Browsing by Subject "oppikirja"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 31
  • Vihonen, Kaisu (Helsingin yliopisto, 2015)
    The purpose of this study was to examine what are the knowledge practices in preschool groups that do not use study books. The research further investigates how child participation manifests in these preschool groups. Based on prior research teacher's pedagogical thinking always interacts with the practices shown in a group or class. Due to this also the interaction between teacher's pedagogical thinking and knowledge practices were examined. This study was conducted by observing preschool activities in three different preschool groups at the Helsinki Metropolitan area. In addition five preschool teachers were interviewed during the research process. The aim of these interviews was to examine how teacher's pedagogical thinking and knowledge affect their knowledge practices. To further analyse child participation also six children from one of the day care centers (center 2) were interviewed. These documents complemented each other. The analysis methodology for the sample was theory-based. In non-study book preschool groups knowledge was produced together in social practices. Children also worked independently with knowledge and information was transferred from an adult to a child, too. In addition there were equipment and materials that supported learning and working with knowledge. Child participation occurred when children communicated their ideas to the adults and when the adults acknowledged these thoughts. In the beginning of the preschool year children in day care center 2 also told what they would like to do during the year and this was taken into account in day-to-day activities. Teacher's pedagogical thinking was linked to the knowledge practices of the group while the teachers said that they choose used methods based on children's needs.
  • Özdil Saha, Ezgi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman aihe on espanjan kielen preteritin ja imperfektin välisen eron opettaminen suomalaisissa oppikirjoissa. Tutkielman aineisto koostuu neljästä oppikirjasta, jotka on julkaistu 2010-luvulla: ¡Acción! 2, ¡Dime! 3, ¡Nos vemos! 5 ja Acierto. Näistä ¡Acción! 2 on harjoituskirja ja Acierto on kielioppikirja. Kaikki oppikirjat on suunnattu sekä lukion B3-espanjan kurssille että aikuisopetukseen ja vastaavat eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen A2-tasoa. Tässä tutkielmassa tavoitteeni on selvittää laadullista tutkimusmetodia käyttäen, kuinka espanjan kielen preteritin ja imperfektin ero esitetään oppikirjoissa. Tutkielman teoreettinen osio koostuu Langackerin (1991, 2013) kognitiivisesta kieliopista, jonka lähtökohta on kognitiivinen lingvistiikka, sekä Ruiz Campillon (1998) kognitiivisen kieliopin pohjalta kehittämästä operatiivisesta kieliopista. Näiden lisäksi esittelen tempuksen eli aikamuodon kielioppikontekstissa erotellen kronologisen ja kieliopillisen ajan sekä morfologisen aspektin, jonka pohjalta tarkastelen espanjan kielen preteritin ja imperfektin aspektuaalisia eroja. Tuon myös esille imperfektin modaalisen käytön esimerkiksi kohteliaisuuden osoituksessa tai kuvitteellisten tilanteiden kertomisessa. Koska suomen kielessä on vain yksi aikamuoto, imperfekti, joka vastaa espanjan preteritiä ja imperfektiä, tämä aspektuaalinen ero aiheuttaa vaikeuksia suomalaisille opiskelijoille. Tutkielman empiirisessä osassa tarkastelen teoriaosassa esiteltyjen käsitteiden avulla, kuinka imperfektin ja preteritin ero selitetään suomalaisissa oppikirjoissa. Tulokset osoittavat, että kaikissa oppikirjoissa, Aciertoa lukuun ottamatta, espanjan preteriti ja imperfekti esitetään stereotyyppisten selitysten perusteella. Esimerkkejä tällaisista selityksistä ovat ”Imperfektillä puhutaan mitä oli tapana tehdä; kuvaillaan tilanteita” tai ”Preteritillä ilmaistaan yksittäisiä tapauksia”, mutta näitä käyttöeroja ei perustella aspektuaalisella erolla eivätkä aikamuotojen kuvailut eivät riitä selittämään niiden merkitystä. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että oppikirjoissa ei mainita imperfektin modaalista käyttöä ollenkaan.
  • Juslén, Noora-Charlotta (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjat heijastavat voimassaolevaa opetussuunnitelmaa. Lisäksi tutkimuksen tehtävänä on vertailla vuoden 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Vastauksia tutkimustehtävään etsitään seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Millaisia muutoksia on havaittavissa alkuopetuksen evankelisluterilaisen uskonnon oppiaineessa vertailtaessa vuoden 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita? ja 2. Miten evankelisluterilaisen uskonnon alkuopetuksen oppikirjat vastaavat vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita? Menetelmät. Tutkimuksen aineistona on vuosien 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä evankelisluterilaisen uskonnon Aarre ja Sydän -sarjojen oppikirjat perusopetuksen vuosiluokille 1-2. Opetussuunnitelmia ja oppikirjoja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Oppikirjojen kuvituksen analysoinnissa puolestaan käytettiin Evelyn Goldsmithin kehittämää analyyttista mallia soveltuvin osin. Tulokset ja johtopäätökset. Vuosien 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmien analyysin perusteella opetussuunnitelmissa on paljon samoja teemoja ja yhteneväisiä opetustavoitteita. Eroja opetussuunnitelmien välillä ilmeni uskontojen globaalia tarkastelua sekä yksilön kehityksen tukemista koskevien tavoitteiden osalta. Nämä teemat korostuivat vahvemmin vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Oppikirjojen osalta tutkimuksessa kävi ilmi, että Sydän-kirjasarja vastaa Aarre-kirjasarjaa paremmin vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sisältöjä ja tavoitteita. Sydän -kirjasarja täytti kaikki opetussuunnitelman sisällöt, mutta Aarre-sarjasta jäi puuttumaan opetussuunnitelmassa asetettuja sisältöjä.
  • Jaakkonen, Elina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia sukupuolirepresentaatioita suomalaisissa englannin kielen oppikirjoissa esiintyy. Aiemman tutkimuksen perusteella oppikirjat ovat usein sukupuolen näkökulmasta epätasa-arvoisia: miespuolisia hahmoja esiintyy niin teksteissä kuin kuvituksissakin enemmän ja sukupuolet esitetään stereotyyppisissä rooleissa. Oppikirjojen kirjoitajille onkin esitetty ohjeistuksia, joilla vähentää sukupuolistereotypioita oppikirjoissa. Myös opetussuunnitelma nostaa sukupuolten tasa-arvon suomalaisen peruskoulun keskeiseksi tavoitteeksi. Tämä tutkimus selvittää, toteutuvatko ohjeistukset uusissa alakoulun englannin oppikirjoissa. Tutkimuksen aineistona on käytetty kahta neljännen luokan englannin opetukseen suunnattua oppikirjaa, High five! 4 ja Go for it! 4. Tutkielma on toteutettu käyttäen sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Laskemalla oppikirjojen kuvituksissa esiintyneet nais- ja miespuoliset hahmot sekä tekstissä esiintyneet naisiin ja miehiin viittavat sanat on pyritty selvittämään, ovatko molemmat sukupuolet yhtä lailla näkyvillä oppikirjoissa. Kirjojen tekstejä ja kuvituksia on myös tarkasteltu lähemmin kriittisen diskurssianalyysin menetelmin. Tulokset osoittivat, että uusinta opetussuunnitelmaa seuraavat oppikirjat, High five! 4 ja Go for it! 4, sisältävät vähemmän stereotyyppisiä sukupuolirepresentaatiota kuin aiemmat vastaavat englannin oppikirjat. Tutkimuksen perusteella nais- ja mieshahmoja on sekä kuvituksessa että teksteissä näkyvillä kutakuinkin yhtä paljon. Vaikka kirjat sisältävät joitain räikeitäkin esimerkkejä traditionaalisista sukupuolirooleista, edustavat ne pääosin nykyaikaista käsitystä, jossa sukupuoli ei määrittele sitä, mitä ihminen voi tai ei voi tehdä.
  • Stenberg, Kristina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Englannin kieli on levinnyt tasaista tahtia maailmalla johtaen siihen, että äidinkielenään kieltä puhuvia on vähemmän kuin toisena tai vieraana kielenä englantia puhuvia. Tämä heijastuu Suomessa niin vuoden 2015 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuin myös vuoden 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteissa, joissa molemmissa korostetaan englannin kielen globaalia asemaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää mihin suomalaisten englannin oppikirjojen tekstit sijoittuvat maantieteellisesti, sekä millaisia eroja yläkoulun ja lukion kirjasarjojen välillä on. Havaintoja peilataan opetussuunnitelman perusteissa annettuihin tavoitteisiin. Tutkielmassa tutkitaan kahden Sanoma Pron julkaiseman kirjasarjan kirjoja, yläkouluun tarkoitetun On the Go –sarjan kolmea tekstikirjaa sekä kuutta ensimmäistä kirjaa lukion On Track –sarjasta. Analyysimetodina käytetään sisällönanalyysia, jonka avulla tekstit luokitellaan ja ryhmitellään maanosien sekä maiden mukaisesti. Kriteeristö sisällönanalyysiin on kehitetty varta vasten tätä tutkielmaa varten, sillä aikaisempaa tutkimusta samasta aiheesta ei ole tehty. Kummankin kirjasarjan kirjojen tulokset kategorisoidaan lisäksi noudattaen Kachrun (1985) mallia englannin käytön kolmesta piiristä: sisä-, ulko- sekä laajeneva piiri. Tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta joitakin ongelmallisempia tekstejä käsitellään kvalitatiivisesti kunkin kirjan kohdalla. Tulokset osoittavat, että maanosista Euroopalla ja Pohjois-Amerikalla on suurin näkyvyys molemmissa kirjasarjoissa Iso-Britannian sekä Yhdysvaltojen ollessa kaksi selkeimmin esillä olevaa valtiota. On the Go keskittyy hieman enemmän Pohjois-Amerikkaan sekä esittelee myös Aasiaa ja Oseaniaa melko lailla, kun taas On Track –sarjassa keskitytään eniten Eurooppaan. Englannin kolmesta piiristä sisäpiiri on eniten esillä kummassakin kirjasarjassa. Molemmissa kirjasarjoissa on kuitenkin paljon tekstejä, joilla ei ole selkeää maantieteellistä sijaintia, mutta etenkin lukion kirjasarjassa tämä on erittäin yleistä. Maantieteellisen sijainnin puuttuminen saattaa heijastella opetussuunnitelman perusteissakin mainittua englannin kansainvälistä roolia, sekä sitä, että englannin kieli ei ole enää sidottu pelkästään sisäpiirin maihin.
  • Hirvonen, Ville (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmani käsittelee lukion vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteita ja sitä miten voimakkaasti taloushistoria dominoi kyseistä tekstiä. Vuoden 1994 opetussuunnitelman laatiminen osuu kansalliseen murrokseen, jolloin Opetushallitus siirsi opetussuunnitelmien laatimisen osittain kouluille. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että Opetushallituksen laatima vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteet oli hyvin joustava dokumentti, joka mahdollisti yksittäisille kouluille paljon valtaa soveltaa ja tulkita kyseistä dokumenttia. Tutkielmani tarkoitus on selvittää minkälaista osaa taloushistoria näytteli vuoden 1994 lukion opetussuunnitelman perusteissa, ja toisaalta mikä oli taloushistorian painoarvo käytännössä. Voidakseni muodostaa kokonaiskuvan nimenomaan siitä mikä opetussuunnitelmauudistuksen vaikutus käytäntöihin oli, tarkastelen tutkielmassani opetussuunnitelman perusteiden mukaan laadittuja oppikirjoja ja vertaan niiden sisältöä edellisen opetussuunnitelman (1985) mukaan laadittuihin teoksiin. Näin kykenen selkeästi analysoimaan taloushistorian näkyvyyttä sekä kansallisessa opetussuunnitelmassa että sen mukaan laadituissa oppikirjoissa, joita ovat olleet työstämässä lähinnä lukion opettajat. Lähdeaineistona käytän lukion opetussuunnitelmia vuosilta 1985 ja1994 sekä vuoden 1985 opetussuunnitelman osalta Gummerus Oy:n Muuttuva maailma –oppikirjasarjaa sekä vuoden 1994 opetussuunnitelmaan pohjautuvaa WSOY:n Ajasta aikaan –sarjaa ja Kirjayhtymä Oy:n Kronos –sarjaa. Tutkimusmetodinani toimii diskurssianalyysi, joka mahdollistaa sen todellisuuden ja historianäkemyksen tarkastelun, joka oppikirja- tai opetussuunnitelmatekstissä tuodaan esille. Osoitan tutkimuksessani, että opetussuunnitelmissa tapahtunut murros on johtanut taloushistorian roolin merkityksen kasvamiseen oppikirjoissa. Tämä tulee esille lukuisissa historiaa käsittelevissä kappaleissa, joissa vuoden 1985 opetussuunnitelman mukaan laadituissa teoksissa painotetaan enemmän sosiaali- tai kulttuurihistoriaa, mutta vuoden 1994 opetussuunnitelman pohjalle syntyneissä kirjoissa painotus on selkeästi taloudessa. Tutkimukseni perusteella voidaan myös todeta, että uudemmissa oppikirjoissa tuodaan positiivisessa valossa esille esimerkiksi konservatiivisen taloudenpidon hyveitä. Tällä tarkoitan sitä, että oppikirjoissa annetaan ymmärtää, että oikeanlaisella talouspolitiikalla voi korjata asioita, jotka liittyvät enemmänkin ympäristö- tai kulttuurihistoriaan. Tutkimuksessani käy myös ilmi, että vuoden 1994 opetussuunnitelman mukaan laadittu historian ensimmäinen lukiokurssi painottuu erittäin voimakkaasti taloushistoriaan, vaikka kurssin tulisi olla myös väestö- ja ympäristöhistorian kurssi.
  • Alanko, Maria (Helsingfors universitet, 2012)
    In this study liberal adult education teachers tell about themselves as teachers. Full-time teachers from metropolitan area make up the majority of my research subjects. Liberal adult education is the institutional context of teachers' work and their work environment. Context gives general guidelines for teachers work. My research presents teachership as a three-dimensional phenomenon, which consists of career path, teachership and textbook selection. Dimensional model of understanding teachers and teachership functions as the main structuring principle throughout this report. Out of three dimensions, textbook selection is least researched. Still, it is a very important part of teachers' work. I see textbook selection as a vital part of pedagogic planning and curriculum. In my study, I have a narrative approach on teachers' world. As a research material collection method I have used episodic interview. I have analyzed my research material using narrative research method. I have chosen narrative analysis to construct narratives from semantic and episodic knowledge. My results consist of situational and thematic narratives that intent to describe three-dimensional teachership and type narratives that describe two different teacher ideal types.
  • Kuittinen, Jonna (Helsingfors universitet, 2017)
    Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia eroja tai samankaltaisuuksia löytyy oppikirjoista, jotka on suunnattu eri kulttuurissa eläville opiskelijoille. Tutkielmassa keskityn ranskalaisen ja ranskankielisen kulttuurin opettamiseen ja lähtöolettamuksenani on, että opetusmenetelmät ja kulttuurin esittämistavat eroavat toisistaan opiskelijoiden erilaisten kulttuuritaustojen takia. Aineistona tutkimuksessani toimii kaksi oppikirjaa: Voilà! (2009), joka on suomenkielisille lukiolaisille tarkoitettu edelleen käytössä oleva oppikirja sekä Le Nouveau taxi 1 (2012), joka puolestaan on suunnattu hieman vanhemmille kiinankielisille ranskan opintojaan aloittaville opiskelijoille. Kirjoissa keskityn kappaleiden teksteihin ja kuviin jättäen sanastot ja erilliset kielioppiosuudet tutkimuksen ulkopuolelle. Oppikirjojen valinnan yhtenä perusteena on se, että on tutkimuksen kannalta kiinnostavaa nähdä, miten kulttuurin opettaminen ja esitteleminen on sovitettu juuri aloittelevien opiskelijoiden opetusmateriaaliin. Tutkielman teoreettisena pohjana toimivat useiden eri tutkijoiden (esim. Byram, Szende ja Zarate) näkemykset siitä, kuinka kulttuuri on erottamaton osa kieltä ja kuinka sen opettamiseen tulisi kiinnittää huomiota heti kieliopintojen alkuvaiheessa. Myös oppikirjan roolia kulttuurin opettamisessa käsitellään omana lukunaan, sillä nimenomaan oppikirjojen rooli on tutkielman pohjana. Menetelmänä tutkimuksessani käytän Louis'n ja Szenden esittelemää kulttuurin jakoa viiteen kategoriaan, jotka jaan itse edelleen alakategorioihin oppikirjoista löytyvien kulttuuriesiintymien mukaan. Näin ollen analyysissa oman alakategoriansa saavat esimerkiksi maantiede, historia, stereotypiat, arvot, tilastot, erilaiset maisemat, kohteliaisuus ja tavat. Jokainen kategoria saa analyysissa oman kappaleensa, minkä tarkoituksena on tehdä tulosten listaamisesta mahdollisimman selkeää myös lukijan kannalta. Kategorioiden jakaminen alakategorioihin helpottaa myös erojen ja samankaltaisuuksien havaitsemista tutkimuksen edetessä. Tästä tutkielmasta saamieni tulosten perusteella voin todeta, että suuria eroja ranskalaisen ja ranskankielisen kulttuurin esittämisessä ei oppikirjojen välillä ollut, vaikka voisikin olettaa opetettavan kulttuurin olevan huomattavasti vieraampaa kiinalaisille kuin suomalaisille. Tutkimuksessani huomasin kuitenkin, että vaikka kulttuuri esitetään molemmissa oppikirjoissa moninaisena ja tärkeänä osana kieltä, tekijät ovat valinneet erilaisia menetelmiä kulttuurin esilletuontiin. Havaitsin myös, että kiinalaisessa kirjassa käytettiin huomattavasti enemmän opiskelijoiden äidinkieltä kulttuuritietoa annettaessa, mikä osaltaan tukee hypoteesia siitä, että opetettava uusi kulttuuri olisi heille jonkin verran suomalaisia vieraampaa. Lopputulemana voidaan kuitenkin todeta, että vaikka oppikirjoissa käytetään pitkälti eri menetelmiä kulttuurin opettamisessa ja esittämisessä, molempien pyrkimys on sama: esitellä ranskalainen kulttuuri rikkaana ja monipuolisena, kiistattomana osana kieltä, ranskankielisen maailman roolia unohtamatta.
  • Alberdi, Jutta (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tarkastelen maisterintutkielmassani fraseologian esiintymistä ja käsittelyä suomalaisissa espanjan oppikirjoissa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, kuinka paljon idiomaattisia ilmauksia esiintyy ja millä tavoin niitä on oppikirjoissa käsitelty, eli onko niiden vastineena käytetty esimerkiksi suomenkielistä sanontaa, käännöstä, kirjaimellista käännöstä, sanonnan selitystä tai jotain muuta vaihtoehtoa. Tutkin myös, kuinka paljon ja minkä tyyppisissä tehtävissä ilmauksia on käytetty. Pyrin lisäksi selvittämään, onko niiden esiintymisen määrä sidoksissa opetuksen etenemiseen, eli miten ne ovat oppikirjoissa jakaantuneet eri kursseille ja kirjojen eri kappaleisiin. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sanontojen didaktista merkitystä oppikirjoissa. Aineistona käytin oppikirjasarjoja ¡Acción!, ¡Dime! ja ¿Qué tal?. Oppikirjasarjoista ¡Acción! on suunnattu lukion B3- espanjan kurssille, ¡Dime! sekä lukion B3-espanjan kurssille että aikuisopetukseen ja ¿Qué tal? aikuisopetukseen. Näistä oppikirjoista keräsin tutkimukseeni 216 ilmausta, jotka kuuluvat Corpas Pastorin (1996) fraseologian luokittelun mukaisiin luokkiin II ja III. Tutkimusmenetelminä käytin kvalitatiivista sisällönanalyysiä sekä kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimukseni teoriapohjana on Corpas Pastorin (1996) fraseologian tutkimus ja sanontojen luokittelu. Tämän lisäksi tukeudun sekä Penadés Martínezin (1999) että Leal Riolin (2011) näkemyksiin fraseologian opetuksesta. Tutkimus osoitti, että fraseologiaa esiintyy espanjan oppikirjoissa melko runsaasti, mutta sen käyttö on yhteydessä lähinnä sanaston opetukseen. Sanontoja esiintyi melko tasaisesti kaikissa oppikirjoissa, vaikkakin yhdessä oppikirjasarjassa niistä suurin osa esiintyi oppikirjasarjan 2. kirjassa. Ilmauksille oli useimmiten suomenkielinen vastine (130 sanonnassa) ja vain 13 sanontaa oli jätetty huomioimatta. Tehtävissä sanontoja oli hyödynnetty vaihtelevasti: joissakin oppikirjoissa oli monipuolisia kirjallisia tehtäviä ja sanontoja oli käytetty jonkin verran myös suullisissa harjoituksissa, mutta monet ilmaukset jäivät tehtävien osalta kokonaan hyödyntämättä. Tutkimieni ilmausten käsittely ja opetus ei myöskään ollut systemaattista, vaikkakin joissain kirjoissa muutamien sanontojen käsittely oli hyvin kattavaa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että idiomaattisten ilmausten asema oppikirjoissa ei ollut kovin merkittävä. Vaikka kielen fraseologia on kiinteästi yhteydessä viestinnälliseen kompetenssiin, sen didaktinen merkitys ilmenee oppikirjoissa lähinnä sanaston kehittämisenä eikä sanontoja hyödynnetä kielellisen kompetenssien muiden osa-alueiden opettamisessa.
  • Kauppi, Eveliina (Helsingfors universitet, 2014)
    This thesis assumes that ABC–book reflects the society's worldview through its narratives. These narratives express also the desired characteristics of childcitizen. The previous ABC-studies have shown that during the years from 1960 to 2000 the factors that determine childcitizenship in ABC-books have changed. Now gender does not determine the childcitizen and the same characteristics describe both girls and boys in ABC-books. The milieu of ABC-books has broadened from homeland to abroad and other cultures have taken place in ABC-books. This milieu change brings new demands for childcitizens cognitions and agency. The focus of this thesis is to define which are the characteristics that determine the childcitizenship in 21st century ABC-books and complimentary teachers guides. I also compare these characteristics to those produced in the carefully selected research and authority documents published in 21st century. In those carefully selected research and authority documents published in 21st century, the characteristics that determine childcitizenship were entrepreneurialism, tolerance and multiculturalism, consumerism, IT and media utilizing, gender sensitivity and awareness of environmental issues. These six characteristics became the six research categories used in the analysis of ABC-books and teachers guides. The research material consisted of three ABC-books and complimentary teacher guides published in 21st century. The analysis of research material was executed with close reading. In addition, one experienced ABC-book writer was interviewed twice according to Delphi research method. In the first interview the ABC-book writer commented on the research categories and told what is it like to write ABC-books. In the second interview the ABC-book writer commented on the results of the analysis. All research categories occurred in the research material. Entrepreneurialism appeared in several stories and consumerism appeared in few stories in every ABC-book. The appearance of other categories varied drastically. According to the results every ABC-book determines and embodies different kind of childcitizenship. Some ABC-books concentrate on embodying childcitizen more than others. Only one ABC-book with its embodied childcitizenship was equivalent with the childcitizen determined in the research and authority documents published in 21st century.
  • Tammes, Hanna-Mari (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmani aiheena on kieli-ideologiat suomalaisissa espanjan oppikirjoissa. Aineistoni koostuu kolmesta kahdella eri vuosikymmenellä julkaistusta kirjasarjasta; Entre amigos, ¡Acción! 1-2 ja ¡Dime! 1-4. Jokainen näistä kirjasarjoista sisältää lukion lyhyen B3-kielen oppimäärän, yhteensä 8 kurssia. Tavoitteeni on selvittää sekä laadullisten että määrällisten tutkimusmetodien avulla, miten eri espanjan kielen varieteetit ja espanjankieliset kulttuurit esitetään kyseisissä lukiotason espanjan oppikirjasarjoissa. Pyrkimykseni on sisällönanalyysin avulla tunnistaa yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia kirjasarjojen esittelemien teemojen välillä. Teen lisäksi laskelmia ja taulukoita esimerkiksi eri espanjankielisistä maista kotoisin olevien julkisuuden henkilöiden esiintyvyydestä kirjasarjoissa. Analysoin myös oppikirjojen multimodaalista ympäristöä tekemällä havaintoja oppikirjatekstien yhteydestä niiden ohessa esitettävien opetuskuvien kanssa. Tutkielmani teoreettisessa osiossa esittelen kieli-ideologian määritelmän eri tieteenaloja edustavien tutkijoiden näkemyksiin pohjautuen. Esittelen myös aiempia tutkimuksia oppikirjojen kieli-ideologiosta ja tarkastelen suomalaista espanjan opetusta ohjaavia dokumentteja kuten Opetushallituksen (2015) ”Lukion opetussuunnitelman perusteet”. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että tämän tutkimuksen aineistona käytetyissä suomalaisissa lukiotason espanjan oppikirjoissa on havaittavissa Espanjan keski- ja pohjoisosille tyypillisen espanjan kielen varieteetin ja samaisen alueen kulttuurin suosiminen muiden espanjan kielen varieteettien ja espanjankielisten kulttuurien sijaan. Tulokset osoittavat myös, että espanjankielisen Amerikan maat esitellään usein niiden maailmalle tarjoamien vientituotteiden kuten turismin tai musiikin muodossa. Sen sijaan että oppikirjat esittelisivät espanjankielisen Amerikan maiden kansalaisten arkea nykypäivänä, ne keskittyvät usein edelleen kuvailemaan alueen maita kolonialistisesta näkökulmasta käsin. Nämä tulokset ovat linjassa aiempien oppikirjojen kieli-ideologioita tarkastelevien tutkimusten kanssa. Päiväntasaajan Guinea sekä El Salvador jäivät molemmat kaikissa kirjasarjoissa täysin huomiotta (lukuun ottamatta ¡Acción! 1 -kirjan alussa esiteltyä listaa maista, joissa espanjan kieli on valtion virallinen kieli). Espanjan kielen eri varieteetit ja espanjankielisen Amerikan kulttuurit ovat esillä selkeästi useammin 2010-luvulla julkaistuissa kirjasarjarjoissa ¡Acción! sekä ¡Dime! kuin 2000-luvun alussa julkaistussa Entre amigos-kirjasarjassa. Tätä selittää nähdäkseni Opetushallituksen (2015) ”Lukion opetussuunnitelman perusteet” -dokumentin kytkeminen EVK:een, jota Entre amigos-kirjasarjan julkaisu edeltää. Kuitenkin tuoreemmatkin kirjasarjat välittävät erityisesti Latinalaisen Amerikan maista hyvin stereotyyppisen kuvan korostaen kulttuurien mystisiä piirteitä, maiden alkuasukasväestön kehnoja elinoloja sekä maiden yleisen ilmapiirin rauhattomuutta.
  • Kivinen, Ronja (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmani aiheena on espanjan kielen eri maantieteellisten varieteettien käyttö espanjan opetuksessa. Aineisto koostuu kahdeksan espanjan oppikirjan äänitteistä: 15 cd-levyä, joissa on yhteensä 476 äänitiedostoa. Kyseessä ovat neljän kirjasarjan alkeis- ja jatkokurssin oppikirjat, joita käytetään Suomessa niin suomen- kuin ruotsinkielisissäkin oppilaitoksissa. Tutkimusmetodina käytän määrällistä sekä laadullista sisällön analyysia: teen laskelmia ja taulukoita varieteettien esiintymisestä sekä tulkitsen tekemiäni havaintoja muun muassa eri tavoista, joilla varieteetteja esitellään äänitteissä (mainitaanko puhujan varieteetti tai mistä se ilmenee). Tutkielmani teoreettisena taustana olen käyttänyt aiempia tutkimuksia espanjan murremaantieteestä sekä varieteettien käytöstä espanjan opetuksessa. Esittelen myös kielen ja murteen erottelun ongelmia sekä aiheeseen liittyviä demolingvistisiä näkökulmia. Tarkastelen ensinnäkin, mitä espanjan kielen varieteetteja oppikirjojen äänitteissä käytetään ja kuinka paljon sekä mihin murrealueisiin näytteet eri varieteeteista voidaan jakaa. Tarkastelen lisäksi mikä on kunkin oppikirjan pääasiallinen varieteetti, ja onko jatkokurssin oppikirjoissa enemmän näytteitä eri varieteeteista kuin alkeiskurssin oppikirjoissa. Tulokset osoittavat, että oppikirjoissa käytetään suurimmaksi osaksi manner-Espanjan keski- ja pohjoisosien varieteettia (84 % kaikista äänitteistä). Muista varieteeteista annetaan aineistossani yhteensä 77 näytettä: 40 % näytteistä on Meksikon ja Keski-Amerikan, 36 % Andien ja 18 % Río de Platan murrealueen varieteetteja. Näytteitä muiden murrealueiden varieteeteista esiintyy hyvin vähän. Äänitteillä esiintyy lisäksi 3 henkilöä, jotka puhuvat espanjaa vahvalla, ulkomaalaisella aksentilla sekä 3 henkilöä, jotka puhuvat manner-Espanjan eteläosien varieteettia (Andalusian murre). Jatkokurssien oppikirjojen äänitteillä on säännönmukaisesti enemmän näytteitä kuin alkeiskurssien, mutta näiden tutkimustulosten valossa näyttäisi siltä, että oppikirjan kielididaktinen metodi vaikuttaa enemmän eri varieteettien esiintymisen määrään kuin oppikirjan viitteellinen taitotaso (A1 tai A2): viestinnällisissä oppikirjoissa vain 4–11 % äänitteistä esiintyy näytteitä varieteeteista, kun taas metodisesti eklektisissä oppikirjoissa niitä esiintyy 24–51 % äänitteistä. Manner-Espanjan keski- ja pohjoisosien varieteetti on kaikkien tutkittujen oppikirjojen pääasiallinen varieteetti. Tutkimus osoittaa myös, että vaikka äänitteillä puhutaan useista espanjankielisistä maista, niiden varieteetteja ei esitellä läheskään yhtä usein. Äänitteillä mainitaan 18 espanjankielistä maata (sekä Yhdysvallat, jossa on merkittävä määrä espanjan puhujia) yhteensä 147 kertaa. Ylivoimaisesti useimmin mainitaan Meksiko (55 kertaa), Argentiina (16), Peru (13) ja Chile (11). Lisäksi varieteetteja käytetään usein epäjohdonmukaisesti. Kerrotaan esimerkiksi, että tapahtumat sijoittuvat Meksikoon ja että puhujat ovat meksikolaisia, mutta nämä käyttävätkin äänitteessä pelkästään manner-Espanjan varieteettia, tai puhuja esittelee itsensä perulaiseksi, ja hänen intonaationsa on tyypillisen perulainen, mutta hän käyttääkin mannerespanjalaisia sanoja ja ilmauksia perulaisten varianttien sijaan.
  • Mattila, Satu (Helsingin yliopisto, 2020)
    The purpose of this study was to examine textbooks used in Finnish as a second language education of general upper secondary education. The aim was to explore the assumptions the data found in textbooks had of the implied reader and what kind reader positions are built in the text. Also, the aim was to explore the language ideologies that these assumptions are linked to. The comprised data was first read using content analysis and then through the lens of dis-courses. The concepts of implied reader and language ideology were used to enhance the analysis. It was found that the language competence required in the text was somewhat contradictory to the cultural competence of the implied reader. Three discourses were to be found in the data. The discourse of foreignness meant that the implied reader had their own culture to which they could compare Finnish culture and that they feel is their “own”. The discourse of one’s own language means that the implied reader had one specific language that was “theirs” and that was easily identified. In addition, there was a discourse of stereotypical Fin-land when Finnish culture and customs were showcased to the implied reader. The stereo-typical Finland found in the data was decisively monocultural. The reader position offered to the implied reader was that of a foreign language learner who possesses one, strong lan-guage and to whom Finnish culture is not familiar but needs to be showcased. All the dis-courses to be found in the data could be reduced to monolingual language ideology. The core curriculum of Finnish general upper secondary education emphasizes the use of multilingualism as a resource and as an identity strategy. Therefore, it is peculiar that in this data collected from textbooks, multilingualism was not treated according to the core curriculum. One can also ask if the linguistic resources of multilingualism are fully recognized at school context. On the other hand, both teacher and students can treat school texts in various fashions. The actual reader of the data can also refuse the reader positions offered in the analyzed texts.
  • Lehtisaari, Riikka (Helsingfors universitet, 2017)
    Based on previous studies, the extension teaching to the authentic environment has been found to be supporting effect to learning. A good learning environment is seen to promote the in-depth and comprehensive construction of understanding. Students' participation in the planning and implementation of activities helps them motivate and commit to teaching. The aim of this qualitative study is to find out how primary school classes 1-2 environmental studies textbooks and basic education curriculum are encouraged to use outdoor learning, nature and the school's nearby environment as learning environment. The aim also is to find out how pupils are inclusive and activate in textbooks tasks, that includes activities in nature. This qualitative research data consisted of basic education curriculum 1970-2014 limited in environmental studies and environmental studies textbooks and exercise books 1970-2016. There were two textbooks from each decade. The analysis was accomplished by adapted the Grounded theory -method. The study showed that education be expanded in different ways and in different contexts from class to nature, but amounts, methods and contexts had seen big differences in different decades. The earliest textbooks do not seem to paraphrase teaching plans as well as the latest textbooks in terms of the outdoor learning. The earliest textbooks in data, includes only a few tasks in each to carry out nature. The context, in which the education was extended to nature, increased the newer textbooks. The observation and collection tasks seemed to be a method for identifying the species. Tasks that increases pupils' own activity and participation were relatively little every decade. However, they also seemed to be growing, the newer data was in question.
  • Nyfors, Ulrika (Helsingin yliopisto, 2017)
    Previous studies have not focused on milk's meaning and role in study books. The aim of this research is to find out in which ways study milk is presented in environmental studies' study books and what kinds of meanings are related to milk and dairy products. The research also aims to find out how these milk-related meanings have changed between years 1969–2016 and how they are being weighted. It is also studied if Finns are driven to consume milk and dairy products and why milk is so meaningful for most of the Finns. This research aims as well to find out what kind of potential consequences textbooks have on child's ideas and attitudes towards milk and dairy products. The research was carried out by studying environmental studies' textbooks made by publishing house Otava published between years 1969–2016. Milk-related entities were collected from textbooks. By using the collected material different milk-related categories were formed. The data was analyzed by using content analysis. This research showed that milk was presented in four different categories in textbooks. These categories were Milk as nutrition for young, Milk as means of earning one's living, Milk as health's contributor and Miscellaneous. The bias and the presence of these categories varies between and through the years and classes. The present critical view on milk could not been seen in textbooks.
  • Pesä, Valtteri (Helsingin yliopisto, 2017)
    The purpose of this thesis is to examine the relationship between the national core curriculum for basic education to music text books of elementary instruction, and also to compare the guidance of the curriculums from year 1970 and 2014 on the music instruction of the grade one and grade two. Also this thesis compares the music text book from 1980's called Piiri Pieni Pyörii (used in elementary instruction) to a music textbook published in 2015 called Saa Laulaa! 1-2 (used in elementary instruction as well). Do these text books reflect the emphasis of the national core curriculum or is this responsibility left to the teachers' capabilities. In earlier text book research it has been noted that text books influence attitudes both by text and design and music text books can entail hidden curriculums. Music text books used elementary instruction have not been studied before in Finland. This thesis is based on text book research and the research method is context analysis. This research found out that the music text books used in elementary instructions reflected the alignments of the national core curriculum to some extent. Some parts of the music text books differed from the guidance of national core curriculum. The national core curriculum for basic education has changed significantly from 1970 to 2014. Now the emphasis is increasingly placed on co-operation, child participation and creation of positive team spirit while teaching music for elementary classes.
  • Lukkarinen, Melina (Helsingfors universitet, 2015)
    Objectives. The purpose of this research is to find out how change and continuity is presented a primary school history textbook series. The theoretical framework is research of historical thinking, the curriculum of history in primary schools, psychological research in understanding development and time in terms of history. Methods. The research material includes four textbooks and four work books by the publishing company Otava. These books are part of the same Forum series. The research material consists mainly of pictures and texts of European history. The research method used for this thesis is based on a qualitative theory-driven content analysis for textbooks. Based on the theory I developed three researchable concepts: concretization of change and continuity, importance of content and specific content valuation. Results and conclusions. Continuity is made concrete by artifacts such as the built environment and the popular memory locations. Change is made concrete by different inventions. Change and continuity are illustrated by timelines, but the reconstructive element of timelines is not pointed out. Images do not support the illustration of change and continuity. Upper elementary school textbooks used statistics, diagrams and maps to visualize information. General comparison is used to illustrate change. Long-term events are emphasized from prehistoric times to the Middle Ages. The long-term themes do not form a coherent whole. Short-term events are described in detail and are emphasized in recent history. The themes of economic and social structures, wars and urban culture are generally emphasized in the book series. Majority events in the past are compiled together. The past is shown periodically and cyclically, highlighting the linearity of geopolitical history. The research material shows variability of good and bad periods in the past. Individual phenomena are not evaluated. Change and continuity is shown in a larger geopolitical narrative, where the states, rulers and notables mainly take action. The majority of events are shown from a European perspective. Some events are also presented from differing perspectives but this is rare.
  • Eskelinen, Henna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Low reading comprehency is connected to pupils with low reading skills. There are several reading strategy programs that could be teached at schools in order to enforce reading comprehency. It is not clear though, how much and in which way do textbooks in average lend themselves for such teaching methods. In other words, are certain characteristics of a textbook (for instance in lay-out) likely to support reading comprehency or not? Reciprocal teaching (RT) is a method for enhancing reading comprehency and it is based on four reading strategies: predicting aims at activating relevant background knowledge before reading, clarifying aims at critical evaluation during reading, questioning aims at concentration on the main ideas of the text, summarizing aims at allocating attention to the major content and also checking one’s understanding. In this study two finnish textbooks are analysed from the point of view of RT. Aleksis 9, which is a textbook of finnish language and literature for 9th graders, is compared to Aleksis 9E, which is a special education version of the former. The analysis concentrates on certain characteristics of lay-out and content that are first linked to RT’s four strategies. Also the characteristics that help to use the book are analysed, as well as some principles of easy-to-read lay-out. The qualitative methods used are content analysis and linquistic analysis. The purpose of the study is to find out whether the books differ as they give opportunities for carrying out RT. The study indicates that Aleksis 9E suits better than Aleksis 9 for strategies of predicting and summarizing. In addition it seems to be better organized and is therefore easier to use than Aleksis 9. Aleksis 9E also achieves the principles of easy-to read lay-out better than Aleksis 9. Therefore Aleksis 9E gives more opportunities for carrying out RT in average than Aleksis 9. The lack of Aleksis 9E is though, that some of its text-elements reformed due special education seemed to be more thwarting for reading comprehension than the original text-elements in Aleksis 9. Aleksis 9E would also meet the demands for RT even better, if the sentences were split over lines as instructed in easy-to-read principles. According to results it is possible to utilize certain characteristics of lay-out and content for the use of RT, but the requirements for that depend on each textbook. Therefore, the knowledge concerning reading comprehency should be part of book-production allready very early on, even before the principles of lay-out are being established. Further reseach could be targeted for instance at generating, evaluating and realising certain pedagogical elements on the basis of studies about reading comprehency.
  • Sulku, Johannes (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro-gradu –tutkielmassa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin avulla suomalaisen peruskoulun historianopetuksen välittämää kuvaa toimijuudesta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä niiden mukaisten historian oppikirjojen pohjalta. Tutkielmassa vertaillaan peruskoulun ensimmäistä, vuonna 1970 julkaistua opetussuunnitelman perusteita ja uusinta 2014 voimaan tullutta sekä niiden mukaisia oppikirjoja. Ensimmäiset perusteet olivat samalla valtakunnallinen opetussuunnitelma, kun taas nykyisin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat valtakunnallinen kehikko, jota perusopetuksen järjestäjä tarkentaa omalla opetussuunnitelmallaan. Suomessa koulujärjestelmä on osa laajaa hyvinvointivaltiota ja koko ikäluokalla on lainmukainen oppivelvollisuus suorittaa yleissivistävä perusopetus, joten myös sen sisältöihin on syytä kiinnittää huomiota. Suomalaisissa koulujärjestelmissä historian oppiaine on ollut altis poliittisille tavoitteille, esimerkiksi kansan eheyttämiseksi, kansaan identifioitumiseksi tai ulkopoliittisten suhteiden ylläpitämiseksi. Suomessa historianopetus on tutkitusti ollut oppikirjapainotteista, joten oppikirjojen välittämillä sisällöillä on keskeinen merkitys koko ikäluokan käsitykselle historiasta. Suomalaiset peruskoululaiset ovat pärjänneet tiedollisesti erittäin hyvin kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta kokevat omat valmiutensa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskiarvoa heikommiksi. Tutkielmassa käytetään Bronwyn Daviesin ja Tuula Gordonin määritelmiä toimijuudesta, joka näkyy koulun kontekstissa oppilaan mahdollisuuksina kokea itsensä osallistujiksi, joiden valinnoilla on merkitystä. Koulussa toimijuuden käsitteeseen liittyy keskeinen tulkinta- ja arviointiongelma, sillä toimijuus nähdään usein aktiivisuutena, vaikka hyvien oppimistulosten saavuttaminen voi syntyä myös passiiviselta näyttävällä keskittymisellä ja mielen sisäisen toiminnan avulla. Tarkasteltavan aineiston pohjalta suomalaisessa peruskoulussa näyttää olleen pitkäkestoisia tavoitteita oppilaiden aktivoimiseksi ja yhteiskuntaan liittämiseksi, joiden lisäksi myös kansainvälisyyttä alettiin peruskoulu-uudistuksen myötä korostaa. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden historianopetusta koskevissa osioissa on havaittavissa merkittäviä muutoksia. Aikaisemmasta sisältö- ja tietopainotteisesta historianopetuksesta on siirrytty korostamaan historian taitojen ja historiantutkimuksen merkitystä. Historian oppikirjat ovat molemmilla tarkasteltavilla aikakausilla hyvin ylätason poliittisesta näkökulmasta ja passiivimuotoon kirjoitettuja, joissa suuret ulkopoliittiset tapahtumat, kuten sodat korostuvat. Historian toimijoita ovat abstraktit valtiot tai kansakunnat ja toisinaan niiden hallitsijat. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuvataan yleisesti ylhäältä alaspäin tapahtuvana. Molemmat oppikirjasarjat ovat huomattavan länsimaakeskeisiä niin sisällön kuin valittujen näkökulmienkin osalta ja lisäksi lähes puolet molempien oppikirjasarjojen sisällöstä käsittelee Suomen alueen historiaa. Julkaisuajankohtiinsa nähden oppikirjasarjoihin valitut sisällöt eivät kieliasuaan lukuun ottamatta poikkea toisistaan järin merkittävästi. Merkittävin muutos näyttäisi olevan historian taitojen painotus sisältöjen omaksumisessa. Uudemmat oppikirjat välittävät opetussuunnitelman perusteiden historiantutkimuksellisuuteen ja oppilaan aktiivista toimijuuteen pyrkiviä tavoitteita pääasiassa historian taitojen opettelun sekä monipuolisten tehtävien avulla. Historiallinen toiminta näyttäytyy oppikirjasarjoissa kaukaisena, mutta muutosta on tapahtunut oppilaan oman toimijuuden aktivoimiseksi.
  • Tuomainen, Laura (Helsingin yliopisto, 2020)
    In this thesis, the participation and action-based learning in exercises of primary school social study textbooks are evaluated. The purpose of this research is to evaluate exercises guiding to participation and action-based learning in textbooks and how these exercises support such activities. Another aim is to assess how textbooks on social studies acknowledge, support and reinforce the functional nature of social studies. The data consist of altogether eight textbooks from two separate series of textbooks (Forum by Otava & Vaikuttaja by Sanoma Pro) encompassing both reading and exercise books. The research is a theory-based content analysis, the theoretical reference frame of which is used to illustrate the participation and functionality present in textbooks. The theoretical reference frame focuses on problem-based, experience and societal learning and through the goals of the curriculum acknowledges the theory of taxonomy for learning by Krathwohl & Anderson. The exercises on social study textbooks are classified with the help of these theories by creating various manifestations for participation and functionality. The obtained results show that the textbooks include exercises that increase participation and action-based learning where learning is guided on individual, pair and group levels. The exercises for individuals guide to the reflection of one’s own life and to the acknowledgement of constructs in the local community. On the other hand, pair and group activities guide to interaction and introduce the importance of such interaction in society. The exercises on textbooks support the levels of adoption, cognition and functionality emphasizing the reinforcement of thought constructs. The data do not directly answer planning, thought and execution in the learning process of an individual pupil albeit the textbook exercises do present the need for participation and functionality. The typical functional nature of social studies is reinforced with cognitive and functional exercises of different cognitive levels that are especially practiced as pair and group exercises.