Browsing by Subject "ortognaattinen kirurgia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Malassu, Irina (Helsingin yliopisto, 2020)
    HUS, suu- ja leukasairauksien klinikassa (SLK), Pää- ja kaulakeskuksessa tehdään vuosittain 70–80 ortognaattis-kirurgista leukojen leikkausta aikuisille, joilla on vaikea purentavirhe ja siihen liittyvä vertikaalinen, transversaalinen ja/tai antero-posteriorinen leukojen epäsuhta sekä purennasta aiheutuvaa vakavaa terveydellistä haittaa. Ortognaattis-kirurgista hoitoa voivat tarvita myös potilaat, joiden purenta on muuttunut kasvojen alueen murtuman seurauksena. Ortodonttis-kirurginen hoito on potilaalle raskas sekä fyysisesti että psyykkisesti. Hoito on pitkäkestoinen, vaatii sairaalahoitoa ja potilaan ulkonäössä voi tapahtua suuriakin muutoksia. Siksi hoitoa ennen on selvitettävä ja arvioitava potilaan psykososiaalinen tilanne, leikkauksen hyödyt ja siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat sekä potilaan odotusten realistisuus. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää ortognaattis-kirurgisten potilaiden hoidon kulku; perehtyä siihen sekä kirjallisuuden, kliinisen toiminnan sekä ortognaattis-kirurgisen potilaan haastattelun kautta; oppia ymmärtämään ortognaattis-kirurgisen hoidon suunnittelu, hoidon toteutus sekä ongelmat ja hyödyt. Tässä työssä keskitytään erityisesti tapaturmapotilaaseen ja surgery first-tyyppiseen hoitoon. Kliinisenä materiaalina on HUS:n Pää-ja kaulakeskuksessa, Suu- ja leukasairauksien klinikassa keväällä 2019 leikattu potilas. Potilastapauksemme osoittaa, että ortognaattista kirurgiaa voidaan toteuttaa myös potilaille, joiden elämäntilanne on syystä tai toisesta haastava. Päihdetaustaa omaavilla henkilöillä voi esiintyä anestesian sekä postoperatiivisen kivunhallinnan ongelmia. Tällaisissa tapauksissa on mietittävä erityisen tarkasti etukäteen, millaisia haasteita voi tulla vastaan ja miten ne ratkaistaan. Hoitoprosessin aikana huomioitavaa on potilaan informointi vertaistukiryhmistä sekä niihin ohjaaminen tarvittaessa. Myös hoitohenkilökunnan tavoitettavuus sekä potilaalle tarjoama henkinen tuki on välttämätöntä.
  • Tiirola, Sohvi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Ortognaattinen kirurgia on hoitomuoto, jota käytetään vaikeiden luustollisten tai hammasperäisten purentavirheiden hoidossa. Hoitoon kuuluu pre- ja postoperatiivinen oikomishoito ja yhden tai molempien leukojen leikkaus. Hoidon toteuttaa erikoissairaanhoidon moniammatillinen tiimi. Ortognaattis-kirurgisen hoidon indikaatiot ovat useimmiten toiminnallisia. Purentavirheet voivat aiheuttaa mm. syömisvaikeuksia, kiputiloja sekä uniapneaa. Tutkimusten mukaan potilaat toivovat leikkauksen vaikuttavan edullisesti myös itsetuntoon ja kasvojen profiiliin. Vakavat komplikaatiot ovat hyvin harvinaisia, mutta moni potilas kärsii välittömästi leikkauksen jälkeen leuan alueen tuntopuutoksesta. Useimmiten tuntopuutokset ovat palautuvia. Hoitotyytyväisyys on kirjallisuuden mukaan hyvin korkeaa. Ortognaattis-kirurgisen hoidon ortodontia tehdään yleensä kiinteillä oikomiskojeilla. Viime aikoina oikomishoitoa on alettu tekemään myös irrotettavilla kalvoilla. Kalvoilla hampaiden asentoa voidaan muuttaa jonkin verran mutta menetelmän hoitotuloksista on vasta vähän laadukasta tutkimusnäyttöä. Kalvo-oikomista ei ole juurikaan käytetty ortognaattis-kirurgisten potilaiden hoidossa eikä vertailevia tutkimustuloksia löydy. Tutkielmassa on esitetty kaksi kirjallisuudesta löytynyttä potilastapausta, joissa kalvoja on käytetty osana ortognaattis-kirurgista hoitoa. Syventävään opinnäytetyöhön kuuluvan potilastapauksen avulla selvitin yhden potilaan kokemuksia ortognaattis-kirurgisesta hoidosta. Potilasta haastateltiin kahden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Haastattelun avulla selvisi, että potilas oli erittäin tyytyväinen saamaansa hoitoon, vaikka hoito jatkuikin vielä. Hänen pääasiallinen hoitomotivaationsa oli terveydellinen, mutta hoidon vaikutukset kasvojen estetiikkaan olivat mieluisia. (183 sanaa)