Browsing by Subject "osaamistarve"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kilpelä, Anna (Helsingfors universitet, 2013)
    Pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää elintarvikealan tulevaisuuden osaamistarpeita analysoimalla alan ajankohtaisia julkaisuja. Tutkielma kattaa kaikki elintarviketeollisuuden henkilöstöryhmät ja koulutustasot. Laadullisen ennakoinnin työn tuloksia voidaan hyödyntää sekä elintarvikealan koulutuksen ennakointityössä että alan oppilaitoksissa ja yrityksissä. Tutkielman teoreettisessa osiossa perehdytään organisaation henkilöstön kehittämiseen. Tarkoituksena on antaa keinoja tutkimuksessa tunnistettujen osaamistarpeiden kehittämiseen yrityksissä. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, jonka aineisto sisälsi ajankohtaisia elintarvikealan raportteja, tutkimuksia ja viranomaislinjauksia sekä yleisiä osaamistarpeita ennakoivia aineistoja. Aineisto koostui yhteensä 26 julkaisusta. Analysoinnilla syntyi kuusi osaamistarpeiden yläkategoriaa: yleistaidot ja -tiedot, tutkimus- ja kehitysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, asiakassuhteiden hallinta ja työyhteisöosaaminen, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä elintarvikkeisiin liittyvä erityisosaaminen. Yläkategoriat sisälsivät yhteensä 34 osaamistarvetta. Eri osaamistarpeiden suhteellista merkitystä arvioidessa hyödynnettiin elintarvikealan asiantuntijoiden näkemyksiä, joita kerättiin kahdessa asiantuntijaraadissa. Elintarvikealalla on hyvin erilaisia osa-aloja, yrityksiä sekä työtehtäviä, joissa korostuvat eri osaamistarpeet. Tutkimuksessa ei löytynyt kokonaan uusia elintarvikealan osaamisalueita. Tästä voidaan päätellä, että joko kaikkia muutostekijöitä ei ole pystytty ennakoimaan tai että osaamistarpeiden ennakoinnissa ollaan jo ”oikeilla jäljillä”. Oleellisin tutkimustulos on, että useimmilla elintarviketeollisuuden osa-aloilla osaamistarpeita ei ole ennakoitu ollenkaan tai ennakointi on puutteellista. Elintarviketeollisuuden osa-alueiden osaamistarpeita tuleekin ennakoida jatkossa aiempaa tarkemmin. Elintarvikealan koulutuksen tulisi taata alalla vaadittava perusosaaminen ja mahdollistaa sekä laaja-alaisen osaamisen että yksilön ydinosaamisen kehittäminen. Koulutukselta ja osaamisenkehittämisjärjestelmiltä edellytetään ennen kaikkea joustavuutta. Nykyiseen koulutusjärjestelmään kaivataan luovuutta ja kykyä katsoa vallitsevien trendien yli tulevaisuuteen. Yrityksissä tulee kiinnittää huomiota erityisesti työn ohjaamiseen ja esimiestyöhön. Lisäksi urasuunnittelussa tulisi ottaa huomioon työntekijän elinikäinen oppiminen. Koulutusta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Myös elintarvikeketjun yhteistyön kehittäminen luo mahdollisuuksia työn ja osaamisen kehittämiseen.
  • Huumonen, Soile; toim. (Kela, 2022)
    Kuntoutusta kehittämässä
    Kelan Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksen kehittämishanke toteutettiin vuosina 2018–2022 Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoilla. Hankkeen tavoitteena oli kokeilla ja kehittää kuntoutusmalleja toiminnallisten häiriöiden kuntoutukseen. Toiminnalliset häiriöt ovat työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua haittaavia oireita, joiden syyksi ei löydy tutkimuksissa elimellistä eikä psykiatrista perussairautta. Oireet voivat olla monimuotoisia. Tässä julkaisussa kerromme kehittämishankkeen taustoista, tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista. Kokoamme kuntoutuksen palveluntuottajien havaintoja ja kokemuksia kuntoutuspalvelujen toteuttamisesta ja kuntoutuksen kehittämisestä. Havainnot pohjautuvat Kelan Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksen kehittämishankkeessa toteutettuun kuntoutuskokeiluun, jonka kohderyhmänä olivat toiminnallista häiriötä sairastavat 18–67-vuotiaat. Hankkeessa kokeiltiin yksilökuntoutusta ja ryhmämuotoista kuntoutusta. Kuntoutusjaksolla oli enintään 12 tapaamista 10 viikon aikana, jonka jälkeen oli kolmen kuukauden kuluttua seurantatapaaminen. Tapaamisten määrä perustui asiakkaan yksilölliseen kuntoutustarpeeseen. Kuntoutuspäätös oli voimassa kuusi kuukautta. Kuntoutuskokeiluun osallistui yhteensä 82 asiakasta. Kuntoutussäätiö toteutti hankkeen arviointitutkimuksen, josta julkaistaan erillinen tutkimusraportti. Kuntoutusta toteutti viisi palveluntuottajaa kahdella eri paikkakunnalla. Kokeilu toteutettiin Oulun seudulla yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan yleissairaalapsykiatrian yksikön ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella HUSin toiminnallisten häiriöiden poliklinikan ja Helsingin kaupungin Työterveys Helsingin kanssa. Hanke toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.