Browsing by Subject "palveluyritykset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Mäenpää, Krista (2007)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan rekrytointia ja henkilöstöjohtamista asiakaspalveluorganisaatiossa. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, joka tarkastelee logistiikan alalla toimivan pk-yrityksen rekrytointikriteereitä. Suomessa on siirrytty uuteen työmarkkinatilanteeseen 1990-luvun lopulta alkaen, kun globaali kehitys on aiheuttanut voimakasta työpaikkarakenteen muutosta. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla valmistaudutaan työvoiman tarjonnan supistumiseen seuraavan vuosikymmenen sisällä. Tämän seurauksena rekrytointitarpeet lisääntyvät. Organisaatioiden on enenevässä määrin varustauduttava rekrytointiin liittyvien toimien kehittämiseen, sillä myös henkilöstön laatu on tullut merkittäväksi menestystekijäksi. Myös logistiikan alan toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti viimeisenä vuosikymmenenä. Kuljetusrakenteet ovat kehittyneet huomattavasti ja toimintatahti on kiristynyt. Rekrytointi ja resursointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden suuri haaste henkilöstöjohtamisessa. Tutkielman aiheen valintaan on vaikuttanut kohteena olevan yrityksen konkreettinen kehittämistavoite, joka perustuu kasvun myötä syntyneeseen lisääntyvään rekrytointitarpeeseen. Edellytykset kasvulle ja onnistumiselle luodaan oikeilla rekrytoinneilla. Systemaattinen henkilöstöresurssien hankinta, ylläpitäminen ja joustava hallinta ovat ratkaisevia organisaation menestyksen ja kehityksen kannalta. Tutkimusongelmaa lähestytään sekä kirjallisuuden että haastattelututkimuksen kautta. Tässä työssä henkilöstöjohtamista (Viitala 2002) ja palvelujohtamista (Grönroos 2000) koskevaa teoriaa on yhdistetty rekrytoinnista esitettyyn teoriaan (Vaahtio 2002) ja muodostettu näistä viitekehys. Tutkimusote on laadullinen, kuvaileva tutkimus. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksessa on haastateltu neljää yrityksen johtoryhmän jäsentä. Haastatteluiden avulla on kartoitettu kohdeorganisaation käsitys henkilöstöhankinnan kriteereistä ja saatu olennaista tietoa rekrytointitoiminnosta. Tutkimuksessa pyritään määrittelemään mitkä ovat tärkeitä tekijöitä palveluorganisaation rekrytoinnissa ja tutkimaan niiden merkitystä osana strategista henkilöstöjohtamista. Tutkimus osoittaa, että rekrytoinnin merkitys strategisessa henkilöstöjohtamisessa lisääntyy. Osaava työvoima ja sen rinnalla osaamispotentiaalin ennakoiva hankinta ovat niin julkisten kuin yksityistenkin organisaatioiden kilpailutekijöitä. Henkilöstöjohtaminen ja palveluosaamisen johtaminen ovat tämän palveluorganisaation ydinosaamista. Tuottavuudessa on kiinnitettävä huomiota resurssien hallintaan ja tällöin henkilöstösuunnittelu on kytkettävä tehokkaasti liiketoimintastrategiaan. Henkilöstöhankinta tulee kytkeä saumattomasti yrityksen muuhun toimintaan ja sen pohjana on harkittu henkilöstösuunnittelu. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa kävi ilmi, että rekrytointi on haastavaa ja henkilöstöresurssien tarpeen ennakointi on vaikeaa. Henkilöstösuunnittelu tapahtuu lyhyellä tähtäimellä ja se on lähinnä määrällisten resurssien ennakoimista. Laadullisia tekijöitä ei tarpeeksi systemaattisesti ja johdonmukaisesti kytketä suunnitteluun ja henkilöstöstrategiaan. Rekrytointistrategian luominen ja rekrytointiosaamisen kehittäminen on tärkeää. Oikeanlaisen, palvelutaitoisen henkilökunnan löytäminen on olennaista ja siihen tulee tulevaisuuden rekrytoinneissa panostaa.
  • Rosenholm, Roni-Kristian Joakim (Helsingin yliopisto, 2020)
    Joukkoliikenne on Suomessa murrosvaiheessa. Käynnissä oleva murrosvaihe on synnyttänyt ja tulee synnyttämään jatkossakin OnniBus.comin kaltaisia yrityksiä, jotka hyödyntävät sääntelyn jähmettämän kilpailukentän synnyttämiä tarjonta-aukkoja palveluvalikoimassaan. Kilpailusta tulee vuosien saatossa markkinaehtoista ja asiakkaista tullaan enenevissä määrissä kamppailemaan hinnalla, palvelutasolla ja muilla mahdollisilla erilaistamiskeinoilla. Näihin kilpailukeinoihin ei ole aiemmin tapahtuneen tai käynnissä olevan sääntelyn seurauksena ollut syytä kiinnittää samanlaista huomiota, kuin toimittaessa markkinaehtoisesti. Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tuottaa tutkimus, kuinka Suomessa toimivien joukkoliikenteen toimijoiden palvelutarjoomat eroavat toisistaan asiakasnäkemyksen valossa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin maaliskuussa 2018. Haastateltaviksi valittiin ennakkotietojen perusteella seitsemän sopivalta vaikuttavaa palveluntarjoajien palveluita aktiivisesti käyttänyttä tai käyttävää asiakasta. Tutkimuksella syvennettiin näkemystä ja ymmärrystä joukkoliikenteen toimijoiden käyttämien kilpailukeinojen asiakasnäkökulmasta. Tutkimus vahvisti, että kullakin palveluntarjoajilla on omat vahvuutensa toisiinsa nähden ja suhteessa kuluttajiin esimerkiksi maantieteellisten etäisyyksien, aika - ja tilannetekijöiden sekä hinnoittelun osalta. Palveluntarjoajien toisistaan poikkeavat palveluratkaisut, jotka ovat muotoutuneet liikennevälineiden luontaisten ominaisuuksien pohjalle tarjoavat useimmille kuluttajille näiden vaihteleviin tarpeisiin mukautuvan liikennejärjestelmän.
  • Jäppinen, Sari (2001)
    Tutkielma tarkastelee organisaation rakennetta, rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä sekä rakenteen vaikutusta organisaation toimintaan. Rakenne syntyy yritysjohdon päätösten tuloksena ja ilmaisee organisaation jäsenten ja heidän toimintansa järjestyksen ja suhteen. Oikea rakenne mahdollistaa organisaation sopeutumisen liiketoimintatilanteeseen ja tukee tavoitteiden saavuttamista. Rakenne tukee myös organisaation päätöksentekojärjestelmää ja siihen tarvittavaa informaatiovirtaa. Organisaation rakenneratkaisut ovat nousseet menestykseen vaikuttavien tekijöiden kärkipäähän nykypäivän toimintaympäristössä. Lähtökohtana on organisaatioteoreettinen lähestymistapa ja käsitteistö. Organisaatioteorian piirissä tutkitaan mitkä tekijät vaikuttavat parhaaseen organisoitumistapaan ja millaisia vaatimuksia organisaatiorakenteelle asetetaan. Kontingenssiteoria on organisaatiorakenteen ja ympäristön välistä suhdetta ainutlaatuisessa tilanteessa tutkiva normatiivinen ja relativistinen suuntaus. Kontingenssiteorian mukaan on olemassa riippuvuussuhdeverkosto organisaation ympäristön monimuotoisuuden ja muutosten, organisaation sisäisen differentiaation, integraation sekä konfliktinratkaisukyvyn välillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Henry Mintzbergin (1979) organisaatiotypologiaan eli konfiguraatioteoriaan. Taustateoriana on järjestelmäteoria, joka tarkastelee organisaatioita yksilöllisinä, avoimina järjestelminä, jotka ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäristönsä kanssa. Tutkimuksessa luokitellaan kohdeorganisaatio Mintzbergin typologian avulla ja samalla tutkitaan typologian soveltuvuutta nykypäivän organisaation luokitteluun. Tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat: Millainen on valmistuspalveluyrityksen organisaatio? Miksi tietty rakenne on valittu? Millaiset tekijät vaikuttavat rakenteen valintaan? Aineisto keskittyy tutkimushetkeen syksyllä 1999, mutta kertoo myös kohdeorganisaation rakenteen muutoksista sen historian aikana Tutkimuksen empiriaosa on toteutettu yksittäistapaustutkimuksena. Kohdeorganisaatio on suomalainen elektroniikan valmistuspalveluyritys Elcoteq Network Oyj. Lähestymistapa on holistinen eli tutkimusyksikkönä on koko konserniorganisaatio. Tutkimusaineisto koostuu 9 teemahaastattelusta, joista saatua aineistoa täydennettiin dokumenteilla sekä osallistuvan havainnoinnin avulla saadulla aineistolla. Aineisto analysointiin kvalitatiivisesti Alasuutarin (1993) mallin mukaisesti. Tulkinnalla ja ymmärtämisellä on analysoinnissa vahva rooli. Kohdeorganisaation rakenne osoittautui ns. hybridirakenteeksi (divisioona-konebyrokratia-adhokratia) ja tutkimuksessa ilmeni selkeitä eroja organisaation eri osien välillä. Organisaation perusrakenne ylätasolla on divisioonarakenne, joka perustuu markkinoiden aluejakoon. Palveluorganisaatioajattelu on voimakkaasti vaikuttanut rakenteeseen asiakaslähtöisyyden kautta. Liiketoiminnalliset yksiköt tuottavat lähes identtisiä valmistuspalveluja asiakastarpeeseen päämarkkina-alueilla ja konsernitoimisto on keskittänyt itselleen tiettyjä toimintoja ja valtaa taatakseen toiminnan yhtenäisyyden. Toimintaa on aktiivisesti formalisoitu viime vuosina. Tutkimuksessa tuli esiin myös mielikuva rakenteesta ”työkaluna”, jota voidaan muuttaa tarvittaessa. Rakenteessa on oltava joustoa. Tilannetekijät vaikuttivat vahvasti rakenteeseen. Tärkeimmät tilannetekijät olivat organisaation ympäristö ja koko, tarkemmin kasvu. Tärkeimmät lähteet: Mintzberg, H. (1979): The Structuring of Organizations; Grönroos, C. (1998): Nyt kilpaillaan palveluilla; Ollus ym., toim (1998a): Verkostojen vallankumous. Miten johtaa verkostoyritystä; Ollus ym., toim. (1998b): Yritysverkostot – kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella.