Browsing by Subject "opiskelijavaihto - korkeakoulupolitiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Niemi-Aro, Tiina (2000)
    Tutkimuksessa liikutaan työelämän ja koulutuksen leikkauspinnalla. Työelämä ja sen vaatimat taidot ovat murroksessa nopean informaatioteknologian kehittymisen ja globalisaation seurauksena. Asiantuntijuus ei ole ainoastaan oman erikoisalan suvereenia hallintaa, vaan se on myös sosiaalisuutta, kykyä toimia asiantuntijaryhmässä sekä laaja-alaisuutta. Asiantuntijuus rakentuu pala palalta kokemusten kriittisen arvioinnin ja tieteellisen tietopohjan vuoropuheluna, tulematta kuitenkaan koskaan valmiiksi. Yhä enemmän persoonallisuuteen ja kehittymisvalmiuteen liittyvät työelämän taidot luovat paineita perinteiselle yliopistokoulutukselle. Lisäksi korkeasti koulutettuja ihmisiä tarvitaan entistä enemmän, ja yliopistojen sisäänottomäärät ovatkin kasvaneet nopeasti. Osaamistarpeen muutos ja massoittuminen eivät välttämättä sovi yhteen modernin aikakaudella muotoutuneen yliopiston idean kanssa, ja siksi yliopisto kohtaa monia muutospaineita. Tutkimuksen tarkoituksena on jäsentää keskustelua, jota on käyty työelämän muutoksista sekä haasteista koulutukselle ja erityisesti yliopistolle. Erityishuomion kohteena on yliopiston kansainvälistyminen ja opiskelijavaihto. Tarkoituksena on selvittää vaihto-opiskelun merkitystä työelämän tarpeiden kannalta ja arvioida sitä näin osana nykyistä koulutuspolitiikkaa. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluista, jotka on tehty suurten yritysten rekrytoinnissa keskeisesti mukana oleville henkilöille. Empiirinen haastatteluaineisto kytkee työelämän muutoksesta käydyn teoreettisen keskustelun reaalimaailmaan. Lisäksi haastattelut antavat pohjan vaihto-opiskelun ja formaalin tutkinnon merkittävyyden arvioinnille. Työelämän murros sekä muutokset työntekijöiltä odotettavissa valmiuksissa tulivat selvästi esiin haastatteluissa. Työntekijöiltä kysytään joustavuutta monessa suhteessa: heidän on oltava valmiita kehittymään jatkuvasti, sopeuduttava tekemään työtä erilaissa, nopeastikin muuttuvissa ryhmissä ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Kilpailu asiakkaista edellyttää palveluhenkisyyttä, sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi työntekijöiltä odotetaan kielitaitoa ja tietoteknistä osaamista. Tutkimuksen mukaan formaalia tutkintoa arvostetaan yhä, vaikka yliopistosta valmistuvia opiskelijoita ei pidetäkään mitenkään valmiina. Yrityksissä annetaan paljon koulutusta uusille työntekijöille ja lisäksi osaamisen uskotaan kehittyvän vasta työnteon myötä. Mikäli yliopistotutkinto ei anna työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, saattaa sen arvostus heikentyä tulevaisuudessa tutkintojen yleistyessä ja kilpailevan koulutustarjonnan lisääntyessä. Haastatteluun osallistuneet työnantajan edustajat suhtautuivat kansainvälisestä vaihto-opiskelusta saatuun kokemukseen myönteisesti: osallistumisen katsotaan kertovan mm. kansainvälisestä orientoitumisesta ja kehittymishalusta. Lisäksi vaihto-opiskelun aikana uskotaan monien työssä hyödyllisten valmiuksien, kuten kielitaidon ja joustavuuden kehittyvän. Opiskelijavaihdon vastavuoroisuuden ansiosta opiskelijavaihto luo kansainvälisiä oppimisympäristöjä myös suomalaisissa yliopistoissa. Näin ollen niiden vaikutus ei ulotu ainoastaan vaihtoon osallistuviin, vaan myös kotiin jääviin. Opiskelijavaihdon arvo koulutuspoliittisena välineenä, osana formaalia koulujärjestelmää, kiteytyykin siihen, että se luo laajalle piirille mahdollisuuksia kokemukselliseen oppimiseen non-formaaleissa tilanteissa. Tutkimuksen mukaan kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittäminen on yksi mahdollinen koulutuspoliittinen toimenpide, jolla vaikutetaan opiskelijoiden valmiuksiin kansainvälistyvässä yhteiskunnassa.