Browsing by Subject "oppimisstrategia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Hintsala, Sonja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives. About a third of the population is highly sensitive in temperament. One of the most important research topics in educational psychology is learning, one aspect of which is learning strategies. Learning strategies and high sensitivity have been studied separately in the past, but there is very little research linking the two. The purpose of this study was to provide information on the relationship between high sensitivity to the use of learning strategies. The research task is to describe what kind of learning strategies are used by highly sensitive and non-highly sensitive students and to investigate how high sensitivity explains the use of learning strategies. Methods. The material was collected using an electronic questionnaire. The questionnaire consisted of a sensitivity test, a section measuring learning strategies, an open-ended question, and background information. The data were analyzed by linear regression analysis using the deletion method. The entire data set (n = 202) consisted of adult people who, according to the research questions, were limited to either highly sensitive students (n = 117), non-highly sensitive students (n = 12) or students (n = 129). Results and conclusions. Elaboration and organization (M = 3.85) were the highest of the means (M), when describing the use of learning strategies by highly sensitive students (n = 117). These two learning strategies, as well as the in-depth treatment of high sensitivity, aim to build connections between things and connect new knowledge with the previous one. This similarity may explain the popularity of using these two strategies with highly sensitive persons. According to the regression analysis, the high sensitivity test positively explained 2% the use of organization statistically significantly (p < .05) and 7.4% the use of critical thinking statistically significantly (p < .001). The strategy of the organization is in line with the in-depth treatment of high sensitivity, as both seek to make connections between things. The strategy of critical thinking is consistent with an inhibition, which is a typical behavior for a highly sensitive person. The main principle in both of these strategies is to use previous information in new situations. These similarities may serve as an explanation for the fact that the high sensitivity test explains the use of organizational and critical thinking learning strategies in a statistically significant way.
  • Silvo, Sofia (Helsingin yliopisto, 2020)
    The purpose of the study was to examine university students and recent graduates with reading difficulties. The aim was to explore what factors have contributed to the students and recent graduates applying for university studies despite their dyslexia. The aim was additionally to study strategies and means of compensation used by the students, their experiences with support received from the educational institutions, and the educational paths the students had taken. The hypothesis was that dyslexic students have had a slower and more laborious educational path than other students. Previous research on the subject has shown that dyslexic students have used a large variety of study strategies and compensatory measures, and family support, in particular, has played an important role in the study path. Timing of the dyslexia diagnosis has also affected the course of education. The study is a multi-case study with thematic interviews using narrative analysis. The research material consisted of seven theme interviews, which were transcribed and organized using the atlas.ti program. Narrative, chronologically progressive accounts were produced of the interviewees' educational paths. The narrative analysis of the material was based on the compilation of materials founded on twenty themes and examination of the narrative reports. The educational paths of the interviewees formed two clear groups. In one group, education progressed directly from primary school to high school and university. Students in the second group experienced long breaks in education and all did not attend high school. Almost all interviewees were diagnosed after elementary school, but the material does not indicate that the education process suffered from a late diagnosis. Not all interviewees needed support for their study paths because of dyslexia. On the other hand, certain students would have needed support but had not received enough. The interviewees had a variety of learning strategies and means of compensation. The study confirms that teaching early learning strategies and early implementation and design support would support dyslexic pupils. Family support was an essential resource for the interviewees during their educational paths.
  • Vihanta, Miia (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimus ja tavoitteet. Japanin kirjoitusjärjestelmää kuvataan usein yhdeksi maailman vaikeimmista ja se tuottaakin monesti vaikeuksia japania vieraana kielenä opiskeleville. Suurimman haasteen tähän urakkaan tuovat kanjit eli japanissa käytettävät kiinalaisperäiset logografiset merkit. Merkkien usein monimutkainen ulkomuoto ja monet erilaiset lukutavat tekevät niiden opiskelusta haasteellista ja aikaa vievää. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka paljon suomalaiset japanin opiskelijat hyödyntävät erilaisia kanjien opiskelustrategioita, ja mitkä ovat kohderyhmän käytetyimmät opiskelustrategiat kanjien opiskelussa. Lisäksi tarkastellaan, onko opiskelijan taitotasolla tai opiskelupaikalla nähtävissä olevaa vaikutusta strategioiden määrään tai käyttöön. Menetelmät. Tutkielman aineisto on kerätty kyselytutkimuksen keinoin. Teoriakatsauksen ja aiempien tutkimusten perusteella luotiin kattava 60 erilaista kanjien opiskelustrategiaa sisältävä kysely, jossa vastaajat saivat Likertin asteikkoa käyttäen arvioida ja raportoida, kuinka paljon he hyödyntävät listattuja opiskelumenetelmiä kanjeja opiskellessaan. Kysely toteutettiin verkkokyselynä toukokuussa 2020 ja vastauksia saatiin 71 opiskelijalta. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella opiskelustrategioita kanjien opiskeluun on useita, mutta kolme menetelmää nousee ylitse muiden: toisto-opiskelu, muistisäännöt ja komponenttien opiskelu. Kyselyllä kerätyn datan ja sen analyysin perusteella voidaan todeta erilaisten toisto- ja assosiointistrategioiden olevan käytetyimpiä opiskelustrategioita myös suomalaisten japanin opiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi opiskelijat suosivat erilaisia kompensaatiostrategioita, etenkin sanakirjan käyttöä, kun taas itsenäisesti japania opiskelevia lukuun ottamatta metakognitiiviset ja etenkin sosiaaliset strategiat jäävät vähemmälle käytölle. Opiskelijoiden välillä on kuitenkin havaittavissa niin yksilöllisiä strategiamieltymyseroja kuin taitotasoon ja opiskelupaikkaan linkittyviä eroavaisuuksia. Siinä missä opiskelijat käyttävät keskimäärin 35 opiskelustrategiaa, hyödyntävät esimerkiksi aloittelijat ja edistyneet sekä ammattikorkeakouluissa opiskelevat tätä keskiarvoa selvästi pienempiä määriä erilaisia strategioita opinnoissaan. Tulosten ja analyysin perusteella eksplisiittisestä kanjien opiskelustrategioiden esittelystä voisi olla paljonkin hyötyä etenkin alkeistasoilla. Näin opiskelijoilla olisi jo heti alussa erilaisia menetelmiä, joista lähteä testaamaan itselleen toimivaa opiskelumenetelmää. Myös lisäämällä kanjin komponenttien opetusta voitaisiin edistää kanjien oppimista ja erilaisten opiskelustrategioiden käyttöä jo alkeistasolta lähtien. Komponenttien ymmärtäminen edesauttaisi myös sanakirjasovellusten ja tämän kautta autenttisten materiaalien käyttöä.