Browsing by Subject "oppimisvaikeudet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Rousu, Fanny (Helsingin yliopisto, 2020)
    Opettajat kohtaavat työssään päivittäin heterogeenisia ryhmiä, joiden oppilaat eroavat toisistaan niin tarpeiltaan kuin oppimistavoiltaan. Suomessa opettajiin ja heidän ammattitaitoonsa luotetaan, joka antaa opettajille mahdollisuuden toteuttaa työtään omalla tavallaan opetussuunnitelman puitteissa. Luokkahuoneessa tavoitteena on, että jokainen oppilas kehittyy. Jotta kehitystä tapahtuu, täytyy opettajien tuntea oppilaansa ja sitä kautta pystyttävä muokkaamaan työskentelytapojaan sekä materiaalejaan. Pedagogisia ratkaisuja, joita opettajat tekevät päivittäin luokkahuoneessa, kutsutaan eriyttämiseksi. Käytännössä eriyttämisellä tarkoitetaan opetuksen mukauttamista oppilaan taitotasoa vastaavaksi. Eriyttämisellä on kaksi suuntaa: ylöspäin ja alaspäin eriyttäminen. Ylöspäin eriyttämisellä tarkoitetaan opetusta, joka ottaa huomioon lahjakkaat ja nopeasti etenevät oppilaat, kun taas alaspäin eriyttämisellä viitataan opetukseen, joka ottaa huomioon esim. oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia tai tehostetun tuen tarve. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa peruskoulun ruotsinopettajien kokemuksia liittyen alaspäin eriyttämiseen. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millaisia metodeja ruotsinopettajat käyttävät eriyttäessään opetustaan alaspäin?, 2) Millaisia materiaaleja ruotsinopettajan käyttävät eriyttäessään opetustaan alaspäin? ja 3) Millaisia haasteita ruotsinopettajat kohtaavat liittyen alaspäin eriyttämiseen?. Tutkimus toteutettiin lomaketutkimuksena ja vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti. Vastauksia tuli yhteensä 39 kappaletta. Keskeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että ruotsinopettajat pitävät alaspäin eriyttämistä tärkeänä ja he toteuttavat sitä opetuksessaan päivittäin, jos ei jopa jokaisella oppitunnillaan. Metodit, joita opettajat käyttävät liittyvät suurimmaksi osaksi tehtäviin, joita tehdään sekä tunneilla että kotona, sekä kokeisiin. Tehtäviä ja kokeita muokataan siten, että oppilaat voivat työskennellä omalla tasollaan. Esim. säätämällä tehtävien määrää, vaikeusastetta tai aikaa, jota niiden tekemiseen käytetään, voivat oppilaat itse valita heille parhaiten sopivan työskentelytavan. Myös tietotekniikkaa, erilaisia pelejä ja leikkejä sekä visuaalisia keinoja hyödynnetään. Opettajat tekevät myös paljon omia materiaaleja täydentämään oppikirjan tarjoamia materiaaleja. Erot oppikirjasarjojen sekä etenkin A- ja B-ruotsin välillä voivat olla hyvinkin suuret. Suurimmaksi haasteeksi opettajat nimesivät ajan puutteen. Koska opettajat joutuvat itse tekemään ja muokkaamaan materiaaleja opetustaan varten, vaatii se heiltä motivaatiota, resursseja ja aikaa. Oppitunneilla opetukselta vie aikaa myös esim. työrauhan ylläpitäminen. Tuki, jota voi saada eriytyisopettajilta, koulunkäyntiavustajilta tai kollegoilta, vaihtelee koulun omien resurssien mukaan. Suurimmaksi osaksi opettajat joutuvat selviämään yksin suurienkin ryhmien kanssa. Myös aineenopettajien koulutuksen toivottiin olevan kattavampi, jotta esim. erilaiset oppimisvaikeudet tulisivat tutuiksi jo ennen työelämään astumista.
  • Valosaari, Elina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Several studies show that early childhood education and care, and in particular pre-primary education, play a key role in supporting and preventing learning difficulties. However, it is common for a child to not receive a learning difficulty diagnosis before school age. Late diagnosis is often caused by the individuality and comorbidity of learning difficulties with other developmental challenges. It is important that early childhood education teachers, who work in pre-primary education, identify children at potential risk of learning difficulties. At the same time, they must also be familiar with the mechanisms of learning difficulties and effective methods for supporting and preventing potential difficulties at school. The aim of this study was to study the methods used in pre-primary education to support and prevent learning difficulties. The aim was also to find out how consciously and on what grounds preschool teachers choose different methods to support their teaching. At the center of this study were methods related to reading and mathematical skills. Three research questions were used to find answers to these topics. The research data was collected in December 2020 and January 2021 by interviewing five early childhood education teachers. They all worked in a preschool from the City of Helsinki daycare. The data was collected by a semi-structured theme interview and the analysis method was the qualitative content analysis. Based on this study, teachers considered it important to support and prevent learning difficulties already in pre-primary education. They felt that they had sufficient capacity and knowledge regarding learning difficulties and that they could identify the children who might need support for learning. Teachers used mostly general pedagogical methods to support children's learning in reading and mathematics. Methods were mostly based on curriculum for the primary education. Teachers emphasized physical activity, functionality, and integration with other learning content to support reading and mathematical skills. Awareness of available methods related to the prevention of learning difficulties was clearly low and incomplete. Furthermore, the use of various materials and methods was not clearly justified in relation to the prevention of possible difficulties. Teachers chose methods, based on their own habits and material that was available in the daycare center. Preschool-teachers' overall awareness of learning difficulties, their occurrence, and preventive factors and methods, appears to be low and incomplete.
  • Carpentier, Carola (Helsingin yliopisto, 2020)
    Purpose. Around 3-15% of all pupils have dyslexia. According to the core curriculum, student assessment should be conducted in a comprehensive way, considering students’ individual difficulties. However, assessment instructions might be considered vague. Earlier studies have also shown that teachers may perceive assessment as complicated, particularly when it comes to students with special needs. The purpose of the study is to describe, analyze and interpret how secondary school teachers experience assessment and grading of pupils with dyslexia. The purpose is also to explore how pupils are enabled to show their knowledge in an adequate way. Furthermore, teachers’ perceptions of assessment fairness with regard to pupils with dyslexia are discussed. Methods. The research was conducted as a qualitative study with a phenomenographic research approach. The material consists of eight semi-structured, individual interviews with teachers working in two Swedish-speaking secondary schools i Finland. The collected material was analyzed using thematic analysis. Results and conclusions. Teachers expressed a genuine will to support pupils with dyslexia and they stated that they could assess pupils in a flexible way. Cooperation with special education teachers was perceived as important. The versatility of the core curriculum was regarded as an advantage for students with dyslexia. The most used accommodations were oral responses, extended time and test writing in a small group. Double assessment, prioritized content and adapted tests were also used, but teachers had different approaches. A student’s positive lesson activity could lead to a better grade. Language teachers struggled with the assessment of misspelled words. IT software was not widely used. The teachers stated that they did their best to take students’ difficulties into consideration when giving them grades, and they normally also thought their assessment was fair. The study shows that teachers do their very best to assess students with dyslexia, but there are differences in procedures between teachers, which might lead to unequal assessment.
  • Taanila, Annukka (Helsingfors universitet, 2014)
    Many researches have proved that reading disabilities can be predicted even before children start to study reading and writing at first grade. Charting school beginners linguistic skills helps to notice students who have high risk to have reading or writing disabilities. Charting also enables an early intervention to the problems. The target of this research is to find out what tests special education teachers use when charting school beginners linguistic skills and what kind of experiences do they have about this tests, regarding especially usefulness, practicality and cooperation. This research also compares tests that are used at the moment when charting school beginners linguistic skills. The comparison concentrates especially to research the exercises that these tests contain. This research consists of two stages. The first stage studied what tests special education teachers use to chart school beginners linguistic skills and what the teachers think about these tests. The data was collected with questionnaire, that brought 40 answers from the special education teachers who lived in Southern Finland. The data was analysed quantitatively using statistical methods. In the second stage of the research seven tests that chart school beginners linguistic skills were compared and analysed. According to this research special education teachers use different tests to chart school beginners linguistic skills. They also use some combinations of many tests. The teachers were mainly pleased about the tests the used. Some of they still told that the tests take too much time and that they are not diverse enough. The comparison between the tests reveals that they include different type of exercises and so they measure different skills. These tests suit to different functions so teachers should have pedagogy knowledge when choosing the test to use. This research can be useful to the special education teachers who are choosing the test to chart school beginners linguistic skills.
  • Bauer, Laura (Helsingfors universitet, 2015)
    The aim of this study was to examine 6th graders' self-esteem and find out what kind of factors in the school environment are interrelated with it. This study examined interrelation between self-esteem and gender, learning difficulties, school value, school satisfaction, teacher's behavior, being bullied and participating in bullying. These different variables were chosen based on previous studies about self-esteem. The aim is to gain better understanding of the different factors that influence students' self-esteem in the school environment and therefore provide help for teachers battling with issues regarding self-esteem enhancement. The data was collected in the spring of 2013 as part of the Mind the Gap -project. Participants (n=735) were 6th grades from 33 different schools. Three different groups according to self-esteem were formed: weak, mediocre, and strong self-esteem in relation to other respondents. Relations between self-esteem and other variables were examined by Pearson's product-moment coefficient and Independent-Samples T test was used to examine differences between genders. Finally two-way ANOVAs were conducted to investigate self-esteem and gender differences regarding the different variables. According to the results 6th graders evaluated their self-esteem as relatively good. Boys reported better self-esteem than girls. However the boys also experienced more learning difficulties and took part in bullying more than girls. Girls' reported their school value, on the other hand, higher than boys'. There were no differences between genders in school satisfaction, experiencing teacher's behavior nor being bullied. The effect of self-esteem was clearly higher than the effect of gender on all the variables. Also an interaction effect of self-esteem and gender was found regarding being bullied. In the mediocre self-esteem group boys experienced more bullying than girls. The boys of the mediocre self-esteem group also participated in bullying the most.
  • Hirvonen, Minna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Perusopetuslaki takaa jokaiselle oppilaalle oikeuden saada tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä, ja luokkamuotoisen erityisopetuksen sijaan vallitsevana periaatteena on kaikkien lasten opettaminen yhteisissä yleisopetuksen ryhmissä. Suuri osa tukea tarvitsevista oppilaista saa osa-aikaista erityisopetusta, mikä samalla tarkoittaa sitä, että aineenopettajilla on aiempaa suurempi vastuu tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksesta ja heiltä vaaditaan kykyä mukauttaa opetustaan yhä heterogeenisemmän joukon tarpeisiin. Tutkimuksessa kartoitetaan matematiikan aineenopettajien kokemuksia matematiikan opiskeluun heijastuvista tuen tarpeista yläkoulun yleisopetuksen kontekstissa. Tavoitteena on selvittää, millaisia tuen tarpeita matematiikan aineenopettajat ovat kohdanneet, millaisia keinoja he käyttävät vastatakseen tuen tarpeisiin sekä millaiseksi he kokevat oman osaamisensa ja resurssinsa vastata tuen tarpeisiin. Ongelmaa lähestytään laadullisella tutkimusotteella ja aineistonkeruuseen käytetään teemahaastatteluita. Yksilöhaastatteluihin osallistui yhdeksän opettajaa, jotka työskentelivät kolmessa eri yläkoulussa. Analyysimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jossa haastatteluaineisto jäsentyy ala- ja yläluokkiin sekä edelleen teoreettisiin pääluokkiin. Tutkimuksessa käy ilmi matematiikan opiskeluun vaikuttavien haasteiden moninaisuus ja yleisyys. Opettajien kohtaamat tuen tarpeet jakautuvat matematiikan haasteisiin, kielellisiin haasteisiin sekä yleisiin koulunkäynnin haasteisiin, kuten motivaation tai toiminnanohjauksen pulmiin. Suurin osa opettajista arvioi, että jokaisella luokalla on useampi oppilas, joka tarvitsee tukea matematiikan opinnoissaan. Tukikeinoina käytetään esimerkiksi tukiopetusta, eriyttämistä sekä oppilaiden ryhmittelemistä pedagogisin perustein. Tuen tarpeet on huomioitu myös arvioinnissa esimerkiksi tarjoamalla monipuolisia keinoja osaamisen todentamiseen sekä järjestämällä tukea koetilanteeseen. Opettajat kokevat osaamisensa sekä resurssinsa pääosin hyviksi, mutta riittävää tukea ei aina pystytä tarjoamaan esimerkiksi tuntitilanteessa, jos tuen tarvitsijoita on paljon. Vastauksista käy ilmi, ettei opettajankoulutuksen koeta antaneen tarpeeksi valmiuksia tuen tarpeisiin vastaamiseen. Osaaminen on karttunut lähinnä työkokemuksen myötä, ja myös täydennyskoulutukset sekä kollegoilta saadut neuvot on koettu hyödyllisiksi.
  • Pätsi, Tarja (Helsingin yliopisto, 2015)
    This master's thesis describes the activities a pupil welfare group at one primary school from a multidisciplinary aspect in order to assess immigrant pupils' need of support and its organisation. My interest in this study arose from my own work with immigrant pupils during a number of years. The assessment of an immigrant pupil and the organisation of support should always take into account the previous school background and growth environment of the child. In light of previous research, a multi-professional team sees the need for support in different ways, based on the members' own educational backgrounds. This can lead to a situation where all members of the group are not aware of what various experts can do or know. The study seeks to develop the school's student welfare work and highlight development ideas related to the assessment of immigrant pupils' learning difficulties. Research on immigrant pupils' need of support and its organisation is a topical issue in Finland owing to the new Student Welfare Act. The act introduced the rapid organisation of support, which was also mentioned by the interviewees. The study is qualitative, and the material was collected by interviewing the school's pupil welfare team members. After the interview, the material was transcribed, classified, analysed and interpreted. The data were analysed using content analysis. The main reference framework of the interviews was multi-cultural students and their support needs, as well as the organisation of support at a multi-professional level. Pupils were selected to the study based on their various cultural backgrounds in order to get as versatile views from the interviewees as possible. The aim was to develop the working group's student welfare activities both in terms of the allocation of time and communications. As a rule, the group was satisfied with the members' strong professional competence and good cooperation. The aspects that were highlighted in the results were the language problems of immigrant pupils, which deteriorated the pupils' social interaction. Social relationships were seen as the main driver of the pupils' school well-being. In addition, the families' lack of knowledge of the Finnish school system and the implementation of assistance hampered the organisation. Thus, the implementation of support slowed down, which hindered the pupils' integration to Finland. The results emphasised the importance of the pupil's own mother tongue in identifying learning difficulties. This study showed that the pupil's native language is not utilised efficiently enough. The study can be used for developing the assessment of immigrant pupils and the school's pupil welfare work.
  • Vesala, Hannu T; Klem, Simo; Teittinen, Antti (Kela, 2019)
    Kuntoutusta kehittämässä ; 9
    Kehitysvammaliitto toteutti ulkoisen arvioinnin Kelan rahoittamasta Rinnekoti-säätiön kehittämishankkeesta ”Ohjaava työhönvalmennuspalvelu oppimisvaikeuksia omaaville nuorille”. Hankkeessa kehitettiin 3kk-työhönvalmennuspalvelu ja sitä kokeiltiin viidessä kurssissa, joihin osallistui 25 nuorta. Arviointitutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tietoa sekä työhönvalmennuspalvelusta ja sen kokeilusta, että menetelmän sovellettavuudesta kehittämishankkeen päätyttyä. Arvioinnin tulokset voidaan jakaa toteutuksen arviointiin, kokemusten kuvaamiseen ja toimintamenetelmän arviointiin. Kehittämishanke toteutettiin pääsääntöisesti hankesuunnitelman mukaisesti ja hankkeelle asetetut keskeiset tavoitteet saavutettiin. Ainoa merkittävä poikkeama suunnitelmasta oli kursseille osallistujien lukumäärä, joka jäi huomattavasti pienemmäksi asetetusta tavoitteesta, 40 nuorta. Tämä kuvastaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tunnistamisen ja palveluun ohjautumisen haasteellisuutta. Kursseille osallistuneet nuoret pitivät kurssia mielekkäänä ja hyödyllisenä sekä arvioivat siitä olevan hyötyä työnhaussa. Osalla kurssille osallistujista odotuksena saattoi olla, että kurssin kautta työllistyisi palkkatyöhön. Kuuden kuukauden jälkeen 11:sta kyselyyn vastanneesta kolme henkilöä oli työllistynyt. Sidosryhmien arviointien mukaan kehitetty palvelu on tarpeellinen ja toteuttamiskelpoinen sekä sovellettavissa huomattavasti laajemmalle asiakasryhmälle kuin mikä oli ollut hankkeen kohderyhmänä. Hyvänä pidettiin palveluun sisältyvää asiakkaan vahvuuksien ja tarpeiden kartoittamista. Sekä asiakkaiden ohjautuvuus palveluun että jatko-ohjautuminen kurssin päätyttyä nähtiin haasteellisena ja tässä arvioitiin tarvittavan verkostoitumista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Työhönvalmennuspalvelun vakiinnuttamisessa pysyväksi toiminnaksi olisikin erityistä huomiota kiinnitettävä nivelvaiheisiin: palveluun ohjautumiseen sekä palvelun jälkeiseen jatko-ohjautumiseen. Yksi luonteva vaihtoehto on, että kehitettyä työhönvalmennuspalvelua toteutettaisiin jatkossa joko osana ammatillisia opintoja tai heti niiden jälkeen.
  • Penttinen, Emma (Helsingin yliopisto, 2022)
    Goals. The aim of this thesis was to find out how adolescents' perceived learning difficulties are connected to their social participation. Social participation stands for the social dimension of inclusion. The basic assumption of inclusive education is that it provides better opportunities for social participation for pupils with special educational needs. Previous research has shown that along with inclusion, social participation of pupils with special educational needs is still lower than their classmates without special needs. Social participation of pupils with learning difficulties has been studied in the past mainly on younger pupils. In these studies, learning difficulties have been based on either teacher's assessment or diagnosis. This thesis will provide information on whether the social participation of an adolescent with perceived learning difficulties is lower than other adolescents. Methods. This study is a quantitative Master's thesis. The research is based on data gathered from 8th and 9th graders in the School Health Promotion study (N = 87215) conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare in 2019. The data was collected using a questionnaire during the school day. IBM SPSS Statistics 27 was used for data analysis. The analysis methods of the thesis were Spearman's rank-order correlation coefficient and the t-test. Results and conclusions. The results of the thesis showed that adolescents' perceived learning difficulties were linked to their social participation. The strongest connections were measured between perceived learning difficulties and social self-perception. The more adolescents experience difficulties in writing, reading or counting, the more likely they are to have weaker social self-perception. The results also showed that young people with very high levels of perceived learning difficulties differ from other young people in terms of social participation. The findings show that in the future, in comprehensive education teachers should pay attention to adolescents with perceived learning difficulties and provide them with support for both perceived learning difficulties and potential challenges with social participation.
  • Varjola, Julia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Objectives. The purpose of this study was to investigate the dimensionality of linguistic skills in eight-year-old Finnish-speaking children. The study aimed to replicate a three-factor structure, consisting of low and high cognitive load phonological skills and other linguistic skills, that was previously found in a study conducted with English-speaking children. This study also explored whether familial risk for dyslexia is associated with an atypical structure of language abilities since the low performance of dyslexics in phonological tasks supports this possibility. Methods. The sample of this study consisted of 152 first grade children of which 84 were at increased familial risk for dyslexia (at-risk group). Language abilities were assessed with neurocognitive tests that measured phonological skills, rapid automatized naming, retrieval of words, understanding of instructions and working memory. A model of the dimensions of linguistic abilities was formed based on previous research by dividing the tests into low cognitive load phonological skills, high cognitive load phonological skills and other linguistic skills. Results and conclusions. Confirmatory factor analysis that was conducted to the entire sample did not support the hypothesized factor structure. According to explorative factor analyses threefactor structure fit the data in both groups but the observed factor structures were not consistent with the hypothesis. In both groups the observed factor structure contained factors that represented short-term memory and rapid automatized naming indicating that these skills are partially separate from other language abilities. In addition to these, in the control group the factor structure contained a factor that represented complex linguistic skills including both phonological and other language skills. In the at-risk group the observed factor structure did not include an equivalent factor but instead a factor that represented specifically phonological skills. The results indicate that in the control group phonological skills interweave with other complex language skills whereas in the at-risk group phonological skills form a separate set of abilities.
  • Buchert, Ulla; Härkäpää, Kristiina; Järvikoski, Aila; Kippola-Pääkkönen, Anu; Martin, Marjatta (Kela, 2018)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja ; 10
    Tutkimuksessa arvioidaan Kelan järjestämän sopeutumisvalmennuksen toteutusta ja merkitystä kuntoutujien, heidän läheistensä sekä sopeutumisvalmennusta toteuttavien palveluntuottajien näkökulmasta. Aikuisten kursseista tutkimuksessa olivat mukana diabetes-, fibromyalgia- ja syöpäkurssit, lasten ja nuorten kursseista diabeteskurssi, oppimisen tai psyykkisen kehityksen häiriöt -kurssi ja moni- ja liikuntavammakurssit. Kuntoutujat vastasivat kyselylomakkeeseen ennen kurssia, välittömästi kurssin päättyessä ja puoli vuotta sen päättymisen jälkeen. Osa kuntoutujista osallistui fokusryhmähaastatteluihin. Kelan järjestämää sopeutumisvalmennusta toteuttaville palveluntuottajille tehtiin Webropol-kysely ja osalle fokusryhmähaastattelu. Sopeutumisvalmennus vastasi runsaalla puolella sekä aikuisten että lasten ryhmistä täysin sitä koskevia odotuksia. Kurssin sisältöön ja toteutukseen oltiin pääosin tyytyväisiä ja suuri osa arvioi kurssista olleen heille vähintään melko paljon hyötyä. Kurssit olivat tarjonneet tietoa sairaudesta ja sen hoidosta sekä vertaistukea. Myös terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä valtaistuminen oli vahvistunut kaikissa ryhmissä. Nämä arviot ja muutokset ilmenivät erityisesti vakaassa elämäntilanteessa olevilla kuntoutujilla. Huomiota tulisi jatkossa kiinnittää erityisesti niihin osallistujiin, joiden elämäntilanne on epävakaa ja jotka eivät arvioineet hyötyneensä kurssista. Tulokset viittaavat myös siihen, että osalla kuntoutujista kurssi ei nivoudu osaksi muita tukimuotoja tai hoitoketjua. Palveluntuottajat arvioivat sopeutumisvalmennuksen toteuttamisen onnistuneen omassa organisaatiossaan mutta kritisoivat erityisesti yhteistyötä hoitotahon ja muun palveluverkoston kanssa. Ongelmana mainittiin mm., ettei kurssi liity luontevasti osaksi muuta kuntoutusprosessia ja että kuntoutujien kurssille ohjaamisessa ja valintakäytännöissä on ongelmia. Kelan kanssa tehtävän yhteistyön katsottiin yleensä sujuneen hyvin, mutta kilpailutuksen kriteerejä kritisoitiin.
  • Lehto, Hilppa (Helsingin yliopisto, 2021)
    Achievement goal orientation research has a long background and roots in motivation re-search. However, achievement goal orientations have not been studied in connection with learning difficulties, although research has been done on motivation and learning difficul-ties. (see. eg. Mononen, Aunio, Väisänen, Korhonen & Tapola, 2017) The purpose of this study is to examine the relationship between achievement goal orienta-tions and learning difficulties. The purpose is to find out what kind of achievement goal orien-tation profiles can be found in the material and how differently motivated students differ in their experienced and actual learning difficulties. It is hypothesized that at least students emphasizing mastery (mastery-oriented), performance (success-oriented), and avoidance (avoidance-oriented) are identified and that mastery-oriented students are less likely to report learning difficulties, while avoidan-ce-oriented students are more likely to perceive difficulties in their studies. . The data was part of the material collected in the Mind the Gap project. The material has been collected as a longitudinal study and I had at my disposal thde material from 2016, dur-ing which the subjects were in the 7th grade. A total of data were collected from 1,553 stu-dents, but the number of respondents to different questions varies by question. The data were analyzed by Two step cluster analysis, analysis of variance and cross-tabulation. Three achievement goal orientation profiles were dicovered in the data, which could be named mastery-oriented, success-oriented, and avoidance-oriented. No statistically signifi-cant association was found between the learning difficulties identified and the achievement goal orientations by cross-tabulation. According to the results of the analysis of variance, mastery-orientated students report less experienced learning difficulties than other students, while avoidance-oriented students report the most learning difficul-ties, especially difficulties in following the teaching.