Browsing by Subject "onkologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Valtola, Annika; Bengts, Heidi; Jekunen, Antti; Laaksonen, Raisa (Dosis, 2021)
    Johdanto Kliinisen farmasian palveluilla pyritään parantamaan lääkitysturvallisuutta vähentämällä lääkehoidon ongelmia, kuten potilaan siirtovaiheisiin ja lääkemääräyksiin liittyviä lääkityspoikkeamia. Syöpäpotilaat ovat erityisen riskialttiita lääkehoidon ongelmille, sillä heillä on käytössä suuren riskin lääkkeitä, monimutkaisia lääkehoitoja ja he ovat usein monisairaita ja -lääkittyjä. Mikäli potilaan lääkitystä ei ole selvitetty perusteellisesti ja oikea-aikaisesti, voi seurauksena olla paitsi ylimääräistä työtä, myös potilaan altistuminen lääkehoitoon liittyville ongelmille. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ja ottaa käyttöön onkologian poliklinikalle lääkitysturvallisuutta parantava ja lääkehoitoprosessia tehostava kliinisen farmasian toimintamalli ja arvioida sen hyötyjä. Aineisto ja menetelmät Tutkimusasetelmana Vaasan keskussairaalan onkologian poliklinikalla oli interventiotutkimus, jossa hyödynnettiin toimintatutkimusta. Toimintamalli kehitettiin aktiivihoidettavien ja palliatiiviseen hoitoon siirtyvien potilaiden ensikäynneille niin, että se vastaa lääkehoitoprosessissa tunnistettuja kehittämiskohteita. Toimintamallin hyötyjä arvioitiin HaiPro-ilmoitusten (ennen-jälkeen) sekä lääkäreille, sairaanhoitajille ja farmaseutille suunnatun kyselyn avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tulokset Erityisesti monilääkittyjen potilaiden lääkitystiedon ajantasaisuus tunnistettiin lääkehoitoprosessin kehittämiskohteeksi. Kehitetyssä ja käyttöönotetussa kliinisen farmasian toimintamallissa farmaseutti ajantasaistaa ja tarkistaa tai arvioi potilaan lääkityksen ennen poliklinikan aktiivihoidon tai palliatiivisen hoidon ensikäyntiä. Toimintamalli paransi lääkitystiedon ajantasaisuutta (farmaseutin haastattelemista ensikäyntipotilaista 97 %:lla ja palliatiiviseen hoitoon siirtyvistä potilaista 95 %:lla lääkitystiedot poikkesivat sairaalan tiedoista) sekä auttoi tunnistamaan ja ehkäisemään lääkehoidon ongelmia. Kaikkiaan farmaseutti kirjasi lääkitysmuutosehdotuksia tai muita lääkehoitoon liittyviä huomioita 69 %:lle aktiivihoidon potilaista (n = 27/39) ja 90 %:lle (n = 18/20) palliatiiviseen hoitoon siirtyvistä potilaista. Näistä suurin osa toteutettiin, tai ne vaikuttivat potilaan hoidon suunnitteluun. Kliinisen farmasian toimintamalli tehosti hoidon suunnittelua ja ohjausta ja säästi erityisesti lääkärin työaikaa. Johtopäätökset Kliinisen farmasian toimintamallilla pystyttiin parantamaan lääkitysturvallisuutta ehkäisemällä ja ratkomalla syöpäpotilaan lääkehoitoihin liittyviä ongelmia sekä tehostamaan lääkehoitoprosessia.
  • Siurala, Mikko (Helsingin yliopisto, 2017)
    New treatment modalities are needed for patients with advanced cancer, who have undergone several unsuccessful pretreatments. Cancer immunotherapy has emerged as a promising field of medicine with the potential to induce durable responses in these patients. Within the immunotherapy field, a diverse set of approaches have been employed, all of which aim at combating tumors with the cells of the immune system. Oncolytic immunotherapy encompasses the use of genetically engineered viruses to specifically kill (lyse) tumor cells and, importantly, to induce an antitumor immune response in the process. Oncolytic adenoviruses in particular possess an excellent safety profile and can be armed with immunostimulatory transgenes for the enhancement of antitumor immunity. In the first part of the thesis, oncolytic adenovirus armed with granulocyte-macrophage colony-stimulating factor (GMCSF) was used together with the chemotherapeutic agents doxorubicin and ifosfamide to treat soft-tissue sarcoma (STS) in an adenovirus-permissive Syrian hamster model. The combination treatment was highly effective against syngeneic hamster leiomyosarcoma tumors in vivo, with indications that adenovirus replication was improved in the presence of doxorubicin and that oncolytic adenovirus/chemotherapy combination induced immunogenic cell death (ICD) of tumor cells. Tumor-infiltrating lymphocytes (TIL) from syngeneic Syrian hamster tumors were cultured, characterized and used therapeutically with oncolytic adenovirus in the second part of the thesis. Co-treatment of pancreatic cancer tumors with adoptive transfer of pancreatic cancer derived TIL and oncolytic adenovirus resulted in improved antitumor efficacy when compared with either monotherapy. In the third part, non-replicating adenovirus vectors coding for the murine cytokines tumor necrosis factor alpha (TNFa) and interleukin 2 (IL-2) were constructed and used in combination with adoptive transfer of tumor-specific T-cell receptor engineered (TCR) T-cells for the treatment of immunosuppressive melanoma. This combination showed significant antitumor efficacy over single agent treatments. Mechanistic studies revealed that intratumoral virus injections induce trafficking of adoptively transferred T-cells to tumors. Furthermore, the cytokine-coding adenoviruses caused favorable alterations in the tumor microenvironment. In the final part of the thesis, oncolytic adenoviruses coding for human versions of TNFa and IL-2 were used with hamster TIL to successfully treat pancreatic cancer tumors. In fact, virus injections were capable of eliminating most tumors when combined TIL transfer, and protected cured hamsters from tumor rechallenge. From a safety perspective it is noteworthy that virus-mediated cytokine production was restricted to tumors, as negligible levels of cytokines were observed in the sera of intratumorally injected animals. In conclusion, the combinatorial approach studied in the preclinical setting here represents a rational and effective solution for the treatment of advanced solid tumors, warranting the clinical translation of adenovirus-based immunotherapy combined with other immunotherapies.