Browsing by Subject "osakemarkkinat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Vuorenmaa, Tommi (2004)
    The non-stationary character of stock market returns manifests itself through the volatility clustering effect and large jumps. An efficient way of representing a time series with such complex dynamics is given by wavelet methodology. With the help of a wavelet basis, the discrete wavelet transform (DWT) is able to break a time series with respect to a time-scale while preserving the time dimension and energy unlike the traditional Fourier transform which 'trades' time for frequency. Time-scale specific information is important if one accepts the view that stock market consists of heterogenous investors operating at different time-scales. In that case considerable more insight into the volatility dynamics is gained by looking at the data at several time-scales. At small time-scales, in particular, the locality of wavelet analysis allows one to fully exploit high-frequency data. Wavelet transforms are also fast to calculate, so they are ideally suited for analyzing large data sets. The 'large-scale aim' of this licentiate thesis is to first introduce wavelet methodology to econometricians and then to analyze stock market volatility with it. In more detail, the data consists of 5-minute observations of the liquid Nokia Oyj stock at the Helsinki Stock Exchange (HEX). Several microstructure problems have to be dealt with, some characteristic of the HEX. Pre-filtered volatility series is then being analyzed by the 'maximal overlap' DWT to study both the global and local scaling laws in a turbulent 'IT-bubble' (1999 - 2000) and its calmer aftermath period (2001 - 2002). Significant time-scale specific differences between these two periods are found. The global scaling laws may not be time-invariant as usually claimed. The bubble period also experienced stronger long-memory in volatility than its aftermath. Thus long-memory may be time-varying as well. Such a finding can be applied in a locally stationary stochastic volatility model. Finally, the effects of the intraday volatility periodicity are studied and they are also found to be significant.
  • Taipalus, Katja (2005)
    Tässä lisensiaatintyössä kartoitetaan rationaalisten kuplien olemassaoloa niin USA:n kuin Suomenkin osakemarkkinoilla erilaisia yksikköjuuriperusteisia testejä hyödyntäen. Perinteisen osinko/hinta-suhteen logaritmin yksikköjuurta testaavan menettelyn lisäksi käytämme myös spektri-analyysiä kuplatilanteiden testaamiseksi, sillä jälkimmäinen menettely mahdollistaa ajallisesti lyhyempien periodien tarkastelun. Molempien testien tulokset ovat samat: Niiden mukaan rationaalisia kuplia on ollut sekä kotimaan, että USA:n osakemarkkinoilla. Edellisten testien lisäksi kehitämme vielä uuden, osinko/hinta -informaatioon perustuvan menetelmän, joka pystyy kuukausitasolla indikoimaan, ovatko markkina-arvostukset karkaamassa fundamenttien oikeuttamilta tasoiltaan. Ensimmäisten tulosten valossa tämän menetelmän tulokset vaikuttavat varsin lupaavilta.
  • Sarnela, Mikael (Helsingin yliopisto, 2017)
    Investors tend to allocate large shares of their portfolios to their domestic equity. Domestic equity seems to attract investors all around the world more than foreign equity does. This phenomenon, usually called equity home bias, seems to persist even if many international capital market restrictions have been lifted. In this thesis I examine this topic from three different points of view. The first part examines what are the benefits of international diversification of equity portfolios. I study this issue by using historical stock market index data and related literature. I conclude that the lack of international diversification of equity portfolios is suboptimal for risk averse investors in a theoretical framework, as we assume that there are efficient markets, similar taxes and costs. The second part examines the observable level of equity home bias across nations. I answer this question by presenting calculated EHB-values from a research article and compare these values with gross domestic product per capita values and a variable indicating capital market restrictions. I find both of these values to be significant explainers for EHB-value. In the third part, I analyse the cause of equity home bias with the aid of academic studies in the fields of behavioral finance and cognitive psychology. I present possible behavioral and institutional explanations and evaluate the plausibility of those. I conclude that the institutional explanations are likely to explain a significant proportion of equity home bias in developing countries, while the behavioral ones provide a more plausible explanation in developed countries, as the institutional explanations cannot explain as much of the equity home bias in developed countries.
  • Leskinen, Harri (2003)
    Viime vuosikymmeninä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden säädökset ovat poistuneet lähes kokonaan ja sijoittajille on avautunut mahdollisuus hajauttaa maakohtaista osakemarkkinariskiä myös ulkomaille. Tutkimusten mukaan sijoittajat eivät näytä hajauttavan varallisuuttaan rahoitusteorian oppien mukaan, vaan he suosivat kotimaisia osakkeita sijoituskohteinaan. Kansainvälisillä osakemarkkinoilla tätä ilmiötä kutsutaan kotimaisten osakkeiden suosimisilmiöksi eli kotimaavinoumaksi (equity home bias). Vähäinen kansainvälinen hajauttaminen johtaa talouden resurssien tehottomaan käyttöön. Laajasta empiirisestä tutkimuksesta huolimatta vinoumalle ei ole löydetty yleisesti hyväksyttyä selitystä. Tässä työssä tarkastellaan kotimaavinouman mahdollisia syitä ja selitysyrityksiä nykyisen kirjallisuuden valossa. Lähtökohtana oletetaan talouden hajauttavan optimaalisen osan varallisuudestaan kansainvälisille osakemarkkinoille ja havainnollistetaan odotusarvo-varianssimenetelmällä, kuinka optimaalinen portfolio poikkeaa datasta havaituista portfoliosta. Pääpaino on kuitenkin eri selitysyritysten tutkimuksessa eri mallikehikoilla. Yleisesti tutkittuja syitä ovat poikkeamat ostovoimapariteetista, transaktiokustannukset ja sellaiset pääomapanokset, joilla ei käydä kauppaa julkisilla markkinoilla (esim. inhimillinen pääoma). Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin nostanut epäsymmetrinen informaation koti- ja ulkomaisten sijoittajien välillä vinouman pääsyyksi. Nykyisten rahoitus- ja makrotalousteorian mallien käytön edellytyksenä on oletus informaation täydellisyydestä: informaatio on heti saatavilla kaikille ja olevan ilmaista. Reaalimaailmassa näin ei kuitenkaan ole. Tutkielman tulosten mukaan poikkeamat ostovoimapariteetista tai transaktio-kustannukset eivät yksistään kykene selittämään vinoumaa, mutta inhimillisen pääoman vaikutus kansainväliseen hajauttamiseen on epäselvä riippuen tarkastellaanko inhimillistä pääomaa koko talouden vai ainoastaan osakkeisiin sijoittajien henkilöiden tapauksessa. Epäsymmetrinen informaatio koti- ja ulkomaalaisten sijoittajien välillä ja sijoittajien käyttäytyminen tarjoavat lupaavimman selityksen vinoumalle. Ongelmana on kuitenkin luotettavien tutkimustulosten saaminen johtuen teoreettisten mallien puutteesta, vaikka empiirisiä tutkimuksia on tehty paljon. Tärkeimmät lähteet: Lewis, K. (1999): Trying to Explain Home Bias in Equities and Consumption. Journal of Economic Literature 37, 571–608. Gehrig, T. (1993): An information based explanation of the home bias in international equity investments. Scandinavian Journal of Economics 95, 97–109.
  • Huttunen, Mika (Helsingin yliopisto, 2021)
    Arvopaperin tulevan hinnanmuodostuksen ennustaminen on mielenkiintoista niin sijoittajan kuin aktiivisesti kauppaa tekevän markkinatoimijan näkökulmasta. Tarpeeksi hyvällä tarkkuudella arvopaperin tulevaa hinnanmuodostusta ennustamalla voi markkinatoimija ostaa arvopaperia ennen sen mahdollista markkinahinnan nousua, tai suojata salkkuaan sitä jo omistaessaan, mikäli on vaara, että arvopaperin markkinahinta laskee ajan mittaan merkittävästi. Tutkielmassani käsittelen koneoppimisen soveltamista tekniseen analyysiin. Tutkin, voidaanko tekniseen analyysiin pohjautuen markkinan tai arvopaperin tulevaa hinnanmuodostusta ennustaa lyhyellä aikavälillä tarpeeksi hyvällä tarkkuudella. Selvitän arvopaperimarkkinoiden toimintaa ja käyn läpi, miten tarkasteltavan markkinan tulevaa kysynnän ja tarjonnan suhdetta voidaan teknistä analyysiä hyödyntäen pyrkiä ennustamaan. Taustoitan myös omassa tutkimuksessa käyttämieni teknisen analyysin indikaattorien sekä koneoppimisen menetelmien toimintaa ja esitän aiempaa tutkimusta ongelman parissa. Havaitsin, että markkinoiden tulevan hinnanmuodostuksen ennustaminen on haastavaa. Käyttämilläni ohjatun oppimisen menetelmillä en onnistunut generoimaan mallia, joka olisi osannut ennustaa S&P 500-osakeindeksille, onko tarkasteltavaa ajanhetkeä seuraavan lyhyen aikavälin päätteeksi markkinahinta korkeammalla vai enintään yhtä korkealla kuin tarkasteluajankohtana. Opetetut mallit saavuttivat parhaimmillaan vain 50.8 − 51.4 % ennustetarkkuuden, kun taas naiivi luokittelija, joka ennustaa jokaisen aikavälin päätteeksi markkinahinnan kohonneen saavuttaa 53.0 %:n tarkkuuden. Vehnäfutuurisopimusmarkkinalle saamani tulokset olivat lupaavampia ja opetetut mallit saavuttivat edellä mainitun ongelmanratkaisuun parhaimmillaan 51.7 − 52.5 % ennustetarkkuuden, joka ylitti naiivin luokittelijan 50.9 % tarkkuuden. Analysoin saamiani tuloksia ja esitin jatkotutkimusmahdollisuuksia mallien tehostamiseksi.
  • Heikkilä, Anssi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko osakekurssien vuotuisilla hinnanmuutoksilla selittää peltojen vuotuista hintavaihtelua. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, voidaanko tutkimusaineiston peltojen hintavaihtelua selittää muilla aikaisempien esikuvatutkimusten selittävillä tekijöillä, kuten peltokiinteistöjen koolla, sijainnilla ja EU-ajalla. Tutkimusaineistona käytettiin vapailla markkinoilla tehtyjen, yli kahden hehtaarin lisäpeltokiinteistökauppojen vuotuisia keskiarvohintoja vuosien 1991–2016 välisenä aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin osakemarkkinoiden yhteyttä peltojen hehtaarihintojen muutoksiin, jolloin peltojen keskimääräisistä kauppahinnoista johdettiin vuotuiset hinnanmuutosprosentit alueittain ja pinta-alaluokittain. Tämän muutoksen jälkeen lopullinen paneeliaineisto käsitti 416 havaintoa. Tutkielman teoriaosassa käsiteltiin aikaisempia tutkimuksia peltokiinteistöjen hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tutkielman teoriaosassa esiteltiin aikaisempia tutkimuksia osakekurssien ja taloussuhdanteiden vaikutuksista muiden kiinteistöjen markkinoihin. Näiden ohella teoriaosassa selvitettiin peltokiinteistö- ja osakemarkkinoiden teoreettisia lainalaisuuksia, joiden pohjalle teoriat nojautuvat. Tutkielmassa nämä tutkimussuunnat muodostivat teoreettisen viitekehyksen, jonka avulla tutkielmassa jäsennettiin tutkimusongelmaa eli peltokiinteistöjen ja osakekurssien välistä korrelaatiota. Tutkimuksen aiheen tekee mielenkiintoiseksi se, että aikaisemmin on varsin runsaasti tutkittu peltojen hintavaihtelua selittäviä tekijöitä, mutta aikaisemmissa tutkimuksissa on jäänyt paljon myös selittämätöntä hintavaihtelua. Lisäksi useissa tutkimuksissa on havaittu, että peltokiinteistöjen hintakehitystä selittää usein myös makrotaloudelliset tekijät, kuten korkotaso ja bruttokansantuote. Toisaalta rahoitusalan tutkimuksissa on käsitelty erityisesti liikekiinteistömarkkinoiden ja osakekurssien välistä korrelaatiota. Sen sijaan peltokiinteistöjen ja maatalousmaan korrelaatiota osakekurssien välisiin muutoksiin ei ole juuri tutkittu. Toisen ulottuvuuden aiheeseen tekee se, että erityisesti Yhdysvalloissa maatalouteen ja peltokiinteistöihin sijoittaminen nähdään yhä mielenkiintoisemmaksi hajautuselementiksi osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ohella. Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli yhdistää aikaisemmat peltojen hintavaihtelututkimukset sekä muiden kiinteistöjen kohdalla tutkittu portfolioteorian mukainen hintakorrelaatioilmiö. Peltojen hintojen nousun esiintymisen testaaminen perustui tutkimuksessa peltojen hintamuutosten mallintamiseen ennen ja jälkeen EU-ajan sekä Studentin t-testiin. Osakemarkkinoiden yhteyden testaaminen peltojen hintatasoon toteutettiin usean muuttujan regressiomallilla, jossa jatkuvat muuttujat kuvasivat muutoksia ja muutosten lineaarista yhteyttä. Regressiomallissa osakeindeksien lisäksi käytettiin useita eri referenssimuuttujia. Tutkimuksessa havaittiin, että peltokiinteistöjen hintataso on noussut merkittävästi EU-ajan jälkeen. Tutkimuksen regressioanalyysillä havaittiin, että peltokiinteistöjen hintojen nousulla ja molemmilla tutkimuksen päämuuttujilla eli OMXHCAP- ja S&P500- osakeindekseillä on ollut negatiivinen korrelaatio. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa tulee huomioida tulosten herkkyys valituille osakeindekseille, koska referenssimuuttuja OMXH-indeksi johti myös negatiiviseen korrelaatioon, mutta tilastollinen merkitsevyys ei toteutunut. Tämän havainnon vuoksi jatkotutkimuksen voisi toteuttaa samasta aiheesta laajemmalla peltokauppa- ja osakemarkkina-aineistolla. Referenssimuuttujista myös peltojen sijainnilla havaittiin olevan yhteys peltokiinteistöjen hintanousun voimakkuuteen.
  • Puolanne, Risto (2001)
    Rahapolitiikan vaikutukset osakemarkkinoilla on ollut vuonna 2001 ajankohtaisesti seurattu aihe. Yhdysvallat on laskenut ohjauskorkoa useita kertoja, mutta osakemarkkinat ovat olleet tästä huolimatta varsin alavireiset. Tutkielman tarkoitus on selvittää talousteorian ja empiiristen tutkimusten valossa, miten rahapolitiikan muuttujat vaikuttavat osakemarkkinoilla. Käsittelen ensin Blanchardin (1981) IS-LM-mallista laajeenettua analyysia rahan tarjonnan eksogeenisten muutosten heijastumisesta osakemarkkinoille. Osakemarkkinat on sidottu arbitraasiehdolla osaksi rahoitusmarkkinoita, eli niiden lyhyen aikavälin tuotto-odotukset ovat samoja kuin korkomarkkinoilla. Mallin perusteella vain lyhyellä aikavälillä rahan tarjonnan sokki voi synnyttää reaalisia vaikutuksia, kun taas pitemmällä aikavälillä inflaatio poistaa rahailluusion. Seuraavaksi tulkitsen rahapolitiikan mahdollisia vaikutuksia osakkeisiin Copelandin, Kollerin ja Murrinin (2000) käsittelemän yrityksen arvonmääritysteorian näkökulmasta. Ohjauskorkotason säätely on nykyään merkittävin rahapolitiikan instrumentti, joka vaikuttaa vahvasti etenkin lyhyisiin korkoihin. Korkotason muutokset taas vaikuttavat markkinakorkojen välityksellä yrityksen pääomapainotettuun tuottovaatimukseen eli WACC-korkoon, ja velallisen yrityksen osakkeiden arvo saadaan purettua yrityksen kokonaisarvosta. Koron laskut vaikuttavat osakemarkkinoille diskonttauskoron muuttumisen lisäksi myös kassavirtojen kasvaessa, kun taloudellinen aktiviteetti lisääntyy. Kolmannessa luvussa käsittelen rahan kysyntäteoriasta johdettua kahta mallia reaalisten osaketuottojen ja inflaation välisestä relaatiosta. Boyle (1990) tutkii rahan hyötyfunktiomallin avulla ja Boyle ja Peterson (1995) käteismaksumallin perusteella rahatalouden ominaisuuksia, kun taloutta kuvataan edustavan sijoittajan hyötyfunktiolla. Reaalisen kulutuksen lisäksi valitaan transaktioiden suorittamiseen tarvittava reaalinen rahamäärä, ja osakkeet sisältyvät sijoitusvarallisuutena budjettirajoitteeseen. Rahan hyötyfunktiomallin perusteella havaitaan, että rahan määrän sokeilla ei ole vaikutusta osakkeiden reaalisiin hintoihin. Kuitenkin muutokset rahan odotetussa kasvuasteessa vaikututtavat reaalisiin osaketuottoihin. Inflaatio-odotusten ja reaalisten osaketuottojen välillä on lähtökohtaisesti negatiivinen korrelaatio. Vastaavaan lopputulokseen päädytään myös käteismaksumallissa, joka eroaa rahan hyötyfunktiomallista siinä, että joltakin periodilta saadut tulot ovat käytettävissä vasta seuraavalla periodilla. Mallin perusteella ainoastaan vahvasti myötäsyklisellä rahapolitiikalla inflaation ja reaalisten osaketuottojen välillä on positiivinen korrelaatio. Empiirisissä tutkimuksissa, joissa rahapolitiikka profiloituu rahan tarjontaan, tulokset vastaavat enimmäkseen teoreettista perustaa rahan neutraalisuudesta. Myöhemmissä tutkimuksissa rahapolitiikkaa tarkastellaan enemmän ohjauskoron suhteen, ja niissä rahapolitiikan kevennys johtaa systemaattisesti osakkeiden hintojen nousuun, johon Thorbecken (1997) tutkimukset tarjoavat monipuolisia tuloksia. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös rahapolitiikan uutisten vaikutuksista. Inflaation ja osakkeiden tuottojen välillä havaitaan myös empiirisissä tutkimuksissa pääasiassa negatiivinen korrelaatio.
  • Tervilä, Max (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämä tutkimus pyrkii selvittämään sijoittajien negatiivisen sentimentin ennustusvoimaa Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimuksessa negatiivista sentimenttiä kuvaavia aikasarjamuuttujia rakennetaan Helsingin Sanomien osakemarkkinoita käsittelevien artikkelien pohjalta. Muuttujien ennustusvoimaa tarkastellaan Helsingin pörssin osakeindeksien ja vaihdannan volyymin muutoksien suhteen pörssipäivien ajalta 1.1.2013 -31.12.2015. Ennustusvoimaa tarkastellaan vektoriautoregressiivisten (VAR) mallien estimaattien ja granger-kausaalisuustestien p-arvojen perusteella. Teoria sijoittajien sentimentin vaikutuksista osakemarkkinoilla pohjautuu malleihin, missä osakemarkkinoilla toimii rationaalisten sijoittajien lisäksi osittain irrationaalisesti toimivia sijoittajia. Irrationaalisten sijoittajien kysyntä osakkeita kohtaan on altis ympäristöstä kumpuavan sentimentin vaikutuksille. He toteuttavat sijoituspäätöksiään ilman, että niitä voi perustella osakkeita koskevalla fundamentaalisella informaatiolla. Irrationaalisten sijoittajien toiminta johtaa siihen, että osa osakemarkkinoiden päivittäisistä muutoksista osakkeiden hinnoissa ja vaihdannan volyymeissä on peräisin osakkeita koskevista sentimenttivaikutuksista. Tutkimuksessa negatiivista sentimenttiä kuvaavat muuttujat saavat arvonsa Helsingin Sanomien artikkeleissa esiintyvien negatiivista sentimenttiä heijastavien sanojen lukumäärän perusteella. Muuttujien pörssipäivittäiset arvot perustuvat lehtien artikkeleissa esiintyviin hakuosumiin, missä hakuosuma tarkoittaa negatiivisuutta heijastavan sanan ja osakemarkkinoita kuvaavan kontekstisanan esiintymistä samassa virkkeessä ja viiden sanan etäisyydellä toisistaan. Muuttujat saavat arvonsa lehtien kirjoituspäivien mukaan. Tutkimuksen negatiivista sentimenttiä kuvaavat muuttujat omaavat ennustusvoimaa lähipäivien osakeindeksien ja volyymin muutoksiin. Osakeindeksien muutoksia ennustettaessa muuttujilla havaitaan ennustusvoimaa seuraavan pörssipäivän muutoksien suhteen. Vaihdannan volyymin muutoksen suhteen muuttujilla havaitaan ennustusvoimaa seuraavan pörssiviikon osalta. Muuttujien havaittu ennustusvoima on voimakkaampaa suuremman volatiliteetin aikana. Lisäksi tutkimuksen sentimenttimuuttujat omaavat ennustusvoimaa lähipäivien yleistä volatiliteettiä osakemarkkinoilla kuvaavan VIX -indeksin muutokseen.