Osuuskuntien toiminnalla on ollut huomattava vaikutus kehitysmaiden köyhien elinoloihin tarjoamalla työtä ja vähentämällä köyhyyttä. Maatalousosuuskuntien toiminnan avulla kehitysmaiden köyhät maatalousyhteisöt ovat harjoittaneet yhteisöllistä liiketoimintaa ja ylläpitäneet alueen maataloustuotantoa. Naisten pienimuotoinen tuotannonharjoittaminen on lisääntynyt kehitysmaissa ja monet kehitysmaat ovat ottaneet tämän huomioon toimintasuunnitelmissaan. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää naisvetoisen tuotannonharjoittamisen kannustavia ja rajoittavia tekijöitä afrikkalaisessa kehitysmaassa. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää hyödyllistä tietoa Tansaniassa sijaitsevan Kalalin maito-osuuskunnan liiketoiminnan kehittämiselle. Tarkastelun kohteena ovat naisvetoisten maito-osuuskuntien haasteet Tansaniassa, jota on tarkasteltu yhdestä maito-osuuskunnasta kerätyn aineiston avulla. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston keruumenetelmänä oli avoin puolistrukturoitu haastattelu ja strategia-workshop. Avoin puolistrukturoitu haastattelu ja strategia-workshop järjestettiin Tansaniassa sijaitsevan Kalalin maito-osuuskunnan naisjäsenille. Tansanialaisen naisvetoisen osuuskunnan tuotannonharjoittaminen edellyttää tietoa tuotannosta, tuotekehityksestä ja markkinoiden tuntemisesta sekä riittävää kirjanpito- ja liikkeenjohtamistaitoa, teknologiaa, pääomaa, yhteistyöverkostointia ja koulutusta. Liiketoiminnan menestymiseen vaikuttavat yrittäjän demografiset tekijät kuten ikä tai sukupuoli, yrittäjän ominaisuuksista henkinen pääoma sekä strategisista tekijöistä mm. tuotekehitys. Tutkimusaineiston tutkimusteemoiksi nousivat: kannattavan liiketoiminnan edellytykset, yhteistyöverkostointi ja naistuotannonharjoittajan haastava toimintakenttä. Tuotannon- ja markkinoiden koulutusta sekä nykyaikaisemman teknologian käyttöön ottamista pidettiin tärkeänä liiketoiminnan kannattavuudelle. Toisaalta riittämätön pääoma koettiin esteeksi uusille investoinneille ja koulutukselle. Naisen suuri työmäärä kodin ja sen ulkopuolella ja omaisuuden hallinta-asiat koettiin esteinä toiminnalle. Tuotannonharjoittamisen avulla naiset kokivat saavansa itsenäisemmän roolin, tuloa ja hyvinvointia perheelle. Naisten pitkä kokemus maidontuotannosta ja motiivi sitoutua työn tekoon edesauttavat tuotannonharjoittamista. Tutkimustulosten perusteella naisten tuotannonharjoittamisen tukeminen kouluttamalla, ohjeistamalla ja mahdollistamalla pääsyn rahoitukseen tukevat lopulta alueen koko köyhän yhteisön toimintaa.

This thesis analyzes the economical thinking of the board of a small cooperative. The diversification of societies has created various new objectives along with new business forms which are challenging the traditional and supposedly rational economical thinking. One of these scarcely studied subjects is the subject cooperative of this research. When designing its business, the cooperative is forced to consider the decided business objectives along with the existing business environment. Thus, this research asks how is the discussion of economy manifested in the board meetings and what is the economic model of the cooperative. The conceptual framework of this qualitative study is cultural-historical activity theory. It posits long-term activity as a formation of collectively structured short-term actions that are influenced by structural units of the activity system. Activity is mediated through mental and material cultural artefacts, rules and division of labor, and it is also constantly transforming as a reaction to disturbances and contradictions in the activity. The subject of this qualitative study is an event organized in a cooperative. This event as a series of actions or as a component of an activity builds the activity of the cooperative. The analysis is based on transcribed data from 14 administrative meetings. With content analysis 24 themes with economic facet were distinguished. Five themes were more strictly analyzed, because both speaking turns and the manifestations of transformative agency condensed in these themes. Manifestations of transformative agency are discursive acts used for influencing the topic of discussion. The frequencies of these manifestations were used to present the tendency existing in the themes to transform the activity. The discussions dealing the event concentrated on three board meetings. In the first two meetings economy was strongly discussed as the plan turned out to be financially unprofitable. The decision to arrange the event was postponed, because the board wanted to ensure even a cost price result. Simultaneously designing and marketing was going on. No discussions on the events financial result took place during the third meeting even though the number of participants and total funding was less than needed for the cost price result. The talk about economy was replaced by talks about marketing and external support. Decision to arrange the event was again postponed, but later approved although the goals for financial result were not met. Still, as the unprofitable event as one component of the activity of the cooperative was linked to other components of the activity, an inference was possible that the board is executing a long-term green economy model as it is aiming to produce socially and ecologically sustainable business by partly abandoning its' profit objectives.

1980-luvun lopulta lähtien monet tuottajaosuuskunnat ovat yhtiöittäneet liiketoimintaansa. Näitä yrityksiä ovat esimerkiksi Atria, HK Ruokatalo, Valio, Metsäliitto, Munakunta, Apetit ja Faba. Tuottajaosuuskunnan ja maksimaalista voittoa tavoittelevan yrityksen perusperiaatteet eroavat selvästi toisistaan ja tästä syystä alkuperäisten jäsenien ja ulkopuolisten sijoittajien näkemykset ovat usein ristiriidassa. Bijmanin ja Bekkumin (2005, 13) tutkimuksessa painotettiin, että on tärkeää tutkia osuustoiminnan yhtiöittämistä yhden maan sisällä. Osuustoiminnan yhtiöittämistä ei ole tutkittu Suomessa. Se on tuonut maatalousyrittäjille mahdollisuuden osallistua oman tuottajaosuuskunnan päätöksentekoon ja edesauttanut maatalouden kehitystä Suomessa. Osuustoiminta on todella merkittävä osa Suomen maatalouden historiaa ja myös nykypäivää. Tutkimus tuo lisää ymmärrystä kyseisestä suomalaisesta ilmiöstä ja hyödyntää varmasti niin käytännön toimijoita kuin tiedeyhteisöä. Pro gradu -tutkielman aiheena on suomalaisten tuottajaosuuskuntien toiminnan yhtiöittämisen syyt ja tavoitellut edut. Varsinaisena tutkimusongelmana on seuraava kysymys: Miksi suomalainen tuottajaosuuskunta yhtiöittää toimintansa? Jatkokysymyksiä ovat: Onko yhtiöittäminen tuonut tuottajaosuuskunnille tavoiteltuja hyötyjä tai haittoja? Löytyykö yhteisiä tekijöitä? Tukevatko haastattelutulokset kirjallista aineistoa? Onko eroja aiempaan tutkimukseen? Tutkimusaihe on tärkeä, sillä osuustoiminnalla on iso merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, tuottajaosuuskuntien markkinalähtöisyys on kasvanut (Juliá-Igual, Meliá-Martí & García-Martinez 2011, 41, 42) sekä aihetta on tutkittu niukasti. Tutkimusaineisto koostuu joulukuussa 2018 tehdyistä haastatteluista sekä kirjallisesta aineistosta, joka koostuu tuottajaosuuskuntien historiikeistä. Tutkimuksessa oli kolme yritystä, Valio, Atria sekä HKScan. Tutkimuksen haastattelurunko lähetettiin haastateltaville noin viikkoa ennen haastattelua. Haastattelut nauhoitettiin älypuhelimella ja nauhoitteet tallennettiin tietokoneelle. Haastattelun litterointi tehtiin tammikuussa. Litterointia ei tehty pikkutarkasti, vaan se on kirjoitettu yleiskielelle, jotta haastateltavien henkilöllisyys ei tule esiin haastatteluista. Haastatteluissa kävi ilmi, että maidontuotantosektorilla tärkein syy yhtiöittämiselle oli markkinoilta tuleva paine. Lihantuotantosektorilla tärkeimmät syyt olivat markkinoilta tuleva paine sekä osuuskunnan sisäiset kysymykset. Maidontuotantosektorilla yhtiöittämisellä saavutettu hyöty oli kilpailukyvyn parantaminen tehostuneella tuotannolla. Lihantuotantosektorilla yhtiöittäminen mahdollisti ulkoisten pääomien saamisen, rakennemuutoksen loppuun viemisen sekä osuuskunnan selviytymisen haastavista EU -jäsenyyden alkuvuosista. Maidontuotantosektorilla yhtiöittämisen haittana nähtiin paikallisen meijeritoiminnan lakkauttaminen. Lihantuotantosektorilla yhtiöittämisen haittana nähtiin osuuskunnan kaksoisluonne. Lihantuotantosektorin yhtiöittämisen syinä korostuivat pääoma ja rahoitus, kun taas maidontuotantosektorilla korostuivat yrityksen kehittäminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Maidontuotantosektorin ja lihantuotantosektorin eroja selittänee se, että lihantuotanto on pääomavaltaisempaa kuin maidontuotanto. Tutkimuksessa haluttiin lisäksi selvittää, onko yhtiöittämiselle olemassa muita syitä, joita ei ole tuotu julkisuuteen. Yksi haastateltavista mainitsi muuksi syyksi Tuottajain Lihakeskuskunnan purkamisen, tätä syytä ei ole mainittu aiemmassa tutkimuksessa.