Browsing by Subject "opetusvideo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Manninen, Lauri Kusti (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of the study was to find out what kind of educational videos the members of the nearly 40,000-member Facebook group called “Alakoulun aarreaitta” shared from 1.3.-16.10.2020. The aim of the study was also to analyze how the criteria of the educational video developed by the author in his bachelor's thesis are implemented in these videos. Based on the shared recommendations, 44 videos published in 2004-2020 were selected as research material. The research method was qualitative content analysis, which used 3-4-level indicators modified from the guidelines of a good educational video. 80% of the videos in the research material were made for educational use. More than a third of the recommended videos were related to environmental education and covered a wide range of environmental and safety-related themes. More than a quarter of the videos provided stimuli for studying music and visual arts. Music, exercise and craft videos related to the spring annual celebrations were popular. The analysis showed that the criteria for a good educational video were only partially met in the research material. They performed best in terms of video duration, resolution, personality, and accessibility. Sound quality and background music posed the most challenges. Subtitling, interactivity, commentary, and humor were scarcely utilized in the videos. The author suggests that the use of educational videos in primary schools should be studied in more detail, a state-maintained educational video register should be established to help the discoverability of videos, and educational video authors should be offered training, for example in video format. The new and revised instructions for the authors of the educational videos are listed.
  • Mehtälä, Karri (Helsingfors universitet, 2016)
    The aim of this Master's thesis is to study the use of videos in education. The main focus is on teachers who produce their own videos. Due to the exponential growth of audio-visual communication in social media and the internet, today's youth consume videos more than ever. In many ways schools continue to operate in the same way they have in previous decades and fail to utilize the full potential of the new medium. The theory section of this thesis consists of two chapters, which examine the use of videos in schools and the Flipped Classroom method, which is based on the idea of student-centred learning. Previous studies have shown, that the Flipped Learning method can improve student satisfaction and in some cases test results. Research findings on the qualities of a good instructional video are available. The research method chosen for this paper is one of theory-guided, qualitative content analysis. The theme-centred interview consists of three Finnish upper secondary school teachers, who had several years of experience in the making of instructional videos. Based on analysis of the semi-structured interview, three main categories were formed: videos in education, making of videos and teaching with videos. Case study as a research strategy helped to answer the main questions of why and how videos are used in schools. The study reveals, that teachers produce videos, because they want to teach in their own specific way. The teachers used other online videos only as additional material and they did not receive much collegial support. According to teachers, the Flipped Classroom method, which relies on videos as learning material, improved student and teacher satisfaction at school. It shifted the work from teaching towards guiding. The production of the videos was considered time consuming, but the student feedback was positive. Often students did not watch the videos at home, which was a problem for the teachers. In the future, the teachers want to develop and support students to produce their own videos. This could help them to understand the students' thinking processes and replace some of the written exams. Increasing the use of video at school could help develop students' media literacy, support different learning styles, encourage creativity, improve school satisfaction and narrow the communication gap between students and teachers. The findings can be applied by those who wish to produce their own instructional videos or try the Flipped Classroom method.
  • Heinonen, Mari; Laisi, Jukka (Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta ja Evira, 2009)
  • Koskinen, Veera (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän kehittämistutkimuksen tavoitteena oli laatia toimiva verkko-oppimateriaali Vantaan ammattiopisto Varian tarpeisiin matematiikan yhteisten opintojen peruskurssille. Materiaalin tuottamistyö sai alkunsa ammattiopiston tarpeesta mahdollistaa paremmat ja monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet opiskelijoilleen. Verkko-oppimateriaali laadittiin ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Laadittu materiaali vastasi kurssikokonaisuutta, jonka aihepiirejä olivat peruslaskutoimitukset, mittayksiköiden muunnokset, yhtälöt, talouslaskut, prosentit, geometria sekä tilastot ja tunnusluvut. Näihin aihepiireihin liittyen laadittiin pieniä teoriapätkiä, esimerkkitehtäviä ja opetusvideoita.Teoriapätkät sisälsivät kuvia, tekstiä ja erilaisia taulukoita. Materiaalia laadittaessa pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, että valintoja tehtiin matematiikan opettajien kokemukseen sekä tutkimuskirjallisuuteen perustuen. Lisäksi tärkeää oli, että kustannukset pystyttiin pitämään mahdollisimman pieninä ja projektin aikana luotiin sopivia käytäntöjä verkko-oppimateriaalin ja sen sisältämien videoiden laatimiseen jatkoa ajatellen. Verkko-oppimateriaalia suunniteltiin yhteistyössä koulun matematiikan opettajien sekä verkko-pedagogin kanssa. Materiaalin toimivuudesta kerättiin palautetta haastatteluilla oppilaitoksen työntekijöiltä sekä oppilaalta. Testausvaiheen pohjalta nousi muun muassa tarve opetusvideoiden tekstitykselle. Opetusvideoiden nähtiin olevan hyvä tuki oppimiselle, mutta niiden on oltava erittäin lyhyitä, jotta opiskelijat malttaisivat katsoa niitä loppuun saakka. Lisäksi yleisiä havaintoja materiaalin tuottamisesta ammatillisiin tarpeisiin oli, että materiaalia tulee voida hyödyntää erilaisialla laitteilla, kuten älypuhelimilla, tableteilla ja tietokoneilla. Lisäksi materi-aalista täytyy saada sekä kertaamista että uuden oppimista tukeva kokonaisuus. Liian suuresta tekstin määrästä koituvaan oppilaiden ahdistukseen on materiaalin laadinnassa myös kiinnitettävä erityistä huomiota. Muun muassa näitä kehittämistutkimuksessa nousseita havaintoja ja parannusehdotuksia on mahdollista käyttää tulevaisuudessa kurssin jatkokehityksessä. Niitä voidaan myös käyttää apuna muita kyseisen oppilaitoksen tai vastaavan koulutustason oppilaitoksen verkko-oppimateriaaleja laadittaessa. Lisäksi opetusvideoiden laatimiseen työssä esitellyt vaiheet on sovellettavissa käytännössä minkä tahansa koulutusasteen opetusvideoiden laadintaan.