Browsing by Subject "palkat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 29
  • Huttunen, Kristiina (2005)
    Väitöskirjassa on koottu yhteen empiirisiä tutkimuksia teknologisen kehityksen ja kansainvälistymisen vaikutuksista Pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Tarkoituksena on tutkia miten nämä tekijät vaikuttavat eri työntekijäryhmien palkkoihin ja työn kysyntään. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan mitä tapahtuu työntekijöille, jotka menettävät työpaikkansa teknologisen kehityksen tai kansainvälistymisen seurauksena. Ensimmäisessä esseessä tutkitaan miten työvoiman rakenne on muuttunut Suomalaisissa toimipaikoissa viime vuosina. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan miten yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja ulkomaan viennissä tapahtuneet muutokset selittävät toimipaikkojen työvoiman rakenteen kehitystä. Tulokset osoittavat, että ikääntyvien (yli 45-vuotiaiden) ja korkeasti koulutettujen osuus yksityisen sektorin työntekijöistä on kasvanut vuosina 1988-2001. Regressiotulokset eivät kuitenkaan osoita, että toimipaikkojen tutkimus- ja kehitystoiminnalla tai viennillä olisi vaikutusta toimipaikkojen työntekijärakenteeseen. Toisessa esseessä tutkitaan miten yrityksen omistuksen vaihdos kotimaisesta ulkomaiseen vaikuttaa palkkoihin ja työvoiman rakenteeseen suomalaisissa toimipaikoissa. Tulokset osoittavat, että ulkomaisen haltuunoton jälkeen palkat suomalaisissa toimipaikoissa nousevat. Palkkojen nousu on voimakkainta korkeasti koulutettujen työntekijöiden kohdalla. Haltuunotolla ei näytä olevan vaikutusta toimipaikkojen työntekijärakenteeseen. Kolmannessa esseessä tarkastellaan kuinka vakavia ja pitkäkestoisia seurauksia työpaikkojen häviämisellä on työntekijöille, jotka menettävät työpaikkansa toimipaikan sulkemisen tai joukkoirtisanomisen seurauksena Norjassa. Tulokset osoittavat että työpaikkansa menettäneet työntekijät työskentelevät keskimäärin 3 kuukautta vähemmän seuraavana vuonna kun samanlaiset työntekijät jotka eivät menettäneet työpaikkojansa. Palkat ovat keskimäärin 2 prosenttia alemmat ja pysyvät alemmalla tasolla jopa seitsemän vuotta työpaikan menettämisen jälkeen. Seuraukset ovat vakavimmat työntekijöille, joilla on vähemmän koulutusta, ja jotka työskentelivät pienissä toimipaikoissa. Neljäs essee tarkastelee työvoiman vaihtuvuutta kuolevissa toimipaikoissa norjalaisella aineistolla. Tarkoituksena on selvittää miten eri vaiheessa kuolevista toimipaikoista lähteneiden työntekijöiden palkat eroavat. Tulokset osoittavat, että työntekijät jotka lähtevät kuolevista toimipaikoista vapaaehtoisesti tienaavat keskimäärin enemmän seuraavissa työpaikoissa. Vastaavasti työntekijät, jotka irtisanotaan toimipaikoista ennen niiden kuolemaa, joutuvat tyytymään huomattavasti alhaisempiin palkkoihin seuraavissa työpaikoissaan, kuin ne jotka pysyvät toimipaikassa sen kuolemaan saakka.
  • Lassila, Jukka (2000)
    The three essays in this collection approach taxation as a group of policy instruments, and study how their use is connected to and affected by wage formation in the economy. Two essays have been published and the third is forthcoming in scientific journals. There is also an introductory essay summarising the three essays and relating them to other studies. In the first essay the role of taxation is to act as an automatic stabiliser in the face of different shocks. Wage formation is un-institutional. The policy instrument is the degree of indexation of income taxes to prices. The essay combines two theoretical models from previous literature. The essay shows that earlier results, concerning both income tax indexation and the role of openness in deciding the optimal degree of wage indexation, do not hold under some more general assumptions. The second essay was originated by the tax threat experiment in Finland in the late 1980s. The aim of policy is to cure an acute inflation problem. Thus the time horizon is one bargaining round. Several trade unions take part in wage bargaining. The policy instrument is a conditional threat to increase taxes. The study develops a one-shot game describing the determination of the threat and the decisions of the unions. The article gives one possible rationalisation for the use and success of tax threat policies, and discusses reasons why this instrument is not used more often. In the third essay the aim of policies is to increase efficiency and welfare in the economy. The time span is several decades, long enough for households and firms to have fully adjusted their behaviour to the tax and transfer structure. Wage setting is done by majority-voting by life-cycle optimisers in a centralised monopoly union. The essay extends a well-known dynamic general equilibrium simulation model to include a trade union. Tax and transfer structure is shown to affect the economy through dynamic channels and in a way which depends significantly on wage formation.
  • Hämäläinen, Taina (Helsingfors universitet, 2013)
    There are many studies concerning the supply of labor. However, although overtime work is a common phenomenon, it is rarely the topic of these studies. This thesis studies remuneration policy and the prevalence of overtime work for professional engineers in Finland. The data used in this study are annually collected survey data, for the period 2002-2011. The data represent union members of the Union of Professional Engineers in Finland (UIL ry). The data mainly consist of senior salaried employees. Remuneration policy and the incidence of overtime work are studied by descriptive methods and by regression models. A multinominal logit model is used for the overtime remuneration policy estimation. The method is used to impute missing data for those who do not work overtime. The Tobit regression model is applied as the overtime model. The findings of this thesis are that an individual’s position affects both the incidence of overtime work and remuneration policy. Individuals in a managerial position more often work overtime and bonus payment systems are the main incentive for this. This overtime model is reasonable for those senior salaried employees who are covered by the Working Hour Act. According to the Working Hour Act, those who work, for instance, as a specialist or in an expert position should be compensated for overtime work. In the overtime function for middle management, experts, and salaried employees the income effect initially dominates as remuneration for overtime increases, but finally, as overtime remuneration further increases, more individuals actually tend to work more overtime. As work experience increases, individuals work less overtime at first, but the relationship turns out to be U-shaped. Overtime work is less common for women and those in the public sector. The overtime model provides only a weak positive indication of the incidence of overtime for those who have recently been promoted to a new position or duties. The findings are only partly in accordance with empirical studies. The differences are explained by the characteristics of senior salaried employees. The results of this thesis might stem from the nature of their duties, the working environment and also from individual characteristics. That is why I assume here that long-run career objectives affect the incidence of overtime. In conclusion, there still remains the question of whether short-run or long-run factors have more explanatory power. For example is overtime work motivated by overtime rates or wage levels in the long run.
  • Hyytiäinen, Elisa (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (6)
  • Ahola, V. K. (Suomen metsätieteellinen seura, 1939)
  • Ström, Lauri Taneli (2008)
    Hyödykemarkkinoiden integraatio on eräs voimakkaasti viime vuosikymmeninä edenneen globalisaation osa-alueista. Se vaikuttaa kansalaisten arkeen sekä alentuneiden tuotehintojen että palkkojen rakenteen muuttumisen kautta. Talouksien avautuessa pääsevät yritykset uusille, ulkomaisille markkinoille, mutta samaan aikaan on odotettavissa, että kilpailu kotimarkkinoilla lisääntyy. Yleisesti ottaen uusille markkinoille pääsyn myötä lisääntyneen kysynnän voidaan katsoa nostavan palkkoja ja kotimarkkinoille tulleen uuden kilpailun laskevan niitä. Työssäni esittelen kaksi mallia, jotka pyrkivät vastaamaan kysymykseen palkkojen muuttumisesta hyödykemarkkinoiden integraation edetessä. Kummassakin mallissa ulkomaankaupankäyntiin liittyvien kustannusten aleneminen muuttaa kilpailutilannetta epätäydellisesti kilpailuilla hyödykemarkkinoilla. Tämä muuttaa sitä mitkä yritykset osallistuvat vientiin ja mitkä eivät. Tämän hetkisen tutkimuksen mukaan kaksi keskeisintä yritysten vientipäätöksiin vaikuttavaa tekijää ovat viemiseen liittyvät kiinteät kustannukset, sekä yritysten heterogeenisyys, joka ilmenee pääasiallisesti eroina tuottavuudessa. Kaupankäynnin kustannusten muutos aiheuttaa järjestäytyneillä työmarkkinoilla muutoksia palkkoihin, kun markkinaepätäydellisyyksien ansiosta saavutetut tuotot jakautuvat uudestaan työnantajien ja työntekijöiden kesken. Ensimmäisen mallin (Munch ja Skaksen 2002) perusteella tavoitteeni on osoittaa, miten hyödykemarkkinoiden kansainvälistyminen myötä yritysten pääsy uusille vientimarkkinoille synnyttää palkkoja nostavan vaikutuksen ja lisääntynyt kilpailu kotimarkkinoilla palkkoja laskevan vaikutuksen. Lisäksi mallissa osoitetaan kiinteiden ja muuttuvien vientikustannusten vaikuttavan palkkoihin eri lailla, ja että kiinteillä vientikustannuksilla on tärkeä merkitys yritysten vientiin osallistumispäätösten kannalta. Toisessa mallissa (Andersen ja Sørensen 2008) pureudutaan kysymykseen, mikä vaikutus kilpailevien ulko- ja kotimaisten yritysten tuottavuuseroilla on palkkojen tasoon. Selviää, että integraatio huonontaa niiden yritysten maksamia palkkoja, joiden voitot ovat syntyneet ulkomaankaupan esteiden suojaavuuden ansiosta, ja että integraatio parantaa tuotannon erikoistumisen ansiosta pärjäävien yritysten maksamia palkkoja.
  • Lindqvist, Monica (2005)
    Syftet med uppsatsen är att undersöka det nya lönesystemet för kommunsektorn och hur kommunerna i Nyland och Östra nyland har implementerat och tillämpat det nya lönesystemet. Jag undersöker vad den nya reformen innebär samt vilka faktorer som påverkar hur det nya lönesystemet implementeras i kommunerna. För undersökningen har jag valt ut sex kommuner från Nyland och Östra nyland som jag undersökt med hjälp av intervjuer med nyckelpersoner i kommunerna samt skriftligt material från kommunerna. Teorin baserar sig på L. Lundqvists och M. Goggins teori om användningen av implementering. Enligt teorin påverkas implementeringen av olika faktorer ekonomiska resurser, organisationella resurser och personalresurser. I uppsatsen beskrivs vad implementering innebär samt olika problem inom implementeringen. Jag undersöker hur implementeringen av det nya lönesystemet för kommunsektorn borde ske enligt det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet och hur det nya lönesystemet har implementerats i praktiken. I min undersökning kom jag fram till slutsatsen att kommunerna tillämpar det nya lönesystemet på olika sätt och att implementeringsprocessen har framskridigt på olika sätt i kommunerna. Det största problemet för implementeringen av det nya lönesystemet i kommunerna har varit brist på personalresurser och organisationella färdigheter medan de ekonomiska resurserna inte påverkat implementeringen. Uppsatsen visar att det finns skillnader i kommunernas sätt att implementera och tillämpa det nya lönesystemet.
  • Rantala, Mark Tapio (2004)
    Pro gradu –tutkielman tarkoitus on selvittää teoreettisen mallin avulla työttömyyden, inflaation ja palkkojen määräytymistä rahaliitossa. Keskeisenä tarkastelun kohteena on ammattiliittojen ja rahaliiton keskuspankin strateginen vuorovaikutus järjestäytyneillä työmarkkinoilla. Mallissa ammattiliitot, keskuspankki ja yritykset tekevät kukin vuorollaan päätöksiä nimellispalkkatasosta, rahan määrästä taloudessa ja tuotteiden hinnoista. Tutkimuksessa esitelty teoreettinen malli ei suoraan kuvaa Euroopan talous- ja rahaliitto Emun tilannetta, vaan yleisemmin rahaliiton työttömyyden ja inflaation määräytymistä. Tutkielmassa esitellään yksinkertaistettu malli kahden maan muodostamasta rahaliitosta. Keskuspankin ja ammattiliittojen välinen strateginen vuorovaikutussuhde syntyy hyödyke- ja työmarkkinoiden välityksellä. Maiden taloudet ovat alttiita maakohtaisille kysyntä- ja tarjontapuolen häiriöille, joiden vaikutusta keskuspankki pyrkii hillitsemään rahapoliittisella välineistöllä. Mallissa tarkastellaan päätöksentekijöiden valintaongelmia takaperoisen induktion avulla ja määritellään työttömyysasteelle ja inflaatiolle tasapainotasot. Olennaista tutkimuksessa on, että nimellispalkkojen tasosta päättävät ammattiliitot ovat keskenänsä Nash-tasapainossa ja toisaalta ammattiliitot ovat Stackelberg-johtajia keskuspankkiin nähden valintoja tehtäessä. Rahaliiton keskuspankki ottaa rahapolitiikassa huomioon rahaliiton jäsenmaiden keskimääräisen taloudellisen tilan. Tästä seuraa ettei yhteinen rahapolitiikka ole aina kaikille jäsenmaille edullista vaan saattaa olla jopa haitaksi maan kehitykselle tilanteessa, jossa sen taloudellinen tila poikkeaa muiden jäsenmaiden talouskehityksestä. Valintaongelmien esittelyn lisäksi tutkimuksessa selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat rahaliitossa työttömyysasteen ja inflaation tasapainoiseen tasoon. Kunkin tekijän esittelyn jälkeen on pohdittu Emun vaikutuksia näissä tekijöissä. Lopuksi tutkimuksessa on tehty vertailu keskeisimmistä muutoksista kansallisen ja rahaliiton rahapolitiikan välillä ja millaisilla toimilla esitellyn mallin valossa saavutettaisiin alhaisemmat työttömyyden ja inflaation tasot. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että rahaliiton rahapolitiikalla on reaalisia vaikutuksia työllisyyteen ja suhdannevakauteen. Näin ollen keskuspankin harjoittamaan rajapolitiikkaan tulee kiinnittää huomiota hintatasotavoitteiden lisäksi myös suotuisan työllisyyskehitykseen Keskeisiä lähteitä: CORICELLI, F. – CUKIERMAN, A. – DALMAZZO, A. (2001): Economic Performance and Stabilization Policy in a Monetary Union with Imperfect Labour and Goods Markets. Ilmestymässä: Sinn & Widgren (toim.): Issues of Monetary Integration in Europe. MIT Press. GRÜNER, H.P. & HEFEKER, C. (1999): How Will EMU Affect Inflation and Unemployment in Europe?. Scandinavian Journal of Economics, 101, 33-47. HOLDEN, S. (2001): Monetary Regimes and the Coordination of Wage Setting. CESifoWorking Paper No.429, Munich.
  • Arola, V. A. (Suomen metsätieteellinen seura, 1939)
  • Mahlamäki, Anna-Riikka (2004)
    Tämä pro gradu on saanut motivaationsa Suomen työmarkkinoiden kokemien suurten mullistusten kautta. Suomessa vallitsi täystyöllisyys 1980- ja 1990-lukujen vaihteeseen asti, kunnes vuonna 1991 alkaneen suuren laman myötä työttömyys lähti jyrkkään keskeytyksettömään nousuun, jota jatkui vuoteen 1994 asti. Saman vuonna alkoi jo taloudellinen elpyminen, jota jatkui lähes seitsemän vuoden ajan. Työttömyys ei kuitenkaan ole palannut lähellekään alunperin vallinnutta tasoa, vaan näyttää stabiloituneen uudelle, korkeammalle tasolle. Kuluneen vuosikymmenen aikana hallitukset ovat investoineet merkittävästi työvoimapoliittisiin toimiin, joilla talouden rakennemuutosta on koetettu helpottaa. Kiinnostavaa olisikin saada tietää, ovatko nämä toimet tahattomasti vaikuttaneet negatiivisesti makrotaloudelliseen kehitykseen. Tämä pro gradu siis käsittelee aktiivista työvoimapolitiikkaa (ATP), esitellen aluksi tyypillisesti käytetyt perustelut sille, miksi yhteiskunnan tulisi investoida niihin, edeten sitten teoreettisten vaikutuskanavien esittelyn kautta Calmforsin ja Langin (1995) malliin. Tämän mallin saavuttamien teoreettisten tulosten mukaan ATP-toimilla voi olla makrotaloudellisia odottamattomia vaikutuksia palkanasetannan kautta, mistä syystä kokonaistaloudelliset vaikutukset periaatteessa hyödyllisistä ohjelmista voivat olla odottamattomat. Pro gradussa esitetään myös tutkimusinventaario sekä mikro- että makrotason tärkeimmistä julkaisuista. ATP:n vaikuttavuutta on tutkittu paljon sekä kotimaassa että ulkomailla, ja monet tutkimukset ovat päätyneet toetamaan, että suuret investoinnit erilaisiin työllistämistoimiin, koulutusohjelmiin jne. eivät välttämättä tuota odotettuja tuloksia ainakaan toivotussa mittakaavassa. Makrotason vaikutuksia on tutkittu huomattavan vähän.Teoreettiset tulokset ovat ristiriitaisia, ja empiiristä tutkimusta on tehty erittäin vähän. Suomessa tässä pro gradussa tehty tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Ennen empiiristä osuutta, jossa estimoidaan palkkayhtälö Suomessa ajanjaksolla 1980-2002, työ vielä esittelee palkkayhtälöistä tehtyjä empiinsiä estimointituloksia. Kyseiset tutkimukset ovat toimineet lähtökohtana estimoitavan mallin muuttujien valinnalle. Suoritettu estimointi pyrki vastaamaan kysymykseen, onko ATP:llä ollut palkkoja nostava vaikutus Suomessa. Tässä pro gradussa saavutttu tulos toteaa, että ATP:Ilä ei ole juuri ollut makrotaloudellista vaikutusta palkanasetannan kautta.
  • Hellén, Esko; Havukkala, Martti J.; Blåfield, Gert; Sajama, Olavi (Suomen metsätieteellinen seura, 1958)
  • Hellén, Esko (Suomen metsätieteellinen seura, 1937)
  • Kinnunen, Erkki J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1937)
  • Tyyskä, Hannu (2007)
    Palkkaerot ovat yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, koska ne tuottavat suurimman osan kotitalouksien välisistä tuloeroista. Tässä työssä esitellyn empiirisen todistusaineiston perusteella voidaan olettaa, että palkkaerot eivät ole seurausta vain työntekijöiden ja työnantajien tuottavuuden eroista. Tämän kaltaisten erojen selittäminen ei käy helposti perinteisen taloustieteen menetelmin. Niinpä monet tutkijat ovatkin olettaneet tilastojen valossa selittämättömien palkkaerojen johtuvan piiloheterogeenisuudesta työntekijöiden ominaisuuksissa. Näitä tilastoissa näkymättömiä ominaisuuksia voisivat olla muun muassa sosiaaliset taidot, motivaatio ja ulkonäkö. Tässä työssä tarkastellaan malleja, jotka pyrkivät esittämään perusteluja palkkaerojen syntymiselle homogeenisten työntekijöiden ja työnantajien ympäristössä. Mallit ovat etsintämalleja ja tarkastelevat työnantajien ja työntekijöiden toimintaa työmarkkinoilla peliteoreettisesta näkökulmasta. Palkkaerot syntyvät strategisen toiminnan lopputuloksena. Palkkahajonnan syntyminen on riippuvaista ex post-kilpailusta. Jos ex post-kilpailu on varmaa, tarjoavat kaikki työnantajat kilpailullista palkkaa. Jos sen sijaan on varmaa, että kukin työnhakija saa tarjouksen korkeintaan yhdeltä työnantajalta, romahtavat palkat monopsonitasolle, eikä palkkahajontaa ole. Jos tarjousta tekevä toimija ei tiedä, joutuuko hänen tekemänsä tarjous kilpailemaan muiden toimijoiden tekemien tarjousten kanssa, joutuu toimija turvautumaan sekastrategioihin. Tämä johtaa palkkahajontaan. Mallien synnyttämä palkkahajonta onkin nähtävä työnantajien sopeutumisena työmarkkinoiden epävarmuuteen. Ympäristössä, jossa toimijoilla on täydellinen informaatio pelin kulusta ja lopputuloksesta, ei tarvetta palkkahajonnalle ole. Samoin on käytännössäkin, työnantajalla ei ole juuri kannustinta korottaa työntekijän palkkaa, jos hän voi olla varma siitä, että saa palkattua ja pidettyä tämän. Jos työnhakija taas on varma, ettei hänen hakemaansa paikkaan ole muita hakijoita, voi hän helposti vaatia suurempaa palkkaa. Oikeilla työmarkkinoilla tällaista varmuutta on harvoin. Ex post-kilpailun epävarmuus palkkahajonnan synnyttäjänä vaikuttaa varsin järkevältä. Mallien perusteet eivät ole ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tärkeimmät työssä käytetyt lähteet ovat Galenianosin ja Kircherin (2007), Halon ja Kultin ja Virrankosken (2007) artikkelit sekä Mortensenin (2003) kirja.
  • Kurikka, Matti (Päivälehden kirjapaino, 1898)
  • Alho, Laura Linnea (2007)
    Tutkimus käsittelee metalliteollisuuden naistyöntekijöiden työuraa ja palkanmuodostusta vuosina 1946–1961. Tutkimuslähteenä on käytetty pääasiassa Rosenlewin Porin konepajan naistyöntekijöiden palkkakortteja vuosilta 1946, 1951, 1957 ja 1961 sekä täydentävänä aineistona vuosina 1978–1979 tehtyjä konepajan työntekijöiden haastatteluja. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa empiiristä tietoa naisten työurista, palkkakehityksestä ja työmarkkina-aseman kehityksestä Suomessa. Tutkimusaihettani lähestyn kolmesta suunnasta: syrjintäteorioiden, työmarkkinakehityksen ja empiirisen aineiston avulla. Naisten työmarkkina-asemaa kuvaavat syrjintäteoriat muodostavat tutkimuksen teoreettisen kehikon. Työmarkkinoiden ja sopimustoiminnan kehitys olivat tärkeitä tekijöitä naisten työmarkkina-aseman kehityksessä toisen maailmansodan jälkeen. Naisten työmarkkina-aseman kehitystä taas tarkastelen empiirisesti yhdestä metallialan yrityksestä käsin. Tutkimuksessa analysoidaan Porin konepajan naistyöntekijöiden työsuhteita, työtehtäviä ja palkkoja. Palkanmuodostusta analysoidaan sekä työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien että metalliteollisuuden työehtosopimusten valossa. Porin konepajan nais- ja miestyöntekijöiden välinen palkkasuhde muodostaa taustan, jota vasten naistyöntekijöiden aseman muutosta peilataan. Menetelminä tutkimuksessa käytetään tilastollisia analyyseja, joissa on tarkasteltu tilastollisia jakaumia sekä hyödynnetty aineiston paneeliluonnetta seuraamalla samoja työntekijöitä yli ajan. Palkkoja analysoidaan regressioanalyysin keinoin sekä suoritetaan palkkaliikkuvuustarkastelu. Naisten työurissa konepajalla näkyy selkeä pitenevä trendi. Samaan aikaan naisten työtehtävien vaihto harvinaistuu. Tarkastelujakson alkupuolella puhdistustyöksi ja aputyöksi määritellyt tehtävät työllistivät suurimman osan konepajan naisista. Tarkastelujakson lopulla noin puolet naisista oli puhdistustyössä ja puolet tuotannossa. Tuotantotyön yleistyminen todennäköisesti liittyy tuotantotavassa tapahtuneisiin muutoksiin, jotka johtivat työn osittamiseen ja ammattitaitovaatimusten laskuun osassa tuotantotöistä. Naisten työtehtävien osalta tutkimukseni vahvistaa käsityksen naisten sijoittumisesta miesvaltaisessa teollisuudessa pääasiassa hierarkian alatasoille. Naisten asemaan Porin konepajalla vaikutti työehtosopimuksista tuleva suora palkkasyrjintä. Koska naisten uralla eteneminen ei ollut kovin yleistä, työehtosopimukset vaikuttivat naisten palkkakehitykseen muutenkin kuin taulukkopalkkojen kautta, sillä työehtosopimuksissa ei ollut pitkää kokemusta itsessään palkitsevia mekanismeja. Tärkeimmät naistyöntekijöiden keskituntipalkkaan vaikuttavat tekijät olivat eri työtehtäviin sijoittuminen sekä urakkatyön osuus työtunneista.
  • Nylander, Minna Franselia (2006)
    Tutkielmassa tarkastellaan Teknillisen korkeakoulun henkilöstön näkemyksiä, kokemuksia ja tunteita uudesta palkkausjärjestelmästä (UPJ), sekä muutoksen viestintää keväällä 2005. Aineistoa kerättiin TKK:n henkilöstön keskuudesta kesällä 2005 lomakekyselyllä. Tutkielmassa teoriaosuudessa tarkastellaan organisaatiokulttuurin määritelmien näkökulmasta organisaatioviestintää, muutosviestintää ja esitellään muutama muutosmalli sekä tarkastellaan yliopistojen ja korkeakoulujen uuden palkkausjärjestelmän rakennetta ja taustoja. Tärkeimpinä lähteinä organisaatiokulttuurin ja -viestinnän tarkastelussa ovat Edgar H. Scheinin, Leif Åbergin, Elisa Juholinin ja Pekka Aulan näkemykset. Erityistä leimaa antoi tälle TKK:n uudistuksen keväälle se seikka, että järjestelmästä ja sen mukaisista palkkatasoista ei ollut vielä sopimusta. Tämä loi omanlaisensa tunnelman käyttöönoton valmisteluvaiheelle. Vastaajat kokivat, että aikataulu uudistukselle oli liian kiireinen. Palkkausjärjestelmän uudistukselle koettiin olevan jonkin verran tarvetta, mutta kuitenkin vanha järjestelmä koettiin paremmaksi kuin uusi. Esimiesten tapa soveltaa vanhaa palkkausjärjestelmää koettiin keskimäärin myönteisesti, mutta kuitenkaan vanhan järjestelmän ei koettu vastaavan muun muassa henkilön osaamista ja pätevyyttä. Tutkielmassa pyritään ymmärtämään näitä ristiriitaisuuksia luomalla avovastauksien perusteella "tunneryhmiä" ja "puskaradioryhmiä". Näiden ryhmien avulla oli mahdollista tehdä tarkastelua vastaajien tavoista puhua palkkausjärjestelmän uudistuksesta, sekä niistä tunteista, joita muutoksen kevääseen liittyi. Tunneryhmässä vastaajat jakautuivat viiteen alaryhmään; "kriittisiin", "skeptisiin", "realisteihin", "hämmentyneisiin" ja "onnellisiin". Nämä ryhmät kuvastavat niitä tunnetiloja, joita avovastauksista oli havaittavissa. Puskaradioryhmissä vastaajat jakaantuivat kolmeen alaryhmään sen mukaan, kuinka he puhuivat uudistuksesta ja muutoksesta. Nämä ryhmät jakautuivat vastaajiin jotka kokivat voivansa puhua UPJ:n liittyvistä ajatuksista ominaan, niihin jotka kertoivat vain muiden mielipiteitä ja pidättäytyivät omilta kannanotoilta, ja kolmantena ryhmänä niihin vastaajiin, jotka olivat yhdessä muiden kanssa puhuneet ja järkeistäneet asiat. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto on vasta alkutaipaleella ja monien vastaajien huoli kuvastaa prosessin keskeneräisyyttä ja ratkaisemattomia asioita. Myös muiden tärkeiden samanaikaisten uudistusten määrä (mm. tutkinnon uudistus) ja aikataulun kireys harmittivat vastanneita. Jotta järjestelmää voitaisiin soveltaa TKK:n yhteisiä tavoitteita tukevaksi, tarvitaan paljon avointa keskustelua. Keskustelua ja linjavetoa tullaan jo nyt, ja myös tulevaisuudessa tarvitsemaan siitä, miten uudella palkkausjärjestelmällä tuetaan arjen työtä.
  • Helenius, Outi (2008)
    Koska eri sopimisjärjestelmillä on suuri vaikutus kansantalouteen, olisi taloudellisesti kannattavaa pystyä määrittelemään optimaalinen neuvottelujärjestelmä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, pitäisikö palkoista sopia keskitetysti vai hajautetusti. Tutkielma perustuu Calmforsin ja Driffillin (1988), Moenen ja Wallersteinin (1997) sekä Ramaswamyn ja Rowthornin (1993) tutkimuksiin, joiden perusteella eri neuvottelujärjestelmien paremmuutta arvioidaan. Tutkielmassa analysoidaan, miten eri sopimisjärjestelmät vaikuttavat kansantalouden keskimääräiseen palkkatasoon, minkälaisia kannustimia keskitetty sekä hajautettu sopiminen luovat yritystasolla, ja mikä on palkkahajonnan merkitys yrityksille, työntekijöiden kannustimille sekä koko kansantalouden tuottavuudelle. Ensin tarkastellaan, miten eri palkkaneuvottelujärjestelmät vaikuttavat kansantalouden keskimääräiseen palkkatasoon ja työllisyyteen. Johtopäätöksenä saadaan, että täysin keskitetty ja täysin hajautettu sopiminen johtavat alhaisempaan keskimääräiseen palkkatasoon ja sitä kautta korkeampaan työllisyyteen kuin mitkään muut sopimistavat näiden kahden ääripään väliltä. Hajautetun sopimisen tapauksessa kilpailu yritysten välillä hillitsee palkankorotuksia, kun taas keskitetyn sopimisen avulla työmarkkinaosapuolet sisäistävät palkanmuodostukseen liittyvät ulkoisvaikutukset. Seuraavaksi analysoidaan eri sopimisjärjestelmiä yksittäisen yrityksen näkökulmasta. Yrityksen suhtautuminen eri sopimisjärjestelmiin riippuu yrityksen vahinkopotentiaalista, joka kuvaa yrityksen herkkyyttä työntekijöiden tehokkuuden tason vaihteluille. Jos yrityksen vahinkopotentiaali on keskitasoa, niin yritys valitsee mieluiten keskitetyn sopimisen, koska tällöin hyöty sisäpiirilisän pienentymisestä on yritykselle tärkeämpää kuin joustavuus palkanmuodostuksessa. Vastaavasti yritys valitsee mieluummin hajautetun sopimisen, jos sen vahinkopotentiaali on korkea tai matala. Jos yrityksen vahinkopotentiaali on korkea, niin sen voitot riippuvat voimakkaasti työntekijöiden tehokkuuden tasosta. Hajautetun sopimisen avulla yritys pystyy asettamaan korkeamman palkan, ja työntekijöiden tehokkuuden tason noususta aiheutunut hyöty ylittää sillä sisäpiirilisän aiheuttamat kustannukset. Jos yrityksen vahinkopotentiaali on matala, niin työntekijöiden tehokkuuden tason vaihtelut eivät vaikuta merkittävästi yrityksen voittoihin, ja hajautetun sopimisen avulla yritys pystyy maksamaan alhaisempaa palkkaa. Viimeisenä tutkielmassa käsitellään, miten eri sopimisjärjestelmät vaikuttavat kansantalouden keskimääräiseen tuottavuuteen, investointeihin ja kokonaistuotantoon. Jos työntekijät ovat homogeenisia, niin keskitetty sopiminen johtaa uudempaan tuotantorakenteeseen ja korkeampaan keskimääräisen tuottavuuteen kuin hajautettu sopiminen. Lisäksi kun erotus keskitetyn sopimisen tuottaman ja kilpailullisten työmarkkinoiden palkan välillä on riittävän pieni, niin myös investoinnit ja kokonaistuotanto ovat korkeampia keskitetyn sopimisen tapauksessa. Jos työntekijät ovat heterogeenisia siten, että työmarkkinoilla on kahdentyyppisiä työntekijöitä, niin keskitetty sopiminen johtaa korkeampiin investointeihin kuin hajautettu sopiminen, jos keskitetyn sopimisen seurauksena palkkahajontaa pienennetään ja palkkataso pidetään riittävän alhaisena täystyöllisyyden saavuttamiseksi.
  • Roitto, Yrjö (Suomen metsätieteellinen seura, 1958)
  • Heikinheimo, Lauri (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)