Browsing by Subject "ongelmat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Kunttu, Tiina (Helsingfors universitet, 2014)
    Content and Language Integrated Learning (CLIL) is a dual-focused teaching approach in which an additional language is used for the learning and teaching of both content and language. It has gained increasing popularity in the European educational systems, but it still in the process of establishing it position in the field of language teaching. CLIL teachers have a demanding occupation and the teachers need many kind of skills that are needed in order to teach language and content simultaneously. CLIL teachers face problems like the lack of teaching materials, in-service training and support and mentoring and inadequate resources for teaching. According to the previous research it would be vital to provide extra hours for planning, preparing materials and collaboration and quality in-service training for CLIL teachers. The aim of this study is to examine what kind of problems CLIL teachers have encountered, what kind of solutions they have come up with those problems and what kind of support they would need in their work. This is a qualitative research. The data was collected via a questionnaire and five interviews. 24 CLIL teachers from Greater Helsinki answered the questionnaire and five of them were also interviewed. The data was analysed with the help of previous research. The solutions were analysed using content analysis. The problems CLIL teachers encountered were a lack of teaching materials, inadequate teaching resources, in-service and pre-service training, a lack of support and mentoring, problems with language and teaching language, collaboration and practical teaching work. The teachers solved problems they had encountered with colloquial collaboration, different classroom routines, in-service training and professional literature. They also supported the students' language learning and maintained their own language skills, shared experiences with their colleagues, prepared teaching materials themselves and in collaboration and adapted their teaching methods when needed. Teachers said that they would need better teaching materials, more teaching resources, more time for collaboration and discussion with their colleagues, better tailored in-service training, networking with other CLIL teachers and peer support in order to solve the problems they encounter in their work better.
  • Kinnunen, Oona; Hjerppe, Turo; Väisänen, Sari (Suomen ympäristökeskus, Samassa Vedessä -hanke, 2021)
  • Tapio, Soile (Helsingfors universitet, 2002)
    Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää Helsingin yliopiston Heila-tietojärjestelmän kehitysprojektin kulkua vuosina 1994-1999. Toisena tutkimustehtävänä oli selvittää minkälaisia ongelmia projektissa oli esiintynyt. Tutkimuksen aineisto oli projektin dokumentaatio, jossa pääaineistona olivat projektin johto- ja projektiryhmien kokouspöytäkirjat, tilanneraportit ja muut määrämuotoiset projektidokumentit. Lisäksi käytettävissä oli muuta aineistoa, kuten Heila-projektia käsitteleviä sähköpostiviestejä ja yleisönosaston kirjoituksia. Tutkimuksessa aineistoa kuvattiin kertomuksellisesti, projektin tapahtumat kirjattiin kertomukseksi kronologisessa järjestyksessä. Aineistoa analysoitiin toisen tutkimustehtävän mukaisesti sisällön analyysillä, ja tästä tuloksena oli projektin ongelmien luokittelu. Lopuksi tarkasteltiin projektin etenemiskertomuksen ja ongelmien luokittelun suhdetta. Kohteena ollut projekti viivästyi aikataulustaan kaikissa vaiheissa: toteutus- ja käyttöönotot viivästyivät useita kuukausia. Projektissa ilmeni resurssipulaa, välillä toimittajan ja välillä asiakkaan eli Helsingin yliopiston puolella. Lisäksi ohjelman sisältöalue oli niin monimutkainen, että se aiheutti vaikeuksia toteutuksessa ja käytössä. Järjestelmän suorituskyky ei vastannut sovittua, käyttöönottojen jälkeen jopa yksinkertainen tallennustoiminto saattoi kestää useita minuutteja, eikä normaaleja työtoimintoja saatu hoidettua. Helsingin yliopisto teki useita kirjallisia huomautuksia ja korvausvaatimuksia toimittajalle. Ongelmat jakautuivat toimintatapoihin liittyviin ongelmiin ja teknisiin ongelmiin. Toimintatapoihin liittyvät ongelmat sisälsivät käyttäjien huomiointiin ja projektin läpivientiin liittyviä ongelmia. Tekniset ongelmat jakautuivat kolmeen alakategoriaan: suorituskyvyn ongelmat, ohjelman ominaisuuksiin liittyvät ongelmat sekä yhteyksiin liittyvät ongelmat. Kukin alakategoria jakautui luokkiin. Projektin etenemistä arvioitiin suhteessa sen toteuttamista ohjanneeseen Helsingin yliopiston yhteistyöprojektien laatuohjeeseen, sekä Niemen (1993) malliin tietojärjestelmäprojektien läpiviennistä. Ongelmien luokittelua verrattiin Niemen (1993) arvioon projektien ongelmista. Projektin onnistumista arvioitiin Saarisen ja Sääksjärven (1992) projektin onnistumisen teorian avulla. Tulosten perusteella on mahdollista tarkastella muita projekteja, ja ongelmaluokitusten perusteella havaita potentiaaliset ongelmat. Siten voidaan parantaa työskentelyolosuhteita ja onnistumisen edellytyksiä tietojärjestelmäprojekteissa.
  • Ahlqvist, Ari (Helsingin yliopisto, 2000)
    Verkkari 2000 (5)
  • Vuori, Anna (2003)
    Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida huostaanotettujen lasten äitien omia lapsuuskokemuksia sekä äitien tulkintoja lapsuuskokemustensa merkityksestä myöhempään elämäänsä. Sijoitettujen lasten vanhemmat on tutkimuksissa usein sivuutettu lyhyellä luonnehdinnalla moniongelmaisuudesta tai epäkypsyydestä, eikä heidän taustojaan juuri ole tutkittu. Kuitenkin sosiaalityön käytännön työssä vastaan tulee usein perheitä, joissa kaltoinkohtelu on jatkunut vanhemman omasta lapsuudesta tämän vanhemmuuteen. Samoin sosiaalitieteellisessä tutkimuksissa on havaittu kaltoinkohtelun jatkuvan usein ylisukupolvisesti. Eri elämänvaiheissa, mutta erityisesti lapsuudessa, onkin löydettävissä erilaisia riskitekijöitä suotuisalle kehitykselle ja tulevalle vanhemmuudelle. Kuitenkaan kaikki lapsuudessan kaltoinkohtelua kokeneet vanhemmat eivät kohtele omia lapsiaan kaltoin. Riskitekijöiden ohella on löydettävissä erilaisia suojaavia tekijöitä, joiden ansiosta haavoittavissakin olosuhteissa eläneet lapset voivat päätyä tasapainoiseen aikuisuuteen. Mahdollisuutta kohdata realistisesti lapsuutensa olot, vaikka vaikeatkin, voidaan pitää tärkeänä selviytymistä edistävänä tekijänä. Mikäli kosketus omaan lapsuuteen jää etäiseksi, ei vanhemman ole helppoa kohdata oman lapsensakaan tunteita ja tarpeita. Tutkimusaineistona on käytetty seitsemän huostaanotetun lapsen äidin haastattelua, jotka on suoritettu kiintymyssuhdeteoriaan perustuvan Adult Attachment Interview –haastattelun mukaan. Aineiston lapsuuskokemuksia tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti ylisukupolvisen kaltoinkohtelun näkökulmasta jättäen kuitenkin tilaa aineistosta nouseville muillekin teemoille. Lapsuuskuvauksia analysoitaessa keskeiseksi tekijäksi ei ole noussut kerrottujen tapahtumien ehdoton todellisuusvastaavuus, vaan haastatellun äidin kokemus lapsuudestaan. Tutkimus toi esiin, että vanhemmuuden ja perhe-elämän ongelmat olivat jatkuneet hyvin samankaltaisina haastateltujen äitien omasta lapsuudesta omaan vanhemmuuteen. Mielenterveysongelmat, runsas alkoholinkäyttö sekä perheväkivalta tulivat esiin niin lapsuuskokemuksissa kuin aikuiselämässäkin. Erityisesti lapsuuskuvauksissa nousi esiin kaikilla haastatelluilla esiintynyt ongelmallinen suhde omaan äitiin. Äiti oli lapsuudessa koettu joko ei-välittäväksi tai äitiä oli pelätty. Huomionarvoinen oli myös neljän äidin kokemus siitä, ettei heillä lapsuudessaan ollut yhtään turvallista ja läheistä aikuissuhdetta. Äitien tulkinta lapsuutensa merkityksestä vaihteli. Osa äideistä esitti hyvin johdonmukaisen näkemyksen lapsuudestaan sisällyttäen siihen niin kielteiset kuin myönteisetkin kokemukset. Jotkut äideistä sen sijaan esittivät hyvin ristiriitaisia arvioita lapsuudestaan pitäen sitä toisaalta yksinomaan onnellisena, mutta sisältäen kuitenkin hyvinkin katkeria muistoja. Lapsuustulkinnan voidaan arvella liittyvän siihen, kuinka hyvin äiti on päässyt kosketukseen kokemustensa kanssa. Yhteistä kaikille äideille oli päätös toimia oman lapsensa kanssa toisin kuin omassa lapsuudessaan oli toimittu.
  • Pantsu, Hanna (2006)
    Tässä työssä tutkin psykososiaalista tukea saaneiden äitien äitiyden haasteellisuutta heidän subjektiivisista kokemuksistaan käsin. Tärkeässä osassa ovat äidit ja heidän kokemuksilleen antamansa merkitykset. Tutkielman teoreettisina viitekehyksinä toimivat sosiaalisen konstruktionismin mukainen tiedon subjektiivisuuden käsitys sekä narratiivisen tutkimuksen esittämä tarinan ja todellisuuden analogisuus. Haastatteluin keräämäni pääaineisto koostuu kuudesta äitiystarinasta. Haastattelut on tehty narratiivista metodia käyttäen, jolloin tavoitteeksi asettui äidin elämän tarina äitiyden näkökulmasta kerrottuna. Äitiystarinoiden analysointiin olen käyttänyt sekä äitien olennaisiin läheisiin ja tiloihin nojaavaa teemoittelua että kerronnallisten rakenteiden analyysiä. Jälkimmäisen avulla hahmotin äitien tarinoiden juonta ja tapahtumasarjoja. Erityisesti kiinnitin huomiota runsaaseen määrään kriisi–ratkaisu-pareja, joka taas ohjasi tutkimaan niitä kerronnan tapoja joilla sekä erilaisista haasteista että niistä selviämisistä kerrottiin. Haasteet ja niistä selviytymiset muodostavatkin tutkielmani tutkimuskysymykset. Äitien tarinoista erottuvista haasteista löytyi konkreettisien käytännön vaikeuksien ohella runsaasti psyykkisiksi haasteiksi nimittämiäni asioita. Väsymyksen ja fyysisten vaikeuksien ohella äitien tarinoissa käsitellään esimerkiksi ihmissuhteisiin, itseen ja oletettuihin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin odotuksiin pohjautuvia ristiriitoja. Monessa tarinassa kuvataan masennusta ja muutamassa myös psykoottisia kokemuksia, samoin vihaa, raivoa ja syyllisyyttä. Olennaisiksi olen nostanut äitien niille antamat merkitykset. Äitiyden haasteellisuudessa selviytymisiä olen löytänyt tarinoista kiinnittämällä huomiota erilaisiin puhetypologioihin, joiden avulla äidit sekä kuvaavat omaa selviytymistään että itsereflektion kautta mahdollisesti edesauttavat sitä. Typologioiden päätyypeiksi löysin vaikeuksien funktionalisointiin perustuvat vaikeudet jalostajina ja vaikeudet mahdollisuuksina –puheet, sekä vaikeudet vaikeuksina –puhetta sisältävän täytyy käydä läpi vaan –puheen. Selviytymisissä olennaisiksi seikoiksi määrittyivät oman toimijuuden korostus, vertaisten tuki sekä ulkopuoliset tukijoukot. Ulkopuolista tukea kuvaavassa kerronnassa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat mahdolliset lääketieteelliset diagnoosit oikein ja ajoissa tehtyinä sekä edelleen oikea-aikainen keskustelutuki ja kannustus. Sijoitan tutkielmani paitsi subjektiivisten kokemusten tutkimustraditioon, niin myös siihen yhteiskunnalliseen ja sosiaalipoliittiseen keskusteluun jonka kautta ja lopputuloksena päätetään esimerkiksi terveydenhuollon kehityslinjauksista. Tällöin näen tärkeiksi tuen ja avun oikea-aikaisuuden ja niiden vähemmän satunnaisen saamisen. Keskeisimpänä lähdemateriaalina olen käyttänyt äitiyden haasteellisuudesta kertovista tutkimuksista Nousiaisen (2004), Katvalan (2001), Nykyrin (1998), Granfeltin (1998), Sternin ja Bruschweiler-Sternin (1998), Nätkinin (1997) ja Jokisen (1996) töitä. Metodikirjallisuudesta erityisen tärkeitä ovat olleet Hänninen (1999), Saastamoinen (1999), Eskola & Suoranta (1998) ja Seidman (1998). Elämäkertatutkimukseen liittyvissä seikoissa olen tukeutunut Vilkkoon (1990, 1997, 1998).
  • Heikkilä, Harri (University of Helsinki, 1992)
  • Joutsen, Suvi; Bengs, Charlotta; Kallio-Kujala, Ira Janika; Kanerva, Anu; Öystilä, Satu; Ruohoniemi, Mirja (2018)
    The burdensome but rewarding work-life of early-career veterians - survey