Browsing by Subject "oral health"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Vepsäläinen, Juha (Helsingin yliopisto, 2017)
    Alkoholilla on vaikutusta suun ja hampaiden terveyteen, sillä alkoholi vaikuttaa suoraan sekä hampaiden, että suun limakalvojen terveyteen. Lisäksi alkoholistien heikko yleinen terveydentila, ravitsemus sekä huono suuhygienia johtavat suun ja hampaiden huonoon kuntoon. Alkoholin suurkuluttajien suunterveyttä sekä heidän suun terveydenhuollon palveluiden käyttöä on tutkittu Suomessa vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alkoholin suurkuluttajien omahoidon tasoa, suun ja hampaiston terveyteen liittyviä ongelmia, sekä kyseisen kohderyhmän kokemuksia hammashoidosta. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena käyttäen kyselylomaketta. Kyselylomakkeen kysymykset esitettiin suullisesti. Kyselylomakkeen jaottelu noudatti seuraavaa kaavaa: taustatiedot, terveydentila ja sairaudet, suunterveys. Tutkimushenkilöitä haastateltiin Jyväskylässä Vaajakosken Suvanto Ry:n tiloissa. Tutkimukseen osallistui kymmenen henkilöä, joista alkoholin käyttömäärän osalta vastaajista kuusi (60 %) ylitti selkeästi Käypä hoito –suosituksen mukaisen korkean riskin tason. Kolme vastaajaa (30 %) sijoittui kohtalaisen riskin tason ylärajalle. Haastateltujen keski-ikä oli 54,8 vuotta. Haastatelluista seitsemän oli miehiä ja kolme naisia. Tuloksista voidaan todeta, että vastaajien oma kokemus suunterveydestä on heikompi ja hampaiden hoitotottumukset heikommat kuin keskimääräisesti väestössä. Haastateltavista 80 prosenttia harjasi hampaansa vain kerran tai harvemmin kuin kerran päivässä. Hampaiston yksittäisenä ongelmana korostui selvästi eroosio. Iso osa vastaajista sairasti yhtä tai useampaa perussairautta. Hammashoitokäynti hoitoonpääsyn, kohtelun ja huomioimisen sekä tiedonsaannin osalta koettiin hyväksi kaikkien vastaajien osalta. Lisäksi havaittiin, että tutkimukseen osallistuvien henkilöiden asuminen vuokralla oli yleisempää, tupakointi huomattavasti yleisempää ja ruokailu oli epäsäännöllisempää kuin väestössä keskimäärin. (209 sanaa)
  • Räisänen, Ismo T.; Lähteenmäki, Hanna; Gupta, Shipra; Grigoriadis, Andreas; Sahni, Vaibhav; Suojanen, Juho; Seppänen, Hanna; Tervahartiala, Taina; Sakellari, Dimitra; Sorsa, Timo (2021)
    The aim of this cross-sectional study is to propose an efficient strategy based on biomarkers adjunct with an interview/questionnaire covering risk factors for periodontitis for the identification of undiagnosed periodontitis by medical professionals. Active matrix metalloproteinase (aMMP)-8 levels in mouthrinse were analyzed by a point-of-care (PoC)/chairside lateral-flow immunotest, and salivary total MMP-8, total MMP-9 and calprotectin levels were analyzed by enzyme-linked immunosorbent assays (ELISAs) and active MMP-9 by gelatin zymography for 149 Greek patients. Patients underwent a full-mouth oral health examination for diagnosis according to the 2018 classification system of periodontal diseases. In addition, patient characteristics (risk factors: age, gender, education level, smoking and body mass index) were recorded. Receiver operating curve (ROC) analysis indicated better diagnostic precision to identify undiagnosed periodontitis for oral fluid biomarkers in adjunct with an interview/questionnaire compared with a plain questionnaire (i.e., risk factors): aMMP-8 AUC (95% confidence interval) = 0.834 (0.761-0.906), total MMP-8 = 0.800 (0.722-0.878), active MMP-9 = 0.787 (0.704-0.870), total MMP-9 = 0.773 (0.687-0.858) and calprotectin = 0.773 (0.687-0.858) vs. questionnaire = 0.764 (0.676-0.851). The findings of this study suggest that oral fluid biomarker analysis, such as a rapid aMMP-8 PoC immunotest, could be used as an adjunct to an interview/questionnaire to improve the precision of timely identification of asymptomatic, undiagnosed periodontitis patients by medical professionals. This strategy appears to be viable for referring patients to a dentist for diagnosis and treatment need assessment.
  • Julkunen, Anna; Heikkinen, Anna Maria; Söder, Birgitta; Söder, Per-Östen; Toppila-Salmi, Sanna; Meurman, Jukka (Helsingin yliopisto, 2017)
    Aim: Oral infections up-regulate a number of systemic inflammatory reactions that, in turn, play a role in the development of systemic diseases. We investigated the association between oral health and autoimmune diseases in a cohort of Swedish adults. Hypothesis was that poor oral health associates with incidence of autoimmune diseases. Materials and Methods: Overall 1676 subjects aged 30–40 years old from Stockholm County (Sweden) participated in this study in 1985. Subjects were randomly selected from the registry file of Stockholm region and were followed-up for 30 years. Their hospital and open health care admissions (World Health Organization ICD 9 and 10 codes) were recorded from the Swedish national health registers. The association between the diagnosed autoimmune disease and the oral health variables were statistically analyzed. Results: In all, 50 patients with autoimmune diagnoses were detected from the data. Plaque index was significantly higher in the autoimmune disease group (≥median 35 (70%) vs. under median 872 (54%), p = 0.030). No statistical difference was found in gingival index, calculus index, missing teeth, periodontal pockets, smoking or snuff use between patients with and without autoimmune disease. Conclusions: Our study hypothesis was partly confirmed. The result showed that subjects with a higher plaque index, marker of poor oral hygiene, were more likely to develop autoimmune diseases in 30 years.
  • Lindroos, Eeva K.; Saarela, Riitta K.; Suominen, Merja H.; Muurinen, Seija; Soini, Helena; Kautiainen, Hannu; Pitkälä, Kaisu H. (2019)
    Objectives: To explore how oral problems, chewing problems, dry mouth, and swallowing difficulties cluster and whether their burden is associated with nutritional status, eating habits, gastrointestinal symptoms, psychological well-being, and mortality among institutionalized residents. Design: Cross-sectional study with 1-year mortality. Setting and participants: 3123 residents living in assisted facilities and nursing homes in Helsinki, Finland. Measures: Trained nurses assessed residents in all nursing homes and assisted living facilities in Helsinki in 2011. A personal interview, the Mini Nutritional Assessment (MNA), oral symptoms, questions about eating habits, and psychological well-being were used to assess each resident. We divided the subjects first according to the number of oral symptoms into 4 groups: no oral symptoms (G0), 1 oral symptom (G1), 2 oral symptoms (G2), and all 3 symptoms (G3); and second according to the symptoms: dry mouth, chewing problems, and swallowing difficulties. The diagnoses and medications were retrieved from medical records, and mortality data were obtained from central registers. Results: In all, 26% of the subjects had 1 oral problem (G1), 11% had 2 oral problems (G2), and 4% had all 3 oral problems (G3), whereas 60% (n = 1870) had no oral symptoms. Thus, the oral symptoms moderately overlapped. The burden of oral symptoms was linearly associated with malnutrition, higher numbers of comorbidities, dependency in physical functioning, gastrointestinal symptoms, and eating less and more often alone. The higher the burden of oral symptoms, the lower the self-rated health and psychological well-being. Mortality increased along with the higher oral symptoms burden. Among residents having 1 or more symptoms, 26% had chewing problems, 18% swallowing difficulties, and 15% dry mouth. Conclusions/Implications: The burden of oral health problems was associated in a stepwise fashion with poor health and psychological well-being, malnutrition, and mortality. Clinicians should routinely assess older institutionalized residents' oral health status to improve residents' well-being. (C) 2018 AMDA - The Society for Post-Acute and Long-Term Care Medicine.
  • Laitala, Marja-Liisa; Vehkalahti, Miira M.; Virtanen, Jorma I. (2018)
    Objectives: We aimed to investigate the habitual consumption of sugar-sweetened beverages (SSBs) and sweets in relation to mothers' behaviours and practices with their infants. Methods: We targeted mothers with children 1-24 months (N=200) visiting Public Child Health clinics in Finland. During routine visits mothers (N=179) volunteered to complete a self-administered anonymous questionnaire about their child's health-related behaviours (consumption of sweets and SSBs, tooth brushing frequency). The questionnaires also included questions about the mothers' background (age, education) and health-related behaviours (consumption of sweets, tooth brushing frequency and smoking habits). The children were categorised by age, and Chi-squared tests, Fischer's exact test, ANOVA and correlation coefficient served for the statistical analyses. Results: Of those under 6 months, almost half (44%) received SSBs, and 45% of them more than once a week. Their use gradually increased by age such that by 19-24 months, all received SSBs at least sometimes, and 56%, frequently. Fewer than half of the mothers (33-43%) gave sweets to their children between the ages of 10-15 months, but 92% by the age of 2 years. Children's twice-a-day tooth brushing increased from 14% to 33%. The child's age and tooth brushing frequency correlated with the consumption of sugar-sweetened products (r=0.458). Conclusions: Infants frequent consumption of sugar-sweetened products begins early in childhood. Thus, tackling these common risk factors in the first years of life is essential and calls for health-promoting actions in multiple areas that target primarily the parents of infants.
  • Kauhaniemi, Mari (Helsingfors universitet, 2017)
    Tämän päivän Suomessa ikääntyneiden suunterveydessä ja terveystottumuksissa on parannettavaa, ja hammashoidon tarve ikäihmisillä on korkea. Monet ikäihmiset kuuluvat suu- ja hammassairauksien riskiryhmään ja suusairaudet yleistyvät ikääntyneen väestön keskuudessa. Jatkossa ikääntyneille tulee järjestää entistä enemmän ja monipuolisempia suunterveydenhuollon palveluja ja painottaa entistä enemmän suusairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaishoitoa. Tämän tutkielman tavoitteena oli tuottaa opas ikääntyneiden suunhoidosta. Tutkielmaan sisällytettiin myös kirjallisuuskatsaus ikääntyneiden suunterveydestä, jonka tarkoituksena oli luoda teoreettista pohjaa tuotettavaa opasta varten. Kirjallisuuskatsaus vastaa pääosin tavoiteltuihin kysymyksiin. Sisällöllisesti myös tuotettu opas vastaa asetettuihin tavoitteisiin. Opas tarjoaa tietoa ikääntymisen tuomista muutoksista suunterveyteen ja antaa käytännön ohjeita ikäihmisen suun omahoitoon. Opas on tarkoitettu sekä ikäihmisen itsensä että hänen hoitoonsa osallistuvien kotihoidon- tai muun hoitohenkilökunnan käyttöön. Tutkielman valmistumishetkellä oppaan julkaisufoorumi jää vielä avoimeksi, ja näin ollen on mahdollista, ettei opas tavoita kohderyhmäänsä.
  • Kalliosalo, Essi-Riikka (Helsingin yliopisto, 2020)
    Ympäristöystävällisyydestä ja ekologisesta kestävyydestä on tullut tärkeä osa terveydenhuoltoa ja siten myös hammashoitoa. Ympäristön hyvinvoinnin ja ihmisten terveyden yhteyksistä tiedetään koko ajan enemmän. Terveydenalan asiantuntijoilla on vastuu terveyden edistämisestä, joten heillä on myös vastuu ympäristön hyvinvoinnista niin, että ympäristömme on terveyttä edistävä ja turvallinen. Potilaalle tulee tarjota mahdollisimman hyvää hoitoa, mutta samaan aikaan tulee olla vahingoittamatta luontoa. Terveydenhuollon asiantuntijoina suun terveydenhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ottaa vastuuta ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnista kokonaisuutena ja siten kantaa vastuu tuottamiensa ympäristöhaittojen vaikutuksista sekä noudattaa työssään kestävän kehityksen periaatteita. Tässä kirjallisuuskatsauksen muotoisessa tutkielmatyössä esitellään tapoja, joiden avulla suun terveydenhuoltoa voidaan muokata kestävämmäksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Tutkimusaineistoja on haettu laajasti, varmistaen lähteiden luotettavuus. Aineiston haussa on käytetty Pubmed- ja Medline tietokantoja. Aineiston keruussa käytettäviä hakusanoja ovat olleet ”sustainability”, ”eco-friendly dentistry”, ”micro-plastic”, ”green dentistry”, ”environment”, ”oral health”, ”waste management”, ”dental waste”, ”medical waste disposal” ja ”environmental pollution control/ prevention in dentistry”. Tietoa on haettu myös hammaslääketieteellisten järjestöjen internet-sivuilta. Tuloksista käy ilmi, että suun terveydenhuollossa kestävää kehitystä voidaan edistää monella eri tavalla. Toimia kestävyyden edistämiseksi voidaan tehdä hankintojen, eri matkustusmuotojen ja jätteiden osalta. Erittäin tärkeänä pidetään ammattikunnan ajattelutavan muuttamista kestävämmäksi. Kestävä kehitys osana suun ja hampaiston terveyttä tulee ajatella kansainvälisesti yhteisenä kokonaisuutena, jonka tavoitteet tulee huomioida osana jokapäiväistä ammatinharjoittamista.
  • Tähtinen, Noora (Helsingfors universitet, 2016)
    Tarkoituksena oli selvittää, mitä nuuskaaminen on ja miten se vaikuttaa suussa sekä suun limakalvoilla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää nuuskan käytön yleisyyttä Suomessa ja sen mahdollista yleistymistä nuorten keskuudessa. Nuuska on tupakkatuote, joka sisältää paljon elimistölle haitallisia aineita. Suussa se aiheuttaa iensairauksia ja limakalvovaurioita. Nuuska sisältää useita karsinogeenejä ja sen käytöllä on yhteyksiä useisiin syöpiin: kohde-eliminä muun muassa suu, nielu ja haima. Nuuskan käyttö lisää myös riskiä sairastua muihin sairauksiin kuten sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Suomessa nuuskaa päivittäin käyttäviä on hyvin vähän: miehistä vain muutama prosentti nuuskaa ja naisista alle prosentti. Nuuskan kokeilu ja käyttö on kuitenkin lisääntynyt nuorten keskuudessa. Poikien nuuskan käyttö on 30 vuoden aikana jopa seitsenkertaistunut 18-vuotiaiden keskuudessa. Myös tyttöjen nuuskan käyttö ja kokeilut ovat lisääntyneet, mutta käyttö on vähäistä poikiin verrattuna.
  • Vaalamo, Emilia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Kaikkien aistien joukossa näöllä on suurin rooli ympäristön tulkitsemisessa, joten ongelmat näköaistimuksessa vaikuttavat yksilön elämään monin tavoin. Arvioidaan että tällä hetkellä näkövammaisia on maailmanlaajuisesti 2,2 miljardia ja määrä on kasvamassa. Näkövamma voi aiheuttaa monenlaisia haasteita jokapäiväiseen elämään, sillä se vaikuttaa liikkumiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ympäröivän maailman hahmottamiseen. Tämän syventävien opintojen tutkielman tavoitteena on selvittää, onko näkövammalla vaikutusta suunterveyteen ja minkälaisia erityistarpeita näkövammaisilla henkilöillä on suun terveydenhuollon suhteen. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena keräämällä aineistoa PubMed ja Google Scholar -tietokannoista sekä oppikirjoista ja lääketieteellisten järjestöjen internet-sivuilta. Aineiston keruussa käytettiin hakusanoja ”visual impairment”, “blindness”, ”oral health”, ”oral healthcare”, “caries” ja “periodontitis”. Tutkimustulosten perusteella on näyttöä siitä, että näkövamma voi vaikuttaa suunterveyteen ja hankaloittaa suuhygieniasta huolehtimista. Näkövammaisilla esiintyy tutkimusten mukaan enemmän kariesta, plakkia ja ientulehdusta kuin normaalisti näkevillä. Lisäksi näkövammaiset käyttävät vähemmän suun terveydenhuollon palveluja. Näkövammaisten suunterveyttä voidaan parantaa heille kohdistetun, moniaistisen suun omahoidon ohjauksen sekä säännöllisten hammaslääkärin tutkimusten avulla.
  • Sikiö, Jenna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Background: Some oral health factors have been associated with a higher risk for head and neck cancers (HNCs) and most clearly the existing evidence refers to an association between periodontitis and HNC. Aims: To examine oral health in a subset of HNC patients, namely patients with oropharyngeal cancer (OPC) or oral cavity cancer (OCC), and to compare these two tumor sites in this regard. Subjects and Methods: A retrospective study consisting of a series of OPC and OCC patients diagnosed between 2005-2008 at the Helsinki University Hospital, Helsinki, Finland. Study subjects were randomly selected from hospital registries. Oral health at diagnosis was assessed by reviewing the corresponding panoramic radiographs. We used modified Total Dental Index (Mattila et al. 1989) to assess oral health as a whole. Results: In univariate analysis the difference in modified Total Dental Index (mean 3,49 ±0,20 for OPC vs. 2,85 ±0,22 for OCC) was statistically significant, but after adjusting for age, gender, smoking, and heavy alcohol consumption statistical significance was lost. When individual dental variables were considered, the only statistically significant difference in univariate analysis was found concerning residual roots (mean 0,60 ±0,21 for OPC vs. 0,19 ±0,15 for OCC). Conclusions: The present findings demonstrate a fairly poor oral health status among oral and oropharyngeal cancer patients. The observed prevalence of caries and periodontitis seems to be even more common than among the Finnish general population. Whether or not there are differences in oral health risk factors between OPC and OCC patients cannot be reliably established in this study. Further studies with larger sample sizes are needed to confirm our findings either way.
  • Haukka, Anna; Heikkinen, Anna Maria; Haukka, Jari; Kaila, Minna (2020)
    Objectives: The individualised recall interval (IRI) is part of the oral health examination. This observational, register-based study aimed to explore how oral health indices DMFT (decayed, missing, filled teeth), DT (decayed teeth), CPI (Community Periodontal Index, maximum value of individual was used) and number of teeth are associated with IRI for adults. Methods: Oral health examination includes an assessment of all oral tissues, diagnosis, a treatment plan and assessment and a determination of the interval before the next assessment. It is called the IRI. This cross-sectional study population included 42,533 adults (age range 18-89 years), who had visited for an oral health examination during 2009, provided by the Helsinki City Social Services and Health Care. The recall interval was categorised into an ordinal scale (0-12, 13-24, 25-36 and 37-60 months) and was modelled using a proportional odds model. ORs less than one indicated a shorter recall interval. Results: Recall interval categories in the study population were 0-12 months (n = 4,569; 11%), 13-24 months (n = 23,732; 56%), 25-36 months (n = 12,049; 28%), and 37-60 months (n = 2,183; 5%). The results of statistical models clearly showed an association between the length of recall intervals and oral health indices. In all models, higher values of DMFT, DT and CPI indicated a shorter recall interval. The number of teeth were not so relevant. The association was not influenced when different combinations of other predictors (age, gender, socioeconomic status, chronic diseases) were included in the model. The severity of periodontitis predicted a short recall interval, for example, in the Model 1, CPI maximum value 4 was OR = 0.35 (95% confidence interval 0.31-0.40). Conclusions: The oral health indices showed a clear association with the length of the IRI. Poor oral health reduced IRI. The indices provide information about the amount of oral health prevention required and are useful to health organisations.