Browsing by Subject "oikeustulkki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Hakanen, Anna-Maria (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman aiheena on oikeustulkin toiminta rikosoikeudenkäynnissä. Tavoitteena on selvittää, miten suomalaisessa tuomioistuimessa tapahtuva tulkkaus vastaa oikeustulkkausta käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa annettua kuvausta. Tutkielmassa tarkastelen Helsingin käräjäoikeudessa tapahtuvaa venäjän kielen tulkkausta ja tulkkauskäytäntöjä ja vertaan niitä oikeustulkkausta käsittelevässä kirjallisuudessa kuvattuihin ihanteisiin. Etnografisena tutkimusmenetelmänäni käytin ei-osallistuvaa havainnointia. Tutkimusaineiston keräsin havainnoimalla oikeussaleissa tapahtuvaa venäjän kielen tulkkausta. Tutkimusaineistoni koostuu viidestä havainnoimastani tulkatusta oikeudenkäynnistä ja niihin liittyvistä muistiinpanoista. Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2017 ja 2019. Oikeudenkäynneissä käsiteltiin rikosasioita. Valitsin oikeudenkäynnit, joissa käytettiin tulkkausta kieliparissa suomi ja venäjä. Analysoin aineistoa vertaamalla tekemiäni havaintoja oikeustulkkausta käsittelevän kirjallisuuden kuvauksiin. Kiinnitin havainnoinnissani huomiota seuraaviin seikkoihin: 1) yleiset huomiot 2) tulkin ammattitaito 3) työskentelyolosuhteet 4) tulkkausmenetelmä ja sen valinta sekä 5) vuorovaikutus. Tutkimus osoitti, että käytäntö eroaa teoriakirjallisuudessa esitetyistä kuvauksista. Melkein kaikilla tutkimillani osa-alueilla esiintyi eroja teorian ja käytännön välillä. Teoriasta poikkeavaa toimintaa esiintyi muun muassa tulkin roolinmukaisessa käyttäytymisessä, tulkkauksen tarkkuudessa ja pukeutumisessa. Yhdenmukaisuutta teorian kanssa esiintyi muun muassa tulkkausmenetelmien valinnassa, joka noudatti kirjallisuudessa kuvattua ihannetta kaikissa havainnoimissani oikeudenkäynneissä. Kokonaisuutena kaikkien oikeudenkäyntien tulkkaus oli hyvää ja sujuvaa. Ammattimaisen tulkin piirteinä pidetään yleensä oikeustulkin roolissa pysymistä, kattavaa tulkkausta, tilanteenmukaista käyttäytymistä ja pukeutumista sekä muistiinpanojen tekemistä. Nämä piirteet huomioiden havainnoimieni oikeudenkäyntien tulkit osoittivat ammattimaisuuttaa ja varmaa työotetta. Kaikissa havainnoimissani oikeudenkäynneissä tulkkauksen sisältö välittyi hyvin, eikä tulkkauksissa ilmennyt oikeudenkäyntejä haittaavia tekijöitä.
  • Häkämies, Hiski (Helsingin yliopisto, 2018)
    Oikeustulkkaus ja sen toimivuus ovat ajankohtaisia aiheita Suomen tulkkaus- ja oikeuspiireissä. Oikeustulkkauksen toimivuus onkin tärkeä kysymys, sillä heikosti toimiva tai täysin toimimaton oikeustulkkaus voi pahimmassa tapauksessa heikentää tulkattavan oikeusturvaa tai peräti vaarantaa Suomen koko oikeusjärjestelmän oikeusvarmuuden. Muun muassa asianajajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että oikeustulkkauksessa esiintyy liian usein tapauksia, joissa sen toimivuus joko vaihtelee liikaa tai on riittämätön tulkkaukseen viranomaisasioissa. Syyt tulkkauksen toimimattomuuteen voivat liittyä esimerkiksi tulkin ammatti- tai työkieleen, roolin, etiikan tai ammattisäännöstön riittämättömään hallintaan tai jopa oikeustulkkauksen perusteiden osaamattomuuteen. Viimeaikaiset uudistukset Suomen oikeustulkkauksen lainsäädäntöön ja koulutusmahdollisuuksiin pyrkivät osaltaan parantamaan oikeustulkkauksen toimivuutta. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, mikä vaikuttaa oikeustulkkauksen toimivuuteen ja mitä mieltä asianajajat ovat oikeustulkkauksen toimivuudesta Suomessa. Oikeustulkkaus Suomessa on ollut kuten monissa muissa Euroopan unionin maissa jo pidemmän aikaa murroksessa. Lainsäädännöllisesti tärkein uudistus Suomen oikeustulkkauksessa on oikeustulkkirekisterin perustaminen. Oikeustulkkirekisteriin merkitään vain riittävän pätevät oikeustulkit. Tulevalla oikeustulkilla on nykyisin monia koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi Helsingin yliopistossa, Diakonia-ammattikorkeakoulussa tai Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Asianmukaisen koulutuksen myötä oikeustulkki tiedostaa oikeustulkin etiikan ja roolin tärkeyden sekä niiden vaikutuksen toimivaan oikeustulkkaukseen. Tutkielma selvittää kahden oikeustulkkausta käsittelevän kyselyn avulla asianajajien näkemyksiä oikeustulkkauksen toimivuudesta Suomessa. Kyselyt ovat Asianajajaliiton oikeustulkkauskysely vuodelta 2016 ja O-ERKO-hankkeen sidosryhmäkysely vuodelta 2017. Aineisto koostuu kyselyiden anonyymeistä vastauksista, jotka on saatu edellä mainituilta tahoilta. Kyselyiden vastaajien mielestä oikeustulkkauksen toimivuuden vaihtelu riippuu muun muassa heikosta kieli- ja tulkkaustaidosta, puutteellisesta etiikan ja roolin hallinnasta sekä tulkkaukseen liittyvistä virheistä. Vastaajat toivovat oikeustulkeilta esimerkiksi oikeustietämystä ja -sanastoa, asianmukaista käyttäytymistä oikeustulkkaustilanteessa ja tulkkeen ymmärrettävyyttä. Vastanneet asianajajat painottaisivat myös mieluummin laatua hinnan sijaan oikeustulkkauspalveluita valittaessa. Vaikka asianajajat moittivat Suomen oikeustulkkauksen toimivuuden vaihtelevuutta ja sekä oikeustulkkaus että oikeustulkit ovat saaneet kritiikkiä osakseen, ollaan Suomessa matkalla kohti parempaa toimivuutta oikeustulkkauksessa. Suomen oikeustulkkauksen kokonaisvaltainen toimivuus ei ole utopiaa, sillä lainsäädännöllisten ja koulutuksellisten uudistusten sekä kaikkien osapuolten välisen yhteistyön avulla siitä on mahdollista tehdä totta.
  • Nyberg, Niina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Pro gradu -tutkielman aiheena on oikeustulkkauskoulutuksen toteutuminen Suomessa. Tarkastelen tutkielmassani sitä, kuinka ensimmäiset oikeustulkkauksen koulutusohjelmat ovat pystyneet vastaamaan vuonna 2008 valmistuneessa oikeustulkkauksen selvityshankkeessa esiin tulleihin haasteisiin. Olen tutkinut toteutumista haastattelemalla oikeustulkkauskoulutuksessa olevia tulkkeja. Suomessa vieraskielisten määrä on kokenut huomattavan pyrähdyksen, mistä johtuen myös tulkkauksen määrä Suomen viranomaisissa on kasvanut. Oikeustulkille ei kuitenkaan ole asetettu laissa pätevyysvaatimuksia, vaan kuka tahansa voi nimetä itsensä tulkiksi. Tulkkaus on kuitenkin tärkeä osa viranomaisen ja asianosaisen välistä kommunikaatiota, ja tulkkauksen epäonnistumisella voi olla vakavia seurauksia tulkattavan henkilön oikeusturvaan. Asiantuntijaryhmän kokoama oikeustulkkauksen selvityshanke toimi pohjana Suomessa tehtäville oikeustulkkauksen uudistuksille, ja selvityshankkeessa pyrittiin selvittämään tapoja kehittää oikeustulkkausta. Koulutus ja tulkkien auktorisointi nousivat keskeisiksi kehityksen kohteiksi. Koska Suomeen järjestetyn oikeustulkkirekisterin tavoitteena näyttäisi näin olevan luoda pohja oikeustulkin järjestäytyneelle ammatille, valitsin haastateltaviksi tulkeiksi opiskelijoita sellaisista oppilaitoksista, joista valmistunut voi suoraan hakea oikeustulkkirekisteriin merkitsemistä. Tutkielmassa todettiin, että asiantuntijaryhmän esittämistä ehdotuksista oikeustulkkauskoulutuksen kehittämiseksi monet toteutuivat. Koulutuksen järjestäjäksi valikoitui ehdotuksen mukaan virallinen taho, sillä koulutusta tarjoavat mm. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Helsingin yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. Haastateltavien mukaan samaan opetukseen osallistui useamman kielen tulkkeja ja osa koulutuksista oli suoritettavissa työn ohella. Eri oppilaitosten opetussuunnitelmissa oli kuitenkin eroja, joten opintokokonaisuuksien joustavuus vaihtelee oppilaitoksittain. Voidaan kuitenkin katsoa, että asiantuntijaryhmän ehdotukset koulutuksen joustavuudesta ja kustannustehokkuudesta usean eri kieliryhmän samanaikaisen opetuksen kannalta ovat pääasiallisesti toteutuneet. Haastatteluissa tuli esille, että tulkit arvostivat erityisesti oikeustieteellisten opintojen osaa koulutuksessaan. Tulkit arvostivat myös tulkkausmenetelmien ja sanaston harjoittelua. Kritiikkiä sai osakseen kuitenkin kuiskaustulkkauksesta ja prima vista -tulkkauksesta koostuva yhdistelmätulkkaus, sillä menetelmän käyttö ei ole todellisuuteen verrattavissa. Kyseisen tulkkausharjoituksen sijaan tulkit ehdottivat harjoitusta, jossa simuloitaisiin oikeudenkäyntiä. Asiantuntijaryhmän ehdottama koulutuksen järjestyminen tulkkien erilaisten taustojen ja kokemuspohjien huomioonottamisen kannalta on kuitenkin jäänyt vajaaksi. Tulkeille keskeiset arvot ovat haastattelujen pohjalta koulutukseen osallistuville ammattitulkeille itsestään selvyyksiä. Koska koulutuksen pääsyvaatimukset ovat korkeat ja koulutuskielet rajalliset, voi koulutuksen ulkopuolelle jäädä se ryhmä, joka oikeusviranomaisten keskuudessa herätti eniten epävarmuutta: harvinaisten kielten tulkit. Vaikka oikeustulkin koulutus on osoittautunut hyödylliseksi tulkkiopiskelijoiden parissa, näyttäisi siltä, että koulutukseen on päässyt opiskelemaan pääasiallisesti ammattitulkkeja, joille tulkin ammattitaidon kulmakivet ovat jo ennestään tuttuja.
  • Miettinen, Ville-Eemeli (Helsingin yliopisto, 2019)
    Oikeustulkkaus on vaativa, ammattitaitoa ja koulutusta vaativa erikoisasiantuntijatehtävä. Huonosti suoritettuna se voi vaarantaa jopa oikeusturvan kokonaan, Hyvä tulkki varmistaa, että oikeudenkäynnissä tulkattavan oikeusturva toteutuu, ja että hän saa Suomen ja EU:n takaamien lakien ja asetusten mukaisesti reilun kohtelun ja tulee ymmärretyksi. Oikeustulkkauksen tasoa ja oikeusturvaa varmistamaan perustettiin 2016 oikeustulkkirekisteri Euroopan unionin direktiivin 2010/64/EU johdosta hallituksen esityksen HE 39/2015 pohjalta. Rekisteri on ollut nyt voimassa neljä vuotta. Tämä tutkielma selvittää rekisterin nykytilaa: rekisterin ja rekisteröintimenetelmän ongelmakohtia, tulkkien itsensä näkemyksiä siihen, miten hyvin rekisteri on onnistunut tavoitteissaan, ja tulkkien ja Helsingin käräjäoikeuden henkilökunnan kyselyn pohjalta saatuja mielipiteitä siitä, miten rekisteriä voisi kehittää tulevaisuudessa. Lisäksi tutkielma selvittää sitä, miten paljon rekisterin oletettu käyttäjäkunta, tulkkauksia tilaavat viranomaistahot, käyttävät rekisteriä tulkkien hankkimiseen. Tutkimuksen kyselyyn vastasi hiukan yli puolet tutkimushetkellä oikeustulkkirekisteriin kuuluvista tulkeista. Toiseen kyselyyn, joka lähetettiin Helsingin käräjäoikeuden työntekijöille, vastasi viisi työntekijää. Tulkit eivät ole tyytyväisiä rekisterin nykytilaan ja tutkimusaineiston pohjalta vaikuttaisi siltä, etteivät käräjäoikeudet käytä rekisteriä vaan pitäytyvät omissa tulkkilistoissaan. Rekisteri on kallis ja hankalasti löydettävissä ja siihen pääsy on monimutkaisen prosessin takana. Rekisteriä kehitetään, ja rekisteriä hallinnoivalla Opetushallituksella ongelmista ollaan kuitenkin tietoisia. Rekisteröinnin ongelmakohtiin pitäisi olla tulossa muutoksia ja parannuksia, ja rekisterin verkkosivut uudistetaan vuoden 2019 aikana.