Browsing by Subject "ortopedia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Kalima, Olli (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma on kirjallisuuskatsaus ultraäänen käyttämisestä koirien ortopedisissa olka- ja polvinivelten tutkimuksissa. Aiheen käsittely on eläinlääketieteen lisensiaatiksi tähtäävässä opintokokonaisuudessa hyvin suppeaa, joten sen tiivistäminen suomenkieliseksi kokonaisuudeksi voi hyödyttää useita eläinlääkäreitä. Tutkielmassa pääpaino on rakenteiden normaalin ja patologisten muutosten ulkonäön kuvailu, parhaiten soveltuvien tekniikoiden esittäminen sekä menetelmien kliinisen merkitsevyyden arvioiminen. Ortopediset ultraäänitutkimukset ovat olleet jo pitkään yleisiä humaanilääketieteessä ja hevoslääketieteessäkin se on vakiinnuttanut paikkansa jännevaurioiden arvioimisessa. Ultraäänitekniikan kehittymisen myötä pystytään tarkastelemaan yhä pienempiä rakenteita ja tämän seurauksena sen käyttäminen koirien ortopedisten oireiden diagnosoinnissa on yleistynyt. Tuoreimman tutkimustiedon perusteella ultraäänitutkimuksella on mahdollista diagnosoida yksin tai yhdessä ortopedisen tutkimuksen ja muiden diagnostisten kuvantamismenetelmien kanssa ja tarkentaa olka- ja polviniveleen paikallistuvia diagnooseja. Tutkimuksissa tulee käyttää korkeataajuista (>10Mhz) lineaarianturia, jonka kontaktipinta-ala on melko pieni. Ultraäänitutkimuksen merkittävimpinä etuina pidetään hyvää pehmytkudosten erotuskykyä, noninvasiivisuutta, mahdollisuutta tutkia ilman yleisanestesiaa, edullisuutta, yleistä saatavuutta ja mahdollisuutta reaaliaikaiseen nivelen manipulaatioon. Ultraäänitutkimuksen heikkoja puolia ovat soveltumattomuus pienten koirien diagnostiikkaan, kapea näkymä nivelten sisäosiin ja osa tutkimuksista vaatii onnistuakseen vankkaa kokemusta. Ultraäänitutkimus soveltuu hyvin nivelten ympärillä ja niihin yhteydessä olevien jänteiden arvioimiseen, nivelensisäisiin ongelmiin vahvasti liitetyn turvotuksen havaitsemiseen ja suurempien koirien kierukkavaurioiden toteamiseen jo vähäisellä kokemuksella. Ultraäänitutkimus soveltuu kohtalaisesti diagnoosin tekemiseen tai toisin menetelmin tehdyn diagnoosin täydentämiseen nivelrikon ja osteokondroosin diagnosoinnissa ja irtopalojen paikallistamisessa. Ultraääni ei sovellu ristisidevaurioiden diagnostiikkaan. Osaavissa käsissä ultraäänitutkimus antaa koirien olka- ja polvinivelten vaurioista vähintään tarkemman kuvan muutosten laadusta ja sijainnista ja voi auttaa eläinlääkäriä valitsemaan hoitomuotoa ja arvioimaan leikkauksen tarvetta. Tämän tutkielman avulla eläinlääkäri voi suorittaa koiran olka ja polvinivelten kattavan ultraäänitutkimuksen, tulkita löydöksiä ja ymmärtää menetelmän rajoitukset.
  • Kervinen, Kaarlo; Lähdeoja, Tuomas; Salmela, Mikko; Paavola, Mika (Helsingin yliopisto, 2020)
    Retrospektiivisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää HUS Töölön Sairaalassa vuosina 2007-2016 lukkolevyosteosynteesillä hoidettujen olkaluun alaosan nivelpintaan ulottuvien murtumien (AO-C-tyyppi) lyhyen ja keskipitkän aikavälin toiminnallisia ja radiologisia tuloksia. Samalla saadaan tietoa epätyydyttävää tulosta ennustavista tekijöistä ja voidaan verrata tuloksia kyynärtekonivelaineistoihin. Olkaluun alaosan nivelen sisäinen murtuma johtaa hoitamattomana huonon toimintakyvyn tarjoavaan kyynärpähän. Nuorilla hoitolinja on rutiininomaisesti operatiivinen, avoreduktio ja osteosynteesi kyynärnivelen toiminnan palauttamiseksi. Vanhuksilla osteosynteesi on teknisesti haastavaa murtumien mittavammasta pirstaleisuudesta johtuen sekä murtuman kiinnityksen pettämisiä, luutumattomuutta ja jäykkyyttä ajatellaan esiintyvän enemmän kuin työikäisillä. Kyynärnivelen tekoniveltä on tarjottu ratkaisuksi vanhusten murtumien hoidossa. Töölön sairaalan suuri volyymi tarjoaa myös kansainvälisesti merkittävän kokoisen potilasmateriaalin. Tutkimukseen pyydetään kaikkia 1.1.2007- 30.6.2016 Töölön sairaalassa olkaluun alaosan C-tyypin murtuman vuoksi leikkauksella hoidettuja murtuman syntyhetkellä yli 65-vuotiaita potilaita. Alkuajankohta on valittu siten, että lukkolevyt ovat siihen mennessä vakiinnuttaneet asemansa rutiinihoitona. Soveltuvat potilaat kutsutaan tutkimuskäynnille, jonka yhteydessä yläraajojen toimintakyky tutkitaan kliinisesti sekä vastataan toimintakykymittareiden kysymyksiin. Tutkimuksen päätulosmuuttuja on Oxford Elbox Score (OES) –mittari, joka määrittää kyselylomakkeen avulla kyynärnivelen toimintakyvyn vaikutusta arkielämään. Toissijaisina tulosmuuttujina ovat Mayo Elbow Performance Score (MEPS) –mittari, quick-DASH, kyynärnivelen kliinisesti määritetty toimintakyky ja potilaan subjektiivinen tyytyväisyys kyynärpään toimintaan. Lisäksi otetaan kyynärnivelen rtg-kuvat radiologisten muutosten selvittämiseksi. Potilailta määritetään myös terveen puolen toimintakyky, jolloin kunkin terve puoli toimii vertailuryhmänä. Seuranta-aika tulee olemaan vähintään yksi vuosi vammasta, suurimmillaan noin 8,5 vuotta. Keskeisiä taustatietoja ovat vammamekanismi, murtuman luokka ja vammaan sekä leikkaushoitoon liittyvät komplikaatiot. Tutkimus julkaistaan kyseisen erikoisalan kansainvälisessä lääketieteen lehdessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää määrittämään HUS Töölön sairaalassa käytössä olevia hoitolinjoja kyseisen vammatyypin osalta.