Browsing by Subject "palaute"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 42
  • Toivola, Lea (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (3)
  • Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (4)
  • Vihavainen, Marja (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (18)
  • Ainamo-McDonald, Maria (Helsingin yliopisto, 2015)
    Due to technological evolution, our work-culture has become more expert-focused and fast-paced. Work's fast pace and abstract assignments can lead to situations where workers can't evaluate whether their own actions are meeting the expectations. Therefore, the feedback from the other people becomes more important. Feedback enables well-being at the workplace and personal development and therefore can be associated with the work community's- and, finally, the society's operability. The feedback communication at the workplace has been somewhat studied, but also has been criticized for still being one-sided, postpositivist and carried out by the same format. The aim of this study is primarily to produce new, qualitative information about the feedback communication between superiors and their subordinates primarily for the scientific community and secondly for Yleisradio. The first research goal was to describe how subordinates define feedback. The second goal was to understand and describe those perceptions and experiences that subordinates have of their superior's feedback. This thesis was a qualitative case study, and it was carried out for public broadcasting company, Yleisradio. The study was conducted using qualitative methods. The data was collected by interviewing nine (9) employees working in Yleisradio. A semi-structured theme interview was used as a research method and the data was analyzed using thematic analysis method. The interviewees' age ranged from 25 to over 60 years and had been working at Yleisradio from four to over 40 years. Some of the interviewees were manual workers and some were working as content providers. According to the results the employees had many ways of describing feedback. Nine (9) main concepts that employees used to describe feedback were found: 1) All communication, 2) verbal feedback, 3) nonverbal feedback, 4) information sharing, 5) workplace atmosphere, 6) trust and getting work tasks, 7) self evaluation, 8) rewards and 9) silence "i.e. lack of feedback". The interviewees had multiple experiences from their superior's feedback. According to the interviewees, positive feedback was rewarding, increased work motivation and the work community's positive atmosphere. On the other hand, the positive feedback alone is not yet enough and negative feedback is needed as well in order to advance at work. According to the interviewees negative feedback could be divided into constructive and destructive feedback. Constructive feedback was seen as legitimate and work related and didn't get personal. Constructive feedback was created in a dialog and solutions were co-created. Destructive feedback was inappropriate, got too personal and the receiver of the feedback was not listened to. Destructive feedback was also tenuous, no solutions were created and there were no possibilities to improve one's performance or work. Feedback was also experienced as destructive when the person giving feedback was not considered wise or up to date on the situation at hand. The results and conclusions of this study were mostly similar with the previous feedback research. On the other hand the interviewees of this study were describing feedback in more versatile ways than had been described in earlier studies. For example, information sharing has not been part of the concept of feedback in most of the studies. In this thesis the concept of feedback has been extended to be more diverse. Although it must be noted that the data of this study was relatively small and therefore no generalizations can be made based on this study. More research is needed to be conducted on the matter to be able to generalize this study's results to apply to supervisor-subordinate feedback communication in work communities in general.
  • Koivula, Anna-Mari (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (2)
  • Jankkari, Johanna (Suomen ympäristökeskus, 2013)
    Suomen ympäristö 8/2013
    Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää vuorovaikutteista vesienhoidon suunnitteluprosessia. Lain yhtenä tavoitteena on parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia oman vesistöalueensa hoidon suunnittelussa. Kansalaisilla on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta suunnitelman laadinnan eri vaiheissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mihin keskusteluihin ja ongelmiin kansalaiset yrittivät kiin-nittää vesienhoitosuunnitelmien laadinnan ensimmäisellä vesienhoidon suunnittelukaudella (2004–2009). Lisäksi tarkastellaan, miten kansalaisten huolet ja huomiot kohtasivat vesienhoidon suunnittelujärjestelmän toimintaperiaatteet. Tutkimusaineisto rajautuu kansalaispalautteeseen, joka annettiin Varsinais- ja Keski-Suomessa. Analyysi kahden eri alueellisen ympäristökeskuksen saamasta kansalaispalautteesta osoittaa, että vesiensuojelukysymyksiä tarkastellaan osana arjen elämismaailmaa ja paikallisia ympäristökamppailuja. Kansalaispalautteesta oli nähtävissä erilaisten maantieteellisten ja historiallisten erojen vaikutus palautteen sisällölliseen muotoutumiseen. Vesienhoidon suunnittelu tulkittiin usein ”viimeiseksi oljenkorreksi”, jonka kautta huolelle tai ongelmalle saataisiin näkyvyyttä. Toisaalta ensimmäisen suunnittelukauden kansalaispalautteessa oli nähtävissä epäluottamusta koko vesienhoidon suunnittelun sekä kansalaisosallistumisen todellista vaikuttavuutta kohtaan. Julkaisussa esitetään ehdotuksia kansalaisosallistumisen kehittämiseksi. Tutkimus tarjoaa yhden esimerkin tavasta, jolla kansalaispalautetta voidaan analysoida vesienhoitosuunnitelmien laadinnan yhteydessä.
  • Laukkanen, Noora (Helsingfors universitet, 2016)
    A versatile understanding of different text types and producing texts according to those are important skills to be learned at school. It is important that teacher is capable of evaluating different text types written by students and give constructive feedback out of those. The purpose of this research is to find out what elements a teacher should take into account when giving feedback and evaluating student written reviews. In this research a feedback and evaluation model will be created. A teacher can use the model when evaluating whether or not typical features of review exist in student written texts and give constructive feedback of writing for the students. Functionality of the model will be tested in practice in this research. This qualitative research was implemented in two phases. Research material of the first phase consisted drama reviews written by one fifth grade class' students (total 21). Reviews were analyzed by using genre analysis and based on analyzed reviews and earlier theories a feedback and evaluation model was created as well as tested against the research material. On the second phase of the research three teachers tested the feedback and evaluation model in practice. The teachers were then interviewed and the interviews were analyzed with content analysis. Based on the student texts' analysis and earlier theories the selected parts to be viewed from reviews written by students were review's sections and structure, own voice, paragraphing, vividness and distinctiveness of language, and length of text. These parts were then divided into more detailed questions. The material's drama reviews' structure mainly consisted explanations of writer's opinion. In addition the reviews' presented well the description of writer's own viewing experience. The occurrence of any evaluated part was not directly linked to the occurrence of other parts. The teachers found out that use of the feedback and evaluation model was helpful. Based on their opinions the most useful parts were own voice, vividness and distinctiveness of language, and review's sections and structure out of which remarkably important was opinion. Paragraphing was found out to be least useful. In addition a new part, theme, came up and it had not been taken into account in the model. Based on the teachers' opinions it can be deduced that the feedback and evaluation model is helpful in both planning the actual teaching as well as in giving feedback. It would be good to develop the model so that it would concentrate more clearly on inspecting review's content rather than formal things like paragraphing or length of text.
  • Virrankoski, Antti (Helsingin yliopisto, 2015)
    Verkkari 2015 (1)
  • Hjerppe, Matti (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (5)
  • Karvanen, Seija; Partanen, Anneli (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (1)
  • Peltonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (6)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (4-5)
  • Pitkälä, Matti (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (3)
  • Rantanen, Nea (Helsingin yliopisto, 2020)
    DIGest on matematiikan ja tilastotieteen kursseilla käytössä oleva kurssiformaatti, joka perustuu tehtävien itse- ja vertaisarviointiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokevatko opiskelijat harjoitustehtävien itse- ja vertaisarvioinnin tukevan heidän oppimistaan, ja kokevatko he hyötyvänsä vertaisarvioinnin kautta saamastaan palautteesta. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään onko DIGest-kursseilla käytössä oleva itse- ja vertaisarviointiprosessi luotettavaa, eli vastaavatko opiskelijoiden antamat arviot kurssin ohjaajan antamia arvioita. Tutkimus toteutettiin syksyn 2019 kurssilla Tilastotiede ja R tutuksi I. Kurssin opiskelijoiden kokemuksia itse- ja vertaisarvioinnista kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake koostui Likert-asteikollisista väitteistä, jotka liittyivät itse- ja vertaisarviointiin ja vertaisarvioinnista saatuun palautteeseen. Lisäksi kyselylomakeessa oli avoin vastauskenttä ja opiskelijoiden avoimia vastauksia analysoitiin myös tutkimuksessa. Itse- ja vertaisarvioinnin luotettavuutta tutkittiin vertaamalla opiskelijoiden tekemien itse- ja vertaisarvioiden pisteitä ohjaajan antamiin pisteisiin. Tutkimuksen perusteella opiskelijat kokivat itse- ja vertaisarvioinnen tukeneen heidän oppimistaan kyseisellä kurssilla, mutta he eivät kokeneet hyötyneensä vertaisten antamasta palautteesta. Lisäksi huomattiin, että DIGest-kurssiformaattiin kuuluva itse- ja vertaisarviointiprosessi vaikuttaa olevan luotettava tapa toteuttaa harjoitustehtävien tarkastus ja arviointi.
  • Kärki, Elina (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielmassa selvitetään suorituskulttuurin vaikutuksia ja haasteita jatkuvassa suorituksen johtamisessa. Suorituksen johtamisessa on käynnissä parhaillaan siirtymä vuosittaisesta hierarkkisesta prosessista joustavampaan ja jatkuvampaan johtamistapaan. Useat organisaatiot ovat tyytymättömiä suorituksen johtamisen prosessiinsa, sillä sitä pidetään tehottomana ja byrokraattisena. Suorituksen johtamisen tapojen tehokkuuden on tutkittu riippuvan niiden yhteensopivuudesta vallitsevan kulttuurin kanssa. Tämän tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä jatkuvaan suorituksen johtamiseen vaikuttavista suorituskulttuurisista elementeistä sekä haasteista suorituksen johtamisen muutoksen varjossa. Tehostamaan ketterää ja joustavaa suorituksen johtamista, on kehitetty teknologiasia työkaluja. Tutkielmassa käsitellään jatkuvan suorituksen johtamisen ilmiötä Continuous Performance Management mobiilityökalun toiminnallisuuksien ja käyttökokemusten kautta. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu organisaatiokulttuurin ja suorituksen johtamisen tutkimuksista yhdistämällä ne suorituskulttuurin käsitteeseen. Tutkielman aineisto koostuu teemahaastatteluista, jotka kerättiin energia-alalla toimivassa yrityksessä. Tutkielman teemat ovat määritelty suorituskulttuurin käsitteen osa-alueiden sekä jatkuvan suorituksen johtamisen elementtien pohjalta. Teemat ovat palaute, tulosorientaatio, hierarkia sekä itsensä johtaminen. Kohdeyrityksessä oli käynnissä jatkuvan suorituksen johtamisen mobiilityökalun pilotti, jonka testaajien joukosta haastateltavat valittiin. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2016 ja ne äänitettiin sekä litteroitiin. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin käyttämällä teemoittelua ja tyypittelyä. Aineiston pohjalta havaitaan, että kontrollin ja valtaetäisyyden elementeillä osana suorituskulttuuria on merkittävä vaikutus jatkuvan suorituksen johtamisen joustavuuden ja ketteryyden toteutumiseen. Kyseiset elementit ilmenivät yrityksen suorituskulttuurissa tavoitteiden vyöryttämisenä hierarkkisesti ylhäältä alas, esimiesvetoisuutena sekä sääntöjen korostumisessa osana tavoiteasetantaa. Korkean valtaetäisyyden myötä tavoitteet tuntuivat kaukaisilta työntekijöille ja niiden merkitystä omaan työhön oli hankala ymmärtää, joka puolestaan laski tavoiteorientaatiota ja työntekijän vastuunottamista, johon jatkuva suorituksen johtaminen pyrkii. Aktiivinen keskustelukulttuuri lisäsi pitkin vuotta käytävien tavoitekeskusteluiden määrää, johon jatkuva suorituksen johtaminen tähtää vuosittaisten kehityskeskustelujen painotuksen sijaan. Toisaalta haasteena suorituksen johtamisen jatkuvuudelle koettiin olevan yrityksen suorituskulttuurin kuuluva vahva tulevaisuusorientaatio, jossa korostui tavoitteiden asettaminen pitkälle aikavälille vuosisyklissä. Näin ollen jatkuvan suorituksen johtamisen toimivuuden kannalta olennaista oli suorituskulttuurin tasapainottelu kontrollin ja joustavuuden välillä. Samaan aikaan kun jatkuva suorituksen johtaminen pyrki joustavuuteen, yrityksen asettamat säännöt varmistivat tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä suorituksen johtamisessa.
  • Moisio, Marja; Viitala, Eeva-Liisa (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (2)
  • Hirvonen, Mika; Huuskonen, Tuula; Kakkonen, Anne; Luukkanen, Kirsi; Moisio, Marja; Virrankoski, Antti (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (6)
  • Luukkanen, Kirsi (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (8)
  • Langenskiöld, Johanna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives. According to a study commissioned by UNISEF Finland (2012) Finnish students find their teachers distant. The results of the OECD Teaching and Learning International Survey (2013) indicate that Finnish elementary school teachers do not receive enough feedback about their performance. This main objective of this study was to examine elementary school teachers' attitudes towards students' feedback. The research questions were: How do teachers relate to feedback given by students? Which factors have an impact on teacher attitudes? The aim of the study was to introduce a new viewpoint to scrutinizing the current role of teacher and student in the teacher-student relationship. Furthermore, the aim was to provoke discussion about values behind and practices related to interpersonal communication and feedback culture in Finnish schools. The theoretical framework of this study consists of theories in educational psychology and speech communications. As a research topic student feedback on teacher-student relationship is quite new, there is little prior research available. Students' teacher views, expectations and experiences, on the other hand, have started to interest scientists increasingly. Methodology. The study was implemented as a qualitative attitude research. Research data was collected in the spring of 2017 during three group interviews. Nine teachers from three different elementary schools in the Helsinki metropolitan area were interviewed – three teachers from each school. The teachers shared their views on 32 claims presented by the interviewer. The research data was analyzed according to the principles outlined in literature about qualitative attitude research. For instance, an approach of discourse analysis was used. Results and conclusions. All in all, the teacher attitudes towards student feedback were favorable. However, as the teacher attitudes did include some variation, four different attitude profiles were identified. Two of the teachers approached students' feedback daringly, three tolerantly, two neutrally and two with reservation. The results suggest that a student's teacher-related experiences and their effects on the child and teacher-child relationship remain at least partially unidentified. That is why the role of both the teacher and the student as well as the existing communication culture in the Finnish schools should be examined critically and candidly. Student feedback in the student-teacher relationship might help build stronger and healthier pedagogical relationships which, in return, create better conditions for teaching and learning.
  • Rauhala, Carita (Helsingfors universitet, 2014)
    Writing is one of the most important skills learned in school. Studies have indicated that pupils' writing skills need improvement which evokes to observe the practices of teaching writing. This thesis contemplates the teaching of writing from the feedback's point of view. The goal of my thesis is to find out what kind of conceptions the sixth-graders have about the feedback they receive from writing and how pupils describe the meaning and effectiveness of feedback. Research type was qualitative study. Data was gathered from three different classes by using method of empathy-based stories. Data consists of 69 pupils empathy-based stories that deals with response given from the opinion essays. Material was analysed by using qualitative theory-guided content analysis. Study indicated that according to pupils' stories feedback wasn't given until the text was finished. Response consisted mainly of text evaluation. In the pupils' stories the response was given verbally and in writing generally by classmates and the teacher. Besides the content of the text and pupils working effort, the feedback was often focused on opinions in the text. When feedback was given by the classmates it was sometimes targeted at the pupil receiving the response and contained inappropriate features such as mocking. Empathy-based stories showed that feedback clearly had a meaning but experience of the feedback may consist of many different factors. In the story conceptions and expectations considering the feedback had the most influence on pupil's experience. In most cases feedback had an effect on pupil's experience at emotional level. In the stories feedback was also seen to have an influence on future writing, pupil's self-esteem, conception of feedback and person giving it. The results showed that the pupils have lots of resources to reflect the quality of the feedback and its meaning for the writer. According to the stories the benefit of feedback was tangential from the writings point of view and the idea of giving feedback was in accordance with conventional evaluative feedback. I think the results support the idea that feedback should be more firm part of the actual writing process. The person receiving the feedback should be more active and the pupils' aptitudes to utilize the feedback should be supported more.