Browsing by Subject "ojat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 21
  • Timonen, Erkki (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Bhattacharjee, Joy; Marttila, Hannu; Haghighi, Ali Torabi; Saarimaa, Miia; Tolvanen, Anne; Lepistö, Ahti; Futter, Martyn N.; Kløve, Bjørn (American Society of Civil Engineers, 2021)
    Journal of Irrigation and Drainage Engineering, 147(4), 04021006
    Spatiotemporal information on historical peatland drainage is needed to relate past land use to observed changes in catchment hydrology. Comprehensive knowledge of historical development of peatland management is largely unknown at the catchment scale. Aerial photos and light detection and ranging (LIDAR) data enlarge the possibilities for identifying past peatland drainage patterns. Here, our objectives are (1) to develop techniques for semiautomatically mapping the location of ditch networks in peat-dominated catchments using aerial photos and LIDAR data, and (2) to generate time series of drainage networks. Our approaches provide open-access techniques to systematically map ditches in peat-dominated catchments through time. We focused on the algorithm in such a way that we can identify the ditch networks from raw aerial images and LIDAR data based on the modification of multiple filters and number of threshold values. Such data are needed to relate spatiotemporal drainage patterns to observed changes in many northern rivers. We demonstrate our approach using data from the Simojoki River catchment (3,160  km2) in northern Finland. The catchment is dominated by forests and peatlands that were almost all drained after 1960. For two representative locations in cultivated peatland (downstream) and peatland forest (upstream) areas of the catchment; we found total ditch length density (km/km2), estimated from aerial images and LIDAR data based on our proposed algorithm, to have varied from 2% to 50% compared with the monitored ditch length available from the National Land survey of Finland (NLSF) in 2018. A different pattern of source variation in ditch network density was observed for whole-catchment estimates and for the available drained-peatland database from Natural Resources Institute Finland (LUKE). Despite such differences, no significant differences were found using the nonparametric Mann-Whitney U test with a 0.05 significance level based on the samples of pixel-identified ditches between (1) aerial images and NLSF vector files and (2) LIDAR data and NLSF vector files.
  • Seppälä, Kustaa (Suomen metsätieteellinen seura, 1972)
  • Palo, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1972)
  • Heikurainen, Leo. (Suomen metsätieteellinen seura, 1980)
  • Cautón, A. J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1937)
  • Heikurainen, Leo; Veijola, Pertti (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Heikurainen, Leo; Laine, Jukka; Lepola, Jarmo (Suomen metsätieteellinen seura, 1983)
  • Järvenpää, Lasse; Savolainen, Mika (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2015
    Sadannan ja haihdunnan epätasainen jakautuminen eri vuodenaikojen välillä asettaa maassamme erityisvaatimuksia niin viljelysmaan kuivatukselle kuin kastelullekin. Kuivatuksen tarkoituksena on aikaansaada kasvulle sopiva maan kosteustila ja viljelyyn tarvittavien koneiden vaatima kantavuus. Suomen 2,3 miljoonasta peltohehtaarista lähes 90 % tarvitsee kuivatusta. Nykyinen viljelytekniikka edellyttää toimivaa salaojitusjärjestelmää, jonka edellytyksenä on tehokas peruskuivatus. Vaikka viljelyksessä oleva peltoala on pääosin kertaalleen peruskuivatettu, tarvitaan edelleenkin peruskuivatuksen ylläpitoa ja parantamista. Ojaverkoston kunnon heikentyminen ja ilmastonmuutos tuovat ojitustarpeeseen uuden näkökulman. Maankuivatus on toisaalta muuttanut ja yksipuolistanut monien virtavesien luonnontilaa, joten peruskuivatushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee soveltaa entistä laajemmin ns. luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. Oppaassa on esitetty kattavasti maankuivatuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät näkökohdat, teknilliset ja ympäristölliset ohjeet sekä laatuvaatimukset. Oppaassa on keskitetty maatalousalueiden kuivatukseen, mutta myös metsäojituksia on käsitelty lyhyesti. Lisäksi oppaassa on esitelty kastelun perusteet sekä keskeiset kastelumenetelmät. Maa- ja metsätalousministeriö asetti maankuivatus- ja kasteluoppaan laatimiseksi ohjausryhmän 17.1.2005. Työssä tuli ottaa huomioon se, että ojitushankkeet ovat nykyisin useimmiten peruskorjaustöitä, joihin voidaan soveltaa entistä sujuvampaa suunnittelumenettelyä. Oppaasta julkaistiin ensimmäinen versio työryhmän mietintönä vuonna 2007. Vesilain uudistamisen ja ojitusasioita käsittelevien tahojen organisaatiomuutosten selventämiseksi oppaasta on nyt julkaistu toinen päivitetty painos. Tässä painoksessa on vesilain uudistuksen tavoitteiden mukaisesti kiinnitetty entistä enemmän huomiota puroluonnon suojeluun sekä pohjavesialueilla ja happamilla sulfaattimailla tapahtuvien ojitusten haittojen ennaltaehkäisemiseen. Suuri paino oppaan uudistuksessa on ollut muuttuneiden viranomaiskäsittelyjen kuvaamisessa. Ojitukseen ryhtyvällä on entistä selkeämpi vastuu suunnitelmien laatimisesta sekä ojituksesta ilmoittamisesta viranomaisille.
  • Pajula, Heikki; Järvenpää, Lasse (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 23/2007
  • Näreaho, Tuula; Jormola, Jukka; Laitinen, Liisa; Sarvilinna, Auri (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristö 52/2006
    EU:n vesipuitedirektiivi, Suomessa uudisteilla oleva vesilaki, tuleva maankuivatusopas ja uusi ojitustoimitusopas kiinnittävät huomiota yhä pienempien virtavesien ympäristön tilaan. Uudet ohjeet edellyttävät luonnonmukaisen vesirakentamisen käyttöä myös peruskuivatushankkeissa. Tämä julkaisu on tehty osana vuonna 2005 käynnistettyä, Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa tutkimushanketta "Maatalousalueen perattujen purojen luonnonmukainen kunnostus ja hoito" (PURO), jonka tavoitteena on tutkia uusia menetelmiä peruskuivatuksessa muutettujen purovesistöjen kunnossapitoon ja hoitoon, sekä lisätä tietoa menetelmien toimivuudesta. Julkaisu kokoaa yhteen maatalousuomiin soveltuvia luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä sekä analysoi kyselytutkimukseen perustuen viljelijöiden mielipiteitä maatalousuomien uusista kunnostusmenetelmistä. Työn tavoitteena on ollut tiedon tuottaminen maatalousalan neuvonta- ja suunnittelutehtävissä olevia henkilöitä sekä viljelijöitä varten. Maatalousalueiden peratut purovesistöt kärsivät syöpymisestä, liettymisestä ja umpeenkasvusta. Ongelmia aiheuttavat myös heikentynyt vedenjohtokyky, huono veden laatu sekä köyhtynyt luonnon monimuotoisuus ja yksipuolinen maisema. Pienet maatalousuomat ovat kuitenkin tärkeä osa virtavesiekosysteemiämme ja niissä ilmenevät ongelmat heijastuvat myös joki-, järvi- ja rannikkovesiemme tilaan. Uomat ovat tärkeitä myös maisemallisesti ja puroeliöstön elinympäristöinä: maatalousalueiden läpi virtaavilla uomilla on usein myös kalataloudellista merkitystä. Luonnonmukainen kunnossapito ja -perkaus ovat keinoja, joilla pyritään parantamaan maatalous- alueiden perattujen uomien tilaa ottaen samalla huomioon myös peltoviljelylle välttämättömät kuivatustavoitteet. Kyselyn mukaan viljelijät kokivat tärkeimmiksi tavoitteiksi veden laadun ja peltojen kuivatustilan parantamisen sekä tulvien vähentämisen peltoalueilta. Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmin pyritään ratkaisemaan juuri näitä ongelmia. Kyselyssä korostui pienten uomien kalastollinen ja maisemallinen merkitys osana asuinympäristöä. Vastaajat olivat kiinnostuneita myös luonnon monimuotoisuudesta, mutta toisaalta luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä ja tavoitteita ei välttämättä tunneta. Tutkimusta, tietoa ja tiedottamista eri menetelmien toimivuudesta erilaisissa ympäristöolosuhteissa tuleekin lisätä.
  • Multamäki, S. E. (Suomen metsätieteellinen seura, 1934)
  • Heikurainen, Leo (Suomen metsätieteellinen seura, 1957)
  • Mustonen, Seppo; Seuna, Pertti (Vesihallitus, 1971)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 2
  • Heino, Soini; Kinnunen, Ilpo; Nissinen, Raimo K.; Pajula, Heikki (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1990)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja B 3
  • Keltikangas, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Kokkonen, P. (Suomen metsätieteellinen seura, 1923)