Browsing by Subject "padot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Carter, Timothy R.; Benzie, Magnus; Campiglio, Emanuele; Carlsen, Henrik; Fronzek, Stefan; Hildén, Mikael; Reyer, Christopher P.O.; West, Chris (Elsevier, 2021)
    Global Environmental Change 69: 102307
    Climate change impacts, adaptation and vulnerability studies tend to confine their attention to impacts and responses within the same geographical region. However, this approach ignores cross-border climate change impacts that occur remotely from the location of their initial impact and that may severely disrupt societies and livelihoods. We propose a conceptual framework and accompanying nomenclature for describing and analysing such cross-border impacts. The conceptual framework distinguishes an initial impact that is caused by a climate trigger within a specific region. Downstream consequences of that impact propagate through an impact transmission system while adaptation responses to deal with the impact propagate through a response transmission system. A key to understanding cross-border impacts and responses is a recognition of different types of climate triggers, categories of cross-border impacts, the scales and dynamics of impact transmission, the targets and dynamics of responses and the socio-economic and environmental context that also encompasses factors and processes unrelated to climate change. These insights can then provide a basis for identifying relevant causal relationships. We apply the framework to the floods that affected industrial production in Thailand in 2011, and to projected Arctic sea ice decline, and demonstrate that the framework can usefully capture the complex system dynamics of cross-border climate impacts. It also provides a useful mechanism to identify and understand adaptation strategies and their potential consequences in the wider context of resilience planning. The cross-border dimensions of climate impacts could become increasingly important as climate changes intensify. We conclude that our framework will allow for these to be properly accounted for, help to identify new areas of empirical and model-based research and thereby support climate risk management.
  • Unknown author (Miljöministeriet, 17.1)
    Miljöförvaltningens anvisningar 3sv/2006
    I anvisningen granskas bekämpningen av is- och stöpisproppar i arbetets olika skeden. Vid bekämpning av is- och stöpisproppar är man tvungen att röra sig på is och vatten, utföra sprängningsarbeten och använda maskiner och anordningar i situationer som ofta avviker från normala arbetsförhållanden. Anvisningen fäster särskild uppmärksamhet på förhandsåtgärder och utrustning som arbetarskyddet kräver. Verksamhet tillsammans med samarbetsmyndigheter samt information har ansetts vara en viktig del av anvisningen.
  • Shuibo, Pan; Loukola, Erkki (Vesi- ja ympäristöhallitus, National Board of the Waters and the Environment, 1993)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 167
  • Veijalainen, Noora; Vehviläinen, Bertel (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristö 21/2008
    Tutkimuksessa arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia 34 korkeimman riskiluokan padon mitoitustulviin. Nämä padot on mitoitettu hydrologisin perustein siten, että kerran 5 000–10 000 vuodessa toistuvan tulvan aikana padotusaltaan vedenkorkeus ei ylitä padon turvallista vedenkorkeutta, kun padon juoksutuskapasiteetti ilman voimalaitoksen koneistovirtaamia on käytössä. Tutkimuksessa arvioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä patoturvallisuudelle. Tärkein tarkasteltava tekijä on patojen juoksutuskapasiteetin riittävyys. Tutkimuksessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Hydrologian yksikössä kehitetyn ja ylläpidettävän Vesistömallijärjestelmän hydrologisia vesistömalleja. Laskennan lähtötietoina olivat kahden viikon mitoitussadanta ja 40 vuoden sadannan sekä lämpötilan havaintoaikasarjat. Mitoitustulva luotiin riittävän harvinaisesta mitoitussadannasta, joka yhdistettiin tulvan muodostumisen kannalta pahimpaan mahdolliseen sää- ja lumitilanteeseen 40 vuoden havaintojaksolla. Ilmastonmuutosjaksolla 2070–99 mitoitussadanta sekä lämpötila- ja sadehavainnot muutettiin ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisesti ja mitoitustulvan laskenta toistettiin. Ilmastonmuutoksen vaikutus riippuu tulvan aiheuttajasta. Lumen sulamisen ja vesisateen aiheuttamat mitoitustulvat Pohjois-Suomessa pysyvät keskimäärin ennallaan. Eteläisemmän Suomen pienten vesistöjen kesälle tai syksylle ajoittuvat mitoitustulvat kasvavat mitoitussadannan kasvun takia. Keski-Suomen suurissa järvireittivesistöissä mitoitustulvan kasvun aiheuttavat syksyn ja talven pääosin vetenä tuleva mitoitus- ja kokonaissadannan kasvu, lumen sulannan kasvu sekä talvihaihdunnan vähäisyys. Tekijöiden yhteisvaikutuksena tulvan kokonaisvolyymi kasvaa merkittävästi. Suurimmalla osalla tarkastelluista padoista kasvava mitoitustulva pystytään kuitenkin hallitsemaan nykyisillä rakenteilla. Ylittymisriskin padot, joita on ilmastoskenaariosta riippuen 5–13 kappaletta 34:stä, sijaitsevat Pohjanmaan ja Lounais-Suomen pienissä jokivesistöissä, joilla kesän mitoitussadanta kasvaa voimakkaasti sekä Keski-Suomen järvireittivesistössä, joilla ylittymisriskin aiheuttaa syksyn ja talven kokonaisvesimäärien voimakas lisääntyminen. 
  • Heinonen, Johanna (University of Helsinki, 1999)
  • Patoturvallisuusohjetyöryhmä (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1991)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja B 9
  • Snellman, Maija-Liisa (University of Helsinki, 1987)
  • Loukola, Erkki (Finnish Environment Institute, 1996)
    Monographs of the Boreal Environment Research 2
  • Turpeinen, Aino; Rainio, Riitta (Ympäristöministeriö, 2013)
    Ympäristöministeriön raportteja 2/2013
    Selvityksessä käsitellään Talvivaaran kaivoksen viime vuosien ympäristöongelmia ja erityisesti marraskuussa 2012 tapahtunutta kipsisakka-altaan vuotoa ja sen seurauksia sekä toiminnanharjoittajan, valvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten toimintaa niiden yhteydessä. Lisäksi käsitellään yhtiön toimintaa ympäristöluvan ja sen muutosten hakijana.   Raportti sisältää toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen toiminnan arviointia ja niitä koskevia johtopäätöksiä. Lisäksi siinä on ehdotuksia ympäristönsuojelulain muuttamiseksi, jotka esitetään otettavaksi huomioon uutta ympäristönsuojelulakia valmisteltaessa. Muutosesitykset koskevat muun muassa ympäristölupahakemusten sisällön parantamista, hakemuksen edellyttämien selvitysten ja tutkimusten hankkimista hakijan kustannuksella, hallintopakkotoimivallan siirtoa aluehallintovirastoon, toiminnan muutostilanteita koskevien säännösten selkeyttämistä. Selvityksen kehittämisehdotukset koskevat lupa- ja valvontaviranomaisten yhteistyön lisäämistä sekä voimavarojen ja asiantuntemuksen vahvistamista. Selvitystyön kohteena ovat Talvivaaran ympäristöongelmat, mutta siitä toivottavasti on hyötyä myös muissa vastaavissa tapauksissa. Selvitystyössä ei ole käsitelty ympäristövahinkoon liittyviä vastuu- eikä korvauskysymyksiä, koska ne eivät kuuluneet toimeksiannon piiriin.
  • (Ympäristöministeriö, 2006)
    Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2006
    Oppaassa on tarkasteltu jää- ja hyydepatojen torjuntaa sen eri vaiheissa. Jää- ja hyydepatojen torjuntatyössä joudutaan liikkumaan jäällä ja vesillä, suorittamaan räjäytystöitä ja käyttämään koneita ja laitteita tilanteissa, jotka usein poikkeavat normaaleista työolosuhteista. Oppaassa on erityisesti kiinnitetty huomiota ennakkotoimenpiteisiin ja työturvallisuuden edellyttämiin varusteisiin. Toimintaa yhteistyöviranomaisten kanssa sekä tiedottamista on pidetty tärkeänä osana opasta.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1973)
    Vesihallitus. Tiedotus 57 A
  • Unknown author (Vesihallitus, 1973)
    Vesihallitus. Tiedotus 57 B
  • Vesihallitus (Vesihallitus, 1985)
    Vesihallituksen monistesarja 323