ohjelmallinen ja poliittinen uskottavuus ovat ratkaisevimmat tekijät niiden menestyksen kannalta.
  • Jungerstam-Mulders, Susanne (1999)
    The aim of this thesis is to study the electoral success of three extreme right-wing parties on the premises of the political system. The parties in focus are the Belgian Vlaams Blok (VB), the Dutch Centrumdemocraten (CD) and the German Republikaner (REP), which are all undisputed representatives of the 'core' extreme right-wing family in present-day Western Europe. Further, the features of the political system are divided into party system features and features related to the institutional setting of a country. The former include, among other features, the fragmentation of the party system, the electoral volatility and the polarisation and cartellisation of the party system. The latter include, amongst others, the complexity of the system, federal structures, the election system and the legal constraints that can affect the performance of extreme right-wing parties in elections. The study is conducted as a case study in the sense that it aims to an in-depth analysis of the electoral success of three parties on the premises of the political systems of each of countries under which they reside. However, the study takes its starting point in the theoretical discussion concerning the potential impact of various political system features on extreme right-wing parties in general, which enables a systematic analysis of the cases, and the application of a comparative perspective to the findings. The study concludes in that the political systems of the three countries studied, indeed provide different opportunities and restraints for the three extreme right-wing parties to succeed electorally. Some political system features prove, however, to affect the electoral success of the parties differently than the theoretical discussion had led us to expect. In addition, the Belgian system appears to be advantageous for the electoral success of the Vlaams Blok with regard to most political system features studied, whereas the Dutch and the German systems prove to combine multiple disadvantageous and restraining conditions affecting the electoral success of the Centrumdemocraten and the Republikaner. Yet, the German system appears to be the most restraining system, which is due to the fact that some of the political features appear even more restraining for the German extreme right than similar features in the Netherlands.