Browsing by Subject "oppilaat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Sneck, Antti (Helsingin yliopisto, 2019)
    Objectives. Attachment theory is a theory of social development and personality, known around the world. According to the theory, children have an innate tendency to develop a biologically based and central nervous system-regulated attachment bond to their primary caregivers in order to ensure safety, care, and survival. Early attachment experiences contribute to the way one sees oneself and others and lead to secure, insecure, or disorganized attachment styles, which affect rest of one’s life. Previous research has confirmed the universal nature of attachment, different attachment categories and styles, and early attachment’s links with future relationships and various internal and external problems. Attachment research has traditionally concentrated on early childhood and early childhood environments, whereas middle childhood, adolescence, and school context have been studied less. The objectives of the present study were to find out what kinds of links there are between attachment and the lives of school-aged children and youngsters, what kinds of attachment-related challenges teachers encounter at school, and how teachers could support their students with those attachment-related challenges. The aim is to explore attachment in the lives of school-aged children and youngsters, including at school, to gain a better understanding and to create a valuable foundation for future research. Methodology. The present study was conducted as a systematic literature review, which allowed the gathering of diverse and comprehensive, yet relevant research material, while also supporting objectivity and reproducibility aspects of the study. The material, available through electronic databases, was comprised of research articles from around the world, published in peer-reviewed international research journals. The material was analyzed thematically by research questions and topics, which were then used as a framework in the Results section. Results and conclusions. Early attachment and attachment styles were directly and indirectly linked to the lives of school-aged children and youngsters, including teacher-student relationships, peer relationships, family relationships, and academic achievement, as well as internal and external problems. Various attachment-related challenges and problems were visible at school, but teachers had many ways to buffer them. Current attachment research has not affected or changed school environments enough. Much more attention should be given to attachment within schools, teacher education, and in-service training programs in order to give students better support for their attachment-related problems and challenges.
  • Stenbäck, Reija-Riikka (Helsingin yliopisto, 2021)
    The Covid-19 pandemic forced the Ministry of Education and Culture to make a historical decision, based on which all schools and educational institutions in Finland switched to dis-tance education on March 18, 2020. If necessary, contact teaching was offered only to pupils in grades 1 – 3 or with special support. The purpose of this dissertation is to record the experience of pupils aged 7 to 12 years and their parents of the distance school routine overshadowed by exclusionary activities of soci-ety. It was mentally a very difficult period. The aim of the dissertation is to find out how dis-tance education was perceived, especially in terms of the mental well-being of pupils and what opportunities the teacher has to support in the community of pupils and other mental well-being in the situation of distance education. This qualitative research has a narrative approach. The material consists of diary-based WhatsApp messages from three students and loosely structured thematic interviews with stu-dents and their parents. The material has been compiled during exceptional circumstances, and it was possible to find out changes in school practices and pupils’ moods as the distance learning period progressed. The results show the importance of different teaching practices on mental well-being of the pupil the differences in the level of teaching practices. The data shows the spring 2020 was challenging. As expected, it highlighted loneliness caused by social isolation but also the po-tential of the school to support community. At it’s best, distance education was challenging but diverse learning environment that devel-oped future skills and self-esteem of the pupil. At worst, it turned out to be a grueling and lonely drill for the pupil when even the provision of basic learning goals was uncertain.
  • Pohjolainen, Rissa; Wasenius, Kaarina (2007)
    Tutkimuksen tarkoitus on tuoda esille oppilaiden ääni ja näkökulma, heidän perustelunsa koulupoissaoloihin sekä kuvata koulukuraattorien näkemyksiä ja työprosessia koulusta poissaolevien oppilaiden asioissa. Tutkimuksen viitekehyksenä ovat lasten ja nuorten elämään liittyvät riskit ja suojatekijät. Tutkimus koski neljäätoista Helsingin suomenkielistä peruskoulua.Tutkimuksen aineistoina oli kymmenen yläkoululaisen haastattelut ja kolmentoista oppilaan sekä yhdentoista koulukuraattorin eläytymismenetelmäkertomukset. Tutkimuskysymykset olivat:1. Miten oppilaat kuvaavat koulupoissaolojaan ja millä he niitä perustelevat? 2. Mitkä ovat koulukuraattorien näkemykset koulupoissaoloista ja niiden syistä? 3. Mitä koulukuraattorit tekevät saatuaan yhteydenoton koulusta poissaolevasta oppilaasta tai oppilaalta itseltään? Ensisijainen tutkimuksemme kohde ovat oppilaiden kuvaukset ja perustelut poissaoloilleen, mihin haemme vastauksia kummastakin tutkimusaineistosta. Olennaisina poissaoloihin yhteydessä olevina tekijöinä kummassakin aineistossa esiintyivät vuorovaikutuksen pulmat, oppilaiden ulkopuolisuuden tunne suhteessa oppimisympäristöön sekä yksilöllisen huomioinnin ja oppimisen tuen riittämättömyys. Oppiaineista vaikeimpana pidettiin matematiikkaa. Matikkalukko-käsite tässä tutkimuksessa kuvaa matematiikan oppimisen esteenä olevaa prosessia ja tunnetilaa, joka nuorelle kehittyy oppimisympäristössä tapahtuneiden epämiellyttävien kokemusten kautta. Lisäksi haastatteluaineistosta nousi esille kiinnostumattomuutta koulunkäyntiin ja jaksamattomuutta sekä murrosikään liittyvää kapinaa ja rajojen kokeilua. Nuoret tunsivat syyllisyyttä ja häpeää poissaoloistaan ja olivat pettyneitä siihen, ettei poissaoloihin heti puututtu vaan pääsi syntymään koulupoissaolojen kierre, jota oli vaikea katkaista ja joka pahimmillaan johti nuoren masentuneisuuteen. Lähes puolella haastatelluista oppilaista oli ollut poissaoloja jo alakoulussa. Nuorten elämässä oli riskitekijöitä, kuten ongelmia vuorovaikutussuhteissa ja oppimisessa sekä epäonnistumisen kokemuksia. Poissaolojen myötä aikuisten kiinnostus heidän koulunkäyntiinsä ja muihin tuen tarpeisiin toimi suojaavana tekijänä samoin kuin valvonnan lisääminen. Suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja riskitekijöihin puuttuminen lisäsivät nuorten selviytyvyyttä, mikä ilmeni useilla heistä myös säännöllisempänä koulunkäyntinä. Lapsen ja nuoren kehittyminen ja kasvaminen ihmisyyteen sekä oppiminen perustuvat vuorovaikutukseen. Oppilaat tarvitsevat välittäviä aikuisia ja yhteisöllisyyttä, kokemusta joukkoon kuulumisesta. Koulukuraattorit liittivät oppilaan poissaolot vanhempiin ja perheen tilanteeseen sekä kiusaamiseen, kaveripiiristä syrjäytymiseen ja kontaktien vähyyteen muihin oppilaisiin. Poissaolon syynä kuraattorit pitivät myös huonoa kontaktia opettajiin ja oppimisvaikeuksia. Eniten poissaolojen lisääntymiseen vaikuttavana asiana esille nousi välittävän kouluyhteisön puuttuminen ja opettajan liian etäinen rooli. Poissaoloihin ei ole puututtu ajoissa eikä oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin ole kyetty vastaamaan. Vastuu on jäänyt nuorelle itselleen asioidensa järjestelemisestä. Kirjoituksissa esiintyivät kaikki Egelundin ja Halskovin (1984) sosiaalityön prosessin systemaattisen vaihemallin vaiheet. Käytännön kuraattorityössä vaiheet eivät aina ole peräkkäisiä vaan ne lomittuvat tai jokin vaiheista korostuu enemmän. Erot kertovat tilanteiden monimuotoisuudesta. Työprosessin etenemistä on tarkasteltava kontekstiin suhteuttaen. Työprosessin etenemisen suuriin vaihteluihin saattavat vaikuttaa myös kouluyhteisön odotukset ja kuraattorin rooli koulussa.
  • Elomaa, Nora (Helsingin yliopisto, 2022)
    My master's thesis examines the dimensions of well-being in sixth-graders (school engagement, self-esteem, school burnout and depression) as well as their relations to each other. This thesis focuses on how social factors can predict the dimensions of well-being. Previous studies have shown that adolescent's school engagement has a positive effect even later in working life. According to research the support of classmates, teacher and family is related to the well-being in adolescents. The results of this study can be used to develop tools for support the well-being of adolescents. In addition, it might be useful for the future research of adolescents’ well-being. This is a quantitative study, and the research material was collected as part of the #Uuttakoulua - project. However, my thesis is not part of the project. The data was collected in three different schools in the metropolitan area surrounding Helsinki, and it consist of 156 respondents; 99 of them belongs to the experimental group with strength-based education and 57 belongs to the comparison group. Participants in the study were sixth-graders and their answers were filled by an online questionnaire. IBM SPSS Statistics 27 was used for data analysis. I used statistical methods to answer my research questions (independent sample t-test, means - standard deviations, Pearson correlation coefficient, linear regression analysis). The results showed that the well-being of sixth-graders is generally good. They experienced more school engagement and higher self-esteem than school burnout and depression. The dimensions of well-being correlate statistically significantly with each other, for example self-esteem and depression had a quite strong negative correlation. Based on the results, support of the family seemed to have a more significant impact on students’ well-being than other social factors.
  • Pullinen, Lotta (Helsingin yliopisto, 2022)
    Abstract The theoretical framework for this study comes from Carol Dweck’s (2000, 2006) theory of mindsets. Mindsets impact on core beliefs that individuals hold about the malleability of qualities of the human condition. A person with a growth mindset believes that abilities can be developed. A person a with fixed mindset believes that people have a certain amount of abilities, such as talent and intelligence. Mindsets have an impact on learning results, persistence and goals. Mindset also affects on how person reacts to challenges. Whilst theory of mindsets is internationally known and well researched, there has been less research regarding young children’s mindsets. The aim of this study is to examine what are the school subjects third grade pupils like and which factors influence that. In addition, study aims to examine what factors in learning motivates third grade pupils and how mindsets are presented in pupil’s answers. This study examined third grade students from two primary schools in Helsinki. The data of this study was collected as a part of Kirsi Tirri’s Copernicus research project’s intervention which utilized growth mindset pedagogy. The data of this study was gathered before intervention. The study utilized both qualitative and quantitative methods. The analysis was performed using inductive and deductive content analysis. Statistical methods were used to examine how two factors, gender and school, impact on pupils answers. The results of this study showed that mathematics was clearly the most popular subject, which differs from the previous study. Results suggest that subject-specific motivation was most often affected by a factor inherent in the nature of the subject, such as calculation. Factors behind learning motivation highlighted learning environment, especially it’s social dimensions. Mindsets were one of the factors that affected subject-specific motivation and learning motivation. Most pupils reflected a fixed mindset. Mindsets were presented in many ways. Pupils answers highlighted attitudes towards challenge. The results also implicate that mindset can differ in different subjects.
  • Vertanen, Viivi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Aims. On account of the curriculum reform (POPS, 2014) the subject of craft has become more coherent. The reform introduces the term multi-material crafts, which however, is not precisely defined. As research data on the teaching applying multi-material crafts does not excist at large yet, this research concentrates on defining the term based on official commandments and texts addressing them. This model of multi-material crafts is composed of those texts and commandments. The degree of motivation, in turn, is studied by means of various models specialized on teachers’ and students’ motivation. This research aims to examine what multi-material craft is by experiences and how motivational it is considered. The experiences are compared to the composed models. Methods. The data of the reserch was collected via online questionnaires. There were separate ones for teachers and students. The indicators were built for the research. There were teachers participating on the research from five cities (n=13) And students from four cities (n=88). The research data was collected both in quantitative and qualitative method. The quantitative data was analysed based on standard deviation and arithmetical mean. The differencies between the urban and rural area schools were studied with U-test. The qualitative data was analysed with the analysis of the content. Results and conclusions. It was perceived in the results that the experiences of multi-material crafts were distinct between teachers and students as well as different school districts. The main differences between urban and rural area schools were in the increase of self-direction. Teachers’ experiences were more positive than the ones of students’ in nearly all of the sections. The only exceptions were combining the methods of technical and textile crafts and utilising multiple workspaces. The main feature affecting students’ motivation on multi material crafts was atmosphere. The teachers were motivated by their work but the uncertainty of the continuance of the work and the challenges caused by changes possibly diluted their motivation. On ground of the results it can be said that multi-material crafts are taking shape in the schools. The change on its behalf is affecting the motivation.
  • Kangas, Tuovi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Aims. This thesis studies how primary school teachers verbalize touch in school. I examined the verbs and the frameworks teachers use when they talk about touch between teachers and children. The semantic roles of the participants and the teachers’ stance on different contacts were of interest among other things. Methods. The material for the study consisted of 19 interviews collected by “Koskettava koulu” project. The theoretical basis of the study were discourse analysis and cognitive linguistics. I employed the cognitive semantics’ notion of framework to describe the context and meaning of the verbs whereas the parties’ involvement was characterized with the help of sematic roles. Results and conclusions. The touch by teachers with pupils was mainly associated with the framework of intimacy, but often also with the frameworks of schoolwork, violence and sexual contact. Different kinds of touch were included in the framework of schoolwork: restricting touch, organizing touch as well as routine and habitual touch. On average, teachers were neutral towards touch in the framework of schoolwork while effacing their involvement in inti-mate touch. Teachers expressed that social control and the fear of misunderstanding are present in their touch directed to pupils. The touch by pupils fell into the frameworks of violence, intimacy and tinkering. The verbs used to describe the touch between pupils were mainly related to the framework of violence whereas the touch by pupils with teachers fell under the framework of intimacy. Teachers would often find pupil’s touch initiatives irritating. Tender and intimate touch was seen char-acteristic for girls while violent touch would be typical for boys.
  • Lukkarinen, Iiris; Uitto, Anna (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2019
    Ihan pihalla! Oppilaat ympäristön tutkijoina -hankkeessa pyrittiin innostamaan perusopetuksen opettajia ja oppilaita koulujen lähiympäristön tutkimisen pariin. Opetushallituksen kärkihankkeessa yhteistyössä toimivat Kaarinan kaupungin koordinoimana 10 kuntaa eri puolilla Suomea, digitaalisen Seppo-pelin kehittäjät, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Turun yliopiston Rauman yksikkö ja Helsingin yliopisto. Käsillä oleva arviointi perustuu hankkeen toimintaan vuosina 2016–2018 ja siinä arvioidaan hankkeen tavoitteiden toteutumista opettajien ja oppilaiden näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena oli luoda uusia monialaisuutta, tutkimuksellisuutta ja ilmiöpohjaisuutta korostavia opetusmalleja opetukseen digitaalisuutta ja avoimia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Hankkeessa opettajat osallistuivat koulutukseen, joka valmensi opettajia oman opetusmallin toteuttamista varten. Opettajat suunnittelivat ja rakensivat hankkeessa digitaalisen oppimispelin Seppo-pelialustaa hyödyntäen ja liittivät peliin pienimuotoisen tutkimuksen koskien yleensä kahta teema-aluetta: 1) koulun lähialueen vesistöjä tai 2) vähähiilistä tulevaisuutta. Arviointiaineistoa kerättiin hankkeen aikana kolmesti lomakekyselyiden avulla sekä luokittelemalla opettajien tekemiä oppimispelejä. Hankkeessa oli mukana yhteensä 65 peruskoulua ja 165 opettajaa (vasta-usprosentti 24%). Tutkimukseen osallistui sekä luokanopettajia että aineenopettajia oppilaineen vuosiluokilta 1-9. Tulokset osoittavat että hanke edisti pelillisen ja tutkivan lähestymistavan käyttöönottoa hankekouluissa. Suurin osa opettajista koki saaneensa koulutuksissa käytännön työkaluja opetuksen kehittämiseksi. Monia opettajia hanke innosti toteuttamaan pelillisyyttä ja tutkimuksellista näkökulmaa aiempaa enemmän opetuksessaan. Opettajat pitivät Seppo-oppimispelin suunnittelusta ja käyttämisestä työssään. Monet opettajat ja oppilaat arvioivat, että pelin pelaaminen oli motivoivaa. Seppo-peli mahdollisti lähiympäristön hyödyntämisen uudella tavalla opetuksessa, myös luokkahuoneen ulkopuolisissa ympäristöissä. Peli myös mahdollisti opettajan ja oppilaiden monipuolisen vuorovaikutuksen pelin aikana. Haasteita aiheuttivat tekniset seikat sekä pelin nopeatempoisuus. Oppilaiden kanssa toteutettava tutkimus jakoi opettajien mielipiteitä. Osa opettajista koki itse tutkimuksen tekemisen, mittalaitteiden käyttämisen ja lähiympäristön hyödyntämisen haastavaksi. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusvälineitä sisältävät ympäristöreput toivat opettajien mukaan lisäarvoa ja tukea opetukselle sekä motivoivat oppilaita. SYKE:n valtakunnallisia tietokantoja ei kuitenkaan käytetty opetuksessa kovin kattavasti. Hanketeemoja opiskelleet oppilaat kuvailivat avovastauksissaan oppineensa tutkimusvälineiden käyttöä ja tutkimuksen tekemisen periaatteita, mikä oli linjassa myös opettajien arvion kanssa.
  • Cantell, Hannele (PS-kustannus, 2010)
    Opetus 2000
    Opettaja ja kasvattaja kohtaa työssään päivittäin kymmeniä, jopa satoja erilaisia lapsia ja nuoria. Kirjassa kerrotaan kasvatustilanteisiin liittyvien konkreettisten esimerkkien avulla, millaisia kokemuksia opettajilla on esimerkiksi kiusaamistilanteiden selvittelystä, arkojen oppilaiden kannustamisesta tai alisuoriutujien ohjaamisesta. Kirja piirtää kuvan kasvattajasta tuntevana ihmisenä, jolle omien kokemusten ääneen sanominen on osa omaa kasvamista. Kirja kertoo mielenkiintoisesti, millaisia tunteita ja ongelmia erilaiset kohtaamisen tilanteet kasvattajalle aiheuttavat. Jokaisessa luvussa on pohdintatehtäviä, joiden avulla lukija saa vertaistukea omien tilanteidensa pohtimiseen ja ratkaisemiseen.