Browsing by Subject "oikeusvertailu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Kumpula, Jenni (Helsingin yliopisto, 2020)
    Helsingin käräjäoikeus antoi 22.3.2019 tuomion, jossa se velvoitti aviomiehen maksamaan entiselle vaimolleen pysyvää elatusapua kertakorvauksena 600.000 euroa. Käräjäoikeus sovelsi asiassa Yhdysvaltain Kalifornian osavaltion lakia. Suomessa elatusavun maksaminen avioliiton jälkeen on varsin poikkeuksellista, jolloin annettu ratkaisu herätti mielen-kiintoa laajemminkin Suomessa. Tuomiossa jouduttiin ottamaan kantaa moniin kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluviin merkittävimpiin kysymyksiin. Tutkielman pääkysymyksenä on lainvalintanormien selvittäminen avioliiton henkilökohtaisiin oikeusvaikutuksiin luetta-vissa elatuskysymyksissä. Pääkysymystä tukee sen selvittäminen, miten jako avioliiton henkilökohtaisten oikeusvaiku-tusten ja varallisuuskysymysten välillä on tehty ja miten ne suhteutuvat toisiinsa. Lisäksi siinä käydään läpi kansainväli-sen yksityisoikeuden rakennetta perheoikeudellisten kysymysten näkökulmasta. Tapauksen omatessa kansainvälisen kytkennän joudutaan esimerkiksi tuomioistuimessa käymään läpi useampi työvaihe ennen ratkaisun antamista. Selvitet-täväksi tulee muun muassa mikä tuomioistuin on toimivaltainen asiassa tai minkä valtion lakia asiaan sovelletaan. Tut-kielmassa selvitetään miten kvalifiointiin, toimivaltaan tai sovellettavaan lakiin liittyvät kysymykset tullaan ratkaisemaan kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen mukaisesti. Tarkastelu kohdistetaan erityisesti aviopuolisoiden elatukseen ja siihen liittyvään sääntelyyn. Elatuskysymykset kansainvälisessä yksityisoikeudessa ovat varsin kattavasti säännelty EU:n elatusapuasetuksen sekä Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin vuoden 2007 pöytäkirjan avulla, jolloin kansallinen sääntely on jäänyt lähes kokonaan taka-alalle. EU:n vuonna 2008 antama elatusapuasetus eli asetus (EY) N:o 4/2009 toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa kattaa sääntelyn toimival-lasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koske-vissa asioissa. Haagin vuoden 2007 pöytäkirja, johon asetuksessa viitataan, koskee elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia. Pääsäännön mukaisesti elatusvelvoitteisiin sovelletaan sen maan lakia, jossa elatusapuun oikeutetun asuinpaikka on. Poikkeuksen tähän muodostaa kuitenkin puolisoihin ja entisiin puolisoihin sovellettava erityissääntö, jolloin toinen puolisoista voi vastustaa asuinpaikan lain soveltamista ja jonkin toisen valtion laki liittyy läheisemmin heidän avioliit-toonsa. Pöytäkirja antaa myös puolisoille mahdollisuuden valita sovellettava laki tietyissä tilanteissa. Tutkielmassa esi-merkkinä käytetyssä Helsingin käräjäoikeuden ratkaisussa nousi esille ongelma siitä, minkä valtion lain voitiin katsoa liittyvän läheisimmin puolisoiden avioliittoon. Osapuolet olivat eri mieltä asiasta ja käräjäoikeus joutui miettimään, oliko avioliitolla läheisempi liittymä, johonkin muuhun valtioon, kuin pääsäännön mukaisesti sovellettavaksi tulevaan, elatus-apuun oikeutetun asuinpaikan lakiin. Puolisoiden välillä oli myös tehty avioehtosopimus, jossa sovellettavaksi laiksi oli valittu suomen laki. Tässä nousi esille ongelma siitä, oliko avioehtosopimuksen tarkoitus kattaa myös puolisoiden väli-set elatuskysymykset. Manner-Europan oikeusjärjestyksissä on pääsääntöisesti tehty jaottelu avioliiton henkilökohtaisten oikeussuhteiden sekä puolisoiden varallisuussuhteiden välillä. Tutkielmassa vertaillaankin Suomen ja Yhdysvaltain, erityisesti Kaliforni-an, elatusapujärjestelmiä muun ohella tämän kysymyksen osalta. Tutkielmassa kartoitetaan elatusapuun liittyvää aineel-lista lainsäädäntöä Suomessa ja Yhdysvalloissa. Jos sovellettavaksi tulee vieraan valtion laki, voi tuomioistuin joutua ottamaan selvää vieraan valtion oikeudesta. Maiden valinnassa kimmokkeena oli edellä mainittu esimerkkitapaus, mutta valinta on perusteltu tutkimuksen näkökulmasta myös siksi, että yhtäältä Yhdysvaltain ja Suomen välillä on paljon vuo-rovaikutusta, ja toisaalta maiden järjestelmien välillä on kiinnostavia eroja. Esimerkiksi se, että Suomi kuuluu civil law- maihin ja Yhdysvallat taas on common law- maa. Esimerkkitapauksessa tuomittu, varsin korkea kertaluontoinen elatus-apu, herättää kysymyksiä siitä kuinka eri tavalla elatuksesta ja sen määräämisestä päätetään maiden välillä. Kuten tullaan huomaamaan ero ei kuitenkaan ole niin iso kuin ehkä alkuun voisi ajatella ja valtioissa on varsin paljon yhtenäisiäkin säännöksiä ja käytäntöä. Tutkielma sisältää sekä perhe- ja jäämistöoikeudelliseen että kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvaa sääntelyä. Päämetodeina ovat lainoppi ja oikeusvertailu.
  • El Agoz, Magda (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma käsittelee Japanissa 1800-luvulla tapahtunutta laajamittaista länsimaisen oikeuden omaksumista. Japanin rajojen avautumisesta alkunsa saanut valtion tie kohti modernia suurvaltaa edellytti maan lainsäädännön perusteellista uudistamista. Japanin hallitus halusi luoda maalle kattavan ja kehittyneen oikeusjärjestyksen, jonka esikuvana päätettiin käyttää länsimaisia oikeusjärjestyksiä. Tutkielmassa tarkastellaan oikeusvertailevalla otteella tätä parikymmentä vuotta kestänyttä lainsäätämisprosessia, jonka lopputuloksena Japanin oikeusjärjestelmän voidaan lähes kokonaisuudessaan katsoa edustavan romaanis-germaanista eli mannereurooppalaista oikeusjärjestelmää. Tutkielmassa esitellään Alan Watsonin teoria oikeudellisista siirrännäisistä, ja peilataan sitä Japanin lainsäädännön länsimaistamiseen. Reseptiota eritellään sekä ulkoisesta että sisäisestä näkökulmasta, joista ensimmäinen viittaa reseption syihin ja toteuttamistapoihin, ja jälkimmäinen japanilaisten suhtautumiseen uuteen länsimaistyyliseen oikeusjärjestelmäänsä. Ymmärrettävästi näin merkittävä lainsäädännön uudistaminen vaati sopeutumista, sillä Japanin oikeusjärjestys oli koostunut lähinnä tapaoikeudesta ja uskonnollisista moraaliohjeista ennen kirjoitetun eurooppalaisen lainsäädännön omaksumista. Tutkielmassa käydään läpi varsin yksityiskohtaisesti itse lainsäätämisprosessin vaiheita ja esitellään Japanin valtiomiesten punnintaa eri länsimaisten oikeusjärjestysten välillä, kun he tekivät valintaa Japaniin parhaiten soveltuvasta lainsäädännön ja hallintomuodon mallista. Erityistä huomiota annetaan siviililaille ja perustuslaille, sillä ne olivat itsestään selvästi reseption merkittävimmät lainsäädäntöratkaisut. Tutkielmassa tarkastellaan näiden kahden lain erityispiirteitä ja vertaillaan niitä länsimaisiin, etupäässä ranskalaisiin ja saksalaisiin, esikuviinsa. Olennainen osa tutkielmaa on pohdinta reseption onnistumisesta. Lopputuloksena voidaan todeta, että Japanin oikeusjärjestyksen länsimaalaistaminen kiistatta onnistui, mistä on todisteena muun muassa siviililain pysyminen voimassa lähes muuttumattomana tähän päivään asti.
  • Sinisalo, Laura (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma pyrkii vastaamaan tutkimuskysymykseen siitä, millä tavoin Englannin ja Suomen kansainvälinen yksityisoikeus toteuttavat tahdonautonomiaa merikuljetussopimuksissa. Englanti common law -maana, jonka tuomioistuimet valitaan usein toimivaltaiseksi oikeuspaikaksi ja laki soveltuvaksi laiksi muodostaa hyvän vertailuparin civil law -perinnettä edustavan ja aktiivisen merenkäyntimaa Suomen kanssa. Tutkimusmetodeita ovat lainoppi ja oikeusvertailu. Tutkielmassa esitellään aluksi kuljetusoikeudellisia asiakirjoja ja kansainvälisiä sopimuksia, joista olennaisimmat ovat konossementti ja Haag-Visbyn säännöt. Konossementti on maailmanlaajuinen kuljetussopimusasiakirja ja Haag-Visbyn säännöt tärkein kansainvälinen sopimus, jonka sopimusosapuolia molemmat vertailumaat ovat. Jotta vertailu olisi mahdollista, käydään läpi myös Englannin oikeusjärjestelmän erityispiirteitä. Tahdonautonomia on asetettu kansainvälisen yksityisoikeuden yhdeksi olennaisimmista periaatteista ja sen toteutuminen on riippuvaista kansainvälisen yksityisoikeuden normeista. Siispä myös oikeudenalan pääasiallisiin oikeuslähteisiin ja niiden soveltamiseen vertailumaissa täytyy perehtyä. Normit ovat sekä Suomessa että Englannissa pääosin lähtöisin EU:sta, Rooma I - asetus ja uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus niistä tärkeimmät. Molemmat tunnustavat sopimusosapuolten oikeuden valita sopimukseensa soveltuva laki ja toimivaltainen tuomioistuin. Englannin tuomioistuimilla on kuitenkin EU-eron myötä mahdollisuus kieltää osapuolia käymästä oikeutta toisessa valtiossa, mikä ei EU:n oikeuden mukaan ole mahdollista. Myös tuomioistuinten tavoissa soveltaa kansainvälisen yksityisoikeuden ja vieraan lain normeja on eroja vertailumaiden välillä. Englannin oikeudessa vastuu on laajemmin osapuolten harteilla, mutta myös Suomessa osapuolten täytyy olla aktiivisia. Tahdonautonomia on luonnollinen jatke sitä vanhemmalle sopimusvapauden periaatteelle. Tahdonautonomian hyväksyttävyyttä voidaan perustella sen taloudellista tehokkuutta ja sopimuksentekokustannuksia vähentävillä ominaisuuksilla. Toisaalta on esitetty myös, että se on seurausta ihmisen luonnollisesta vapaudesta, sillä vapaan ja rationaalisen ihmisen täytyy saada sopia myös siitä laista, joka soveltuu hänen sopimussuhteisiinsa ja oikeuspaikasta, jossa kyseiseen suhteeseen liittyvät kiistat ratkaistaan. Molempien perusteluiden kautta päästään kuitenkin suhteellisen samaan lopputulokseen ainakin varallisuusoikeudellisissa sopimuksissa. Tahdonautonomian tavoitteena on lisätä ennakoitavuutta, oikeusvarmuutta ja suojata perusteltuja odotuksia. Täysin rajoituksetonta tahdonautonomiaa ei ole yleisesti hyväksytty. Tutkielmassa käydään läpi periaatteen olennaisimmat osa-alueet ja vertaillaan Suomen ja Englannin oikeustilaa eri osa-alueiden kohdalla. Kaikki osa-alueet eivät osoittaudu kuljetussopimusten alalla merkittäviksi. Olennaisimmiksi kysymyksiksi nousevat vieraan lain ja kansainvälisen yksityisoikeuden normien soveltamisen ohella julkisen edun suojelu, epäsuorien valintojen hyväksyminen, vaikutukset kolmansiin osapuoliin sekä erityisesti oikeuspaikkalausekkeita koskien forum non conveniens -periaate ja oikeudenkäynnin kiellon määrämismahdollisuus. Julkisen edun suojeluun liittyy ordre public -periaate ja kansainvälisesti pakottavat säännöt. Edellinen mahdollistaa vieraan lain säännöksen soveltamatta jättämisen, jos se on ristiriidassa foorumivaltion tärkeän julkisen edun tai perustavanlaatuisen arvon kanssa. Jälkimmäiset sen sijaan tulevat sovellettavaksi riippumatta siitä, mikä laki sopimussuhteeseen muuten soveltuisi. Epäsuorat tahdonautonomian osoitukset sekä valintojen vaikuttaminen kolmansiin osapuoliin ovat molemmissa vertailumaissa mahdollisia. Englannissa tosin privity of contract -periaate on tiukkuutensa takia johtanut monimutkaisempiin ratkaisuihin kuin Suomessa. Forum non conveniens -periaatteen soveltaminen ja oikeus estää toista osapuolta käymästä oikeutta toisessa maassa ovat mahdollisia englantilaisille tuomioistumille EU-eron jälkeen. Molemmat ovat olleet kiellettyjä unionin oikeuden mukaan. Oikeidenkäynnin kielto ei tosin sopisi suomalaiseen prosessioikeuskulttuuriin muutenkaan. Forum non conveniens -periaate mahdollistaa tapauskohtaisen joustavuuden tarkoituksenmukaisuusharkinnan tuomioistuimen toimivallan määrittelyssä. Tutkielman mukaan tahdonautonomia tärkeä ja samalla tavalla ymmärretty periaate vertailumaissa. Oikeusjärjestelmät eivät kuitenkaan ole identtisiä ja Englannin suurempi liikkumavara voi toteuttaa tahdonautonomiaa hieman paremmin.
  • Keränen, Tommi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma käsittelee perhe- ja jäämistöoikeuteen liittyvässä oikeustieteellisessä kirjallisuudessa vähemmälle tarkastelulle jäänyttä useamman testamentin määräysten päällekkäisyyksiä ja niihin liittyviä tulkintaongelmia. Eri testamenteissa olevien määräysten päällekkäisyydet tulee ratkaista ennen kuin testamentteja voidaan ryhtyä toteuttamaan. Tutkielmassa tarkastellaan lainopin avulla tulkintaan sovellettavaa normistoa sekä löydetään ristiriitoja ratkaisevalle henkilölle työkaluja vastaavien ongelmien arvioinnin ja ratkaisun tueksi. Tutkielmassa pyritään löytämään argumentteja ja näkökulmia erinäisten tulkintojen perusteeksi. Tämän lisäksi työssä suoritetaan oikeusvertailua erityisesti Ruotsin oikeusjärjestelmän kanssa. Tutkielmassa käydään läpi varsin yksityiskohtaisesti testamenttien välisiin ristiriitoihin soveltuvia oikeusohjeita ja näitä ohjeita sovelletaan myös testamenttien päällekkäisyyksien tavanomaisiin tyyppitilanteisiin. Tyyppitilanteissa punnitaan eri näkökulmien argumentointia ja sitä, miten kukin ohjeistus soveltuu keskenään. Tutkielmassa käsitellään myös korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2019:27, jossa korkein oikeus otti kantaa osittain päällekkäisiin testamentteihin ja testamentin tekemishetkellä tapahtunutta aikaisemman testamentin unohdusta. Tapauksessa korkein oikeus joutui esittämään kantansa asiassa, johon perintökaari ei nimenomaisesti ota kantaa. Tutkielmassa arvioidaan ratkaisun perusteluita ja tarkastellaan ratkaisun vaikutusta useamman testamenttien päällekkäisyyksien tulkintaan. Lopputuloksena tutkielmassa onnistuttiin asettamaan tulkintaan soveltuvat oikeusohjeet, joita testamenttien ristiriitaisuuksia ratkaiseva voi käyttää hyödyksi oman ratkaisu- ja arviointityönsä tukena. Osittain päällekkäisten testamenttien tulkintaan on pääsääntöisesti noudatettava testamentin tekijän tahtoa, mikä voi olla löydettävissä myös testamentin ulkopuolisista materiaaleista. Testamentin tekijän tahdon noudattamiseksi on myös olemassa sääntömuotoisia lähtöolettamia testamentin tekijän tahdosta. Tärkein lähtöolettama on aikaprioriteetin säännöksi kutsuttava olettama, minkä mukaan viimeisin testamentti kumoaa aikaisemman testamentin siltä osin, kuin se on päällekkäinen.
  • Veneranta, Janne (2010)
    Venäjällä, jossa yritysten omistus on hyvin keskittynyttä, voidaan perinteinen osakkeenomistajien ja yhtiön johdon välinen päämies-agenttiongelma sivuuttaa, koska suuret osakkeenomistajat omistavat tarpeeksi kontrolloidakseen yhtiön johtoa. Tilanne nostaakin esille vähemmistö- ja enemmistöosakkeenomistajien välisen päämies-agenttirelaation, jossa ongelmia voi syntyä enemmistöosakkeenomistajien opportunistisen, vähemmistöosakkeenomistajia syrjivän käyttäytymisen vuoksi. Tällaisessa viitekehyksessä corporate governancen tärkeä tehtävä on luoda johdon ja erityisesti valtaa käyttävien suurten osakkeenomistajien opportunistisesta käyttäytymisestä vapaa toimintaympäristö. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vähemmistöosakkeenomistajilleoikeuksia luovalla sääntelyllä on ratkaiseva merkitys.Tutkielman päätarkoituksena on selvittää minkälaisen suojan Venäjän yhtiöoikeus ja corporate governance -sääntely antaa vähemmistöosakkeenomistajille enemmistöosakkeenomistajien opportunismista käyttäytymistä vastaan sekä tarjota myös ratkaisuehdotuksia Venäjän vähemmistöosakkeenomistajan suojaa koskevan lainsäädännön parantamiseksi. Tutkielma on luoteeltaan oikeusdogmaattinen. Oikeusvertailevan aspektin sille antaaVenäjän ja Suomen vähemmistöosakkeenomistajien suojaa koskevien säännösten vertailu. Teoreettisena viitekehyksenä toimii agentuurisuhteiden taloustiede eli päämies-agenttiteoria. Tutkielmani lähdeaineisto koostuu pääasiassa sekä Suomen että Venäjän yhtiölainsäädäntöä käsittelevistä talous- ja oikeustieteellisistä kommentaariteoksista sekä tutkimuksista. Tutkielman kannalta keskeisimmät lait ovat sekä Suomen että Venäjän osakeyhtiölaki ja arvopaperimarkkinalaki. Tutkielmassa todetaan Venäjän lainsäädännön antavan vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksille nykyaikana jo varsin hyvän suojan. Parannuksia on kuitenkin edelleen tehtävä, etenkin koskien lähipiiritransaktiota käsittelevää sääntelyä. Esitänkin muun muassa Suomen osakeyhtiölain 22:2.2 §:n kaltaisen tuottamusolettaman sisällyttämistä myös Venäjän lainsäädäntöön. Lisäksi Venäjän osakeyhtiölain sisältämä huolellisuusperiaate tulisi ulottaa koskemaan enemmistöosakkeenomistajia, eritoten lähipiiritransaktioiden kyseessä ollessa. Tämän ohella enemmistöosakkeenomistajien tiedonantovelvollisuutta lähipiiritransaktioita koskien olisi tiukennettava.