Browsing by Subject "palkanmuodostus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Luukkonen, Antti (2003)
    Tutkielmassa selvitetään empiirisesti, esiintyykö Suomen teollisuussektorilla mies- ja naistoimihenkilöiden välillä palkkaeroja samasta työstä eli palkkadiskriminaatiota. Sama työ määritellään hyvin tiukasti eli lähes 300 muuttujan avulla, ja samalla johdetaan uusi tapa ottaa huomioon toimihenkilöiden palkanmuodostuksen kannalta keskeiset työn vaativuusluokitukset. Palkkadiskriminaation analyysi perustuu erittäin laajaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton palkka-aineistoon vuodelta 2000. Työn teoreettisena taustana on inhimillisen pääoman teoria, ja menetelmänä käytetään kovarianssianalyysiä. Teollisuussektorin toimihenkilöillä esiintyy palkkaeroja samaa työtä tekevien miesten ja naisten välillä. Suuruudeltaan tämä palkkadiskriminaatio on tyypillisessä toimihenkilötehtävässä noin 8 log-prosenttia. Loppuosa eli noin kaksi kolmannesta sukupuolten keskipalkkojen välisestä erosta johtuu miesten ja naisten erilaisista henkilökohtaisista ominaisuuksista ja eroista heidän työnsä piirteissä. Arvio palkkadiskriminaatiosta on aiempia palkkaerotutkimuksia selvästi alempi. Tutkielmassa esitellään myös uusi tapa havainnollistaa palkkasyrjintää. Sen mukaan naisten tulisi hankkia noin kuusi vuotta miehiä enemmän työkokemusta, jotta he muuten samanlaisessa työssä saisivat samaa palkkaa. Palkkadiskriminaatio riippuu yli 20 tekijästä, joista sukupuolten erilainen ikäkohtelu on selvästi voimakkain yksittäinen syrjintää aiheuttava palkanmuodostuksen piirre. Miehet ja naiset aloittavat työuransa likimain samasta tilanteesta, mutta iän tuoma työkokemus kasvattaa miesten palkkaa huomattavasti nopeammin kuin naisten. Toimihenkilön kohtaama palkkasyrjintä keskimäärin kasvaa, jos hänen työyksikkönsä on selvästi ympäristöään naisvaltaisempi, ja toimihenkilön palkan poikkeama keskipalkasta vaikuttaa diskriminaatioon samalla tavalla. Palkkasyrjintä on alhaisinta mediaanipalkan lähellä olevissa tuloluokissa ja suurinta hyvin matalasti tai korkeasti palkatuissa tehtävissä. Tutkielmassa saatiin myös epäsuoraa näyttöä siitä, että työnantajan vaihto muodostaa ylimääräisen riskin naisten palkkakehitykselle.
  • Färkkilä, Niilo (2005)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa luodaan teoreettinen katsaus ansiotuloverotuksen ja palkkakehityksen vaikutuksiin sekä esitellään työnverotukseen liittyviä tutkimustuloksia. Työn tavoitteena on pyrkiä vastaamaan kysymykseen, onko tuloverotuksen muutoksilla mahdollista vaikuttaa palkkoihin ja sitä kautta työttömyyteen. Analyysin kannalta on tärkeää erotella toisistaan käsitteet verokiila, verotuksen progressio ja verotuksen rakenne. Näiden käsitteiden erilaisia työllisyys vaikutuksia pyritään selvittämään. Täydellisen kilpailun tilanteessa ansiotuloverojen vaikutukset työllisyyteen ovat yksiselitteisesti negatiivisia: verot nostavat työn kustannuksia työnantajalle ja vähentävät työnkysyntää. Epätäydellisillä työmarkkinoilla verojen vaikutukset ovat erilaiset. Palkkaverokiilan vaikutuksesta työnkustannukset ovat korkeampia työnantajille. Ansiotuloverotuksen progressiivisuus sen sijaan johtaa verrattain yleisillä ehdoilla palkkamalttiin ja lisääntyneeseen työnkysyntään. Toisaalta progression negatiivisena vaikutuksena on, että se saattaa vähentää kannustimia työntarjontaan. Teoreettisen tarkastelun pääpaino on ammattiyhdistysmalleissa, erityisesti ns. right to manage -mallissa. Tämän mallin mukaan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat palkoista, jonka jälkeen yritykset päättävät työllisyydestä. Työssä johdetaan yleisellä tasolla progression ja verokiilan vaikutukset palkkatasoon täydellisen kilpailun, monopoliliitto- ja right to manage -mallin tapauksissa, sekä esitellään lyhyesti muita työmarkkinamalleja. Tutkielman empiirisessä osassa estimoidaan instrumentaalimuuttujia käyttäen palkkafunktiota suomalaisella disaggregoidulla aikasarja-aineistolla. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti verotuksen progressiivisuuden vaikutukset eri ryhmissä. Aineiston runko koostuu sukupuolittain ja koulutusryhmittäin luokitelluista palkkatiedoista vuosilta 1977-2004 sekä veromuuttujista. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan verotuksen progressiivisuudella on tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia palkkakehitykseen, mutta vaikutusten suuruudet ovat tulo-/koulutusryhmäsidonnaisia. Työn tärkein tulos on, että suomalaisten työmarkkinoiden toimintaa on syytä tarkastella disaggregoidusti, sillä on syytä olettaa, että palkanmuodostus on merkittävästi erilaista eri palkansaajaryhmien osalta.