Browsing by Subject "opetuskieli"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Kirkkari, Jenna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan yliopisto-opiskelijoiden opetuskieleen liittyviä kokemuksia sekä asenteita Sambiassa. Monikielisessä Sambiassa, englanti opetuskielenä aiheuttaa haasteita muun muassa oppilaiden lukutaidossa ja opetuksen ymmärtämisessä. Tutkimuksella pyritään selvittämään, millaisia kokemuksia ja kieliasenteita opiskelijoilla on Sambian perusopetuksen (luokka-asteet 1-12) opetuskielen valintaan liittyen. Tutkimuskysymykset keskittyvät opiskelijoiden henkilökohtaisiin kielellisiin kokemuksiin ja -asenteisiin liittyen englannin kielen ja sambialaisten kielten käyttöön opetuskielinä peruskoulussa. Tutkimusaineistona ovat University of Zambia -yliopiston opiskelijoiden kanssa tehdyt haastattelut ja niiden ääninauhoitteet. 12 opiskelijan haastatteluissa keskityttiin heidän kielitaustaansa, henkilökohtaisiin kokemuksiinsa kieleen liittyen koulumaailmassa, mahdollisiin opetuskieleen liittyneisiin haasteisiin, sekä kieliasenteisiin. Haastatteluissa nousi esiin myös opiskelijoiden omia ehdotuksia Sambian koulutuskielipolitiikan kehittämiseksi. Tutkimuksen perusteella useat opiskelijat kokivat haasteita englannin ymmärtämisessä ja luku- sekä kirjoittamistaidossa peruskoulun aikana. Useimmat opiskelijoista kertoivat, että paikallisten kielten käytön kieltämisen takia heillä oli haasteita esimerkiksi osallistua opetukseen tai kysyä neuvoa opettajalta. Opiskelijoiden mukaan opetuskielen valinta ja ainoastaan tiettyjen kielten salliminen kouluissa aiheuttivat haasteita myös sosiaalisissa suhteissa. Kieliasenteita tarkastellessa opiskelijat osoittivat huomattavaa tukea paikallisille kielille ja niiden käytölle sambialaisessa koulusysteemissä. Sambialaisten kielten tärkeyttä korostettiin oman kulttuurin ja kielen merkityksellä, sekä opetuksen ymmärtämisen lisäämisellä. Englannin kieltä pidettiin kuitenkin välttämättömänä osana sambialaista yhteiskuntaa. Opiskelijat ehdottivat opetuskielipolitiikalle sallivimpia asenteita paikallisten kielten käyttöä kohtaan ja tasapainon löytämistä englannin ja sambialaisten kielten käytön välille opetuksessa.
  • Torpo, Lotta (1998)
  • Forsbom, Elena (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro gradu –tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten Viron vuoden 2007 opetuskielireformin kannattajat ja vastustajat perustelevat kantansa. Vuoden 2007 reformin yhteydessä alkoi venäjänkielisten koulujen muuttaminen vironkielisiksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia vakuuttamisen keinoja käytetään kyseisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimuksessa käytetään 22 tekstiä ajanjaksolta 2010-2019. Tutkimusmetodina käytetään retorista analyysia, joka tässä työssä pohjautuu nk. uuden retoriikan tieteelliseen viitekehykseen, jonka mukaan retoriikan pohjana toimii argumentaatio ja muut retoriset keinot rakentuvat sen päälle. Viron kieli on useasti joutunut taistelemaan asemastaan. Nyky-Viron alueelle on pitkin aikoja muuttanut mm. saksalaisia, venäläisiä ja ruotsalaisia. Ensimmäiset saksalaiset asettuivat nyky-Viron alueelle n. 1000-luvulla ja saksan kielen vahva status säilyi 1800-luvulle asti. Ensimmäiset venäjänkieliset muuttivat 1600-luvulla ja toinen aalto ajoittuu n. 1800-luvulle. Samaan aikaan ajoittui myös virolaisten ensimmäinen kansallinen herätys, jolloin viron kielen asema vahvistui. Neuvostoliiton aikana viron kieli joutui taas taistelemaan asemastaan, mm. neuvostohallituksen harjoittaman kielipolitiikan takia, jonka tarkoituksena oli siirtyä venäjään kieleen kaikissa jäsenvaltiossa. Viron kieli sai takaisin virallisen kielen aseman vasta vuonna 1987. Työn kirjoittamishetkenä Viron väestöstä n. 30% puhuu äidinkielinään venäjää. Tämä tekee venäjänkielisistä maan suurimman kielivähemmistön, vaikka vain murto-osa kuuluu lain määrittelemään kansalliseen vähemmistöön. Viro on saanut huomautuksia Euroopan komissiolta, YK:lta ja Amnesty Internationalilta venäjänkielisten kohtelusta ja oikeuksista. Tutkimusaineistosta poimittiin 48 fragmenttia, jotka luokiteltiin älyyn ja järkeen vetoaviin ja tunteisiin vetoaviin kategorioihin. Suositummat älyyn ja järkeen vetoavat retoriset keinot ovat viittaus syy-seurasuhteisiin, vetoaminen lakiin, valtiolliseen ohjelmaan tai kansainväliseen sopimukseen sekä viittaus asiantuntijoihin, tutkimuksiin tai tilastoihin. Tunteisiin vetoavista keinoista eniten esimerkkejä löytyi kategorisaatiosta, metaforan käytöstä, viittauksista omaan kokemukseen ja uhkauksista. Opetuskielireformin kannattajien keskeinen perustelu on se, että monet vanhemmat haluavat, että lapset oppisivat jo koulussa viron kielen. Lisäksi hyvä kielitaito on etu työmarkkinoilla, jonka avulla virolaisten ja venäjänkielisten palkkaeroja voidaan kaventaa. Keskusteluissa myös nousee esiin viron kielen suojelu. Venäjänkielisten koulujen kannattajat puolestaan sitä mieltä, että opiskelu vieraalla kielellä on vaikeaa lapsille ja johtaa huonoihin tuloksiin. Lisäksi oikeutta opiskella äidinkielellä pidetään ihmisoikeutena, koska kielen avulla ylläpidetään kansallista identiteettiä, joka saattaisi rappeutua, jos lapset unohtavat äidinkielensä. Tutkimus näyttää, että kysymys Viron venäjänkielisten lasten oikeudesta opiskella äidinkielellään on hyvin laaja ja monimutkainen. Keskustelun molemmilla osapuolilla on valideja perusteluja näkemyksilleen ja molempia osapuolia yhdistää se, että ne ovat huolissaan oman kielensä ja kansallisen identiteettinsä säilyttämisestä. Tällä hetkellä Viron venäjänkielisten koulujen tulevaisuus ei näytä valoisalta. Tilanne saattaa muuttua, jos Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa käsittelyyn kanteen, jonka laittoi vireille voittoa tavoittelematon yhteisö Venäjänkieliset koulut Virossa.