Browsing by Subject "pandemiat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Schneider, Rochelle; Masselot, Pierre; Vicedo-Cabrera, Ana M.; Sera, Francesco; Blangiardo, Marta; Forlani, Chiara; Douros, John; Jorba, Oriol; Adani, Mario; Kouznetsov, Rostislav; Couvidat, Florian; Arteta, Joaquim; Raux, Blandine; Guevara, Marc; Colette, Augustin; Barré, Jérôme; Peuch, Vincent-Henri; Gasparrini, Antonio (Nature Publishing Group, 2022)
    Scientific reports
    Previous studies have reported a decrease in air pollution levels following the enforcement of lockdown measures during the first wave of the COVID-19 pandemic. However, these investigations were mostly based on simple pre-post comparisons using past years as a reference and did not assess the role of different policy interventions. This study contributes to knowledge by quantifying the association between specific lockdown measures and the decrease in ­NO2, ­O3, ­PM2.5, and ­PM10 levels across 47 European cities. It also estimated the number of avoided deaths during the period. This paper used new modelled data from the Copernicus Atmosphere Monitoring Service (CAMS) to define business-as-usual and lockdown scenarios of daily air pollution trends. This study applies a spatio-temporal Bayesian non-linear mixed effect model to quantify the changes in pollutant concentrations associated with the stringency indices of individual policy measures. The results indicated non-linear associations with a stronger decrease in ­NO2 compared to ­PM2.5 and ­PM10 concentrations at very strict policy levels. Differences across interventions were also identified, specifically the strong effects of actions linked to school/workplace closure, limitations on gatherings, and stay-at-home requirements. Finally, the observed decrease in pollution potentially resulted in hundreds of avoided deaths across Europe.
  • Limingoja, Leevi; Antila, Kari; Jormanainen, Vesa; Röntynen, Joel; Jägerroos, Vilma; Soinen, Leena; Nordlund, Hanna; Vepsäläinen, Kristian; Kaikkonen, Risto; Lallukka, Tea (Helsingin yliopisto, 2022)
    Abstract Background: To address the current COVID-19 and any future pandemic, we need a robust, real-time, and population-scale collection and analysis of data. Rapid and comprehensive knowledge on the trends in reported symptoms in populations provides an earlier window into the progression of the viral spread and helps to predict the needs and timing of professional healthcare. Objective: The objective of this study was to use a CE-marked medical online symptom checker service, ©Omaolo, and validate the data against the national demand for COVID- 19-related care to predict the pandemic progression in Finland. Methods: Our data comprised real-time ©Omaolo COVID-19 symptom checker responses (414,477 in total) and daily admission counts in nationwide inpatient and outpatient registers provided by the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) from March 16th to June 15th, 2020 (the first wave of the pandemic in Finland). The symptom checker responses provide self-triage information input to a medically qualified algorithm that produces a personalised probability of having COVID-19, and provides graded recommendations for further actions. We trained linear regression and XGBoost models together with F-score and mutual information feature pre-selectors to predict the admissions once a week, one week in advance. Results: Our models reached a MAPE (mean absolute percentage error) between 24.2% and 36.4% in predicting the national daily patient admissions. The best result was achieved by combining both ©Omaolo and historical patient admission counts. Our best predictor was linear regression with mutual information as the feature pre-selector. Conclusions: Accurate short-term predictions of COVID-19 patient admissions can be made, and both the symptom check questionnaires and the daily admissions data contribute to the accuracy of the predictions. Thus, symptom checkers can be used to estimate the progression of the pandemic, which can be considered when predicting the healthcare burden in a future pandemic.
  • Ringsmuth, Andrew K.; Otto, Ilona M.; van den Hurk, Bart; Lahn, Glada; Reyer, Christopher P.O.; Carter, Timothy R.; Magnuszewski, Piotr; Monasterolo, Irene; Aerts, Jeroen C.J.H.; Benzie, Magnus; Campiglio, Emanuele; Fronzek, Stefan; Gaupp, Franziska; Jarzabek, Lukasz; Klein, Richard J.T.; Knaepen, Hanne; Mechler, Reinhard; Mysiak, Jaroslav; Sillmann, Jana; Stuparu, Dana; West, Chris (Elsevier B.V., 2022)
    Climate risk management
    COVID-19 has revealed how challenging it is to manage global, systemic and compounding crises. Like COVID-19, climate change impacts, and maladaptive responses to them, have potential to disrupt societies at multiple scales via networks of trade, finance, mobility and communication, and to impact hardest on the most vulnerable. However, these complex systems can also facilitate resilience if managed effectively. This review aims to distil lessons related to the transboundary management of systemic risks from the COVID-19 experience, to inform climate change policy and resilience building. Evidence from diverse fields is synthesised to illustrate the nature of systemic risks and our evolving understanding of resilience. We describe research methods that aim to capture systemic complexity to inform better management practices and increase resilience to crises. Finally, we recommend specific, practical actions for improving transboundary climate risk management and resilience building. These include mapping the direct, cross-border and cross-sectoral impacts of potential climate extremes, adopting adaptive risk management strategies that embrace heterogenous decision-making and uncertainty, and taking a broader approach to resilience which elevates human wellbeing, including societal and ecological resilience.
  • Lyytimäki, Jari; Kangas, Hanna-Liisa; Mervaala, Erkki; Vikström, Suvi (MDPI, 2020)
    The reasons for the emergence of environmental issues in public debate have been widely studied, while the reasons for the disappearance of environmental issues from the public agenda are researched to a far lesser extent. This article presents how the newspaper coverage of climate change has evolved in Finland. The study is based on long-term (1990–2020) data from the leading national-level newspaper. The climate coverage has been characterized by an increasing overall trend and remarkable fluctuations in the intensity of debate. The monthly coverage of climate change had four distinctive peak periods. The drops from peak levels are explained by several factors, such as the end of a specific news event or policy process (e.g., international climate policy meetings), lack of weather anomalies (e.g., normal winter weather and snow coverage), silence of key influencers (policy-makers, business elite), and news competition together with reporting fatigue following abundant climate coverage. The first months of the intense phase of the COVID-19 pandemic in 2020 showed a deep, but not unprecedented drop in climate coverage from the preceding peak level. The persistence of anthropogenic climate change, gradual mainstreaming of climate concerns across different societal sectors, and recent policy debates around so-called green or sustainable recovery suggest that climate coverage is not likely to be muted in the near future.
  • Pitkänen, Kati; Hannonen, Olga; Toso, Stefania; Gallent, Nick; Hamiduddin, Iqbal; Halseth, Greg; Hall, Michael C.; Müller, Dieter K.; Treivish, Andrey; Nefedova, Tatiana (Matkailututkimus, 2020)
    Matkailututkimus 16, 2 (2020)
  • Räsänen, Tapio; Jauhiainen, Signe; Pyy-Martikainen, Marjo (Kela, 2021)
    Työpapereita ; 162
    Valtaosa palkansaajakotitalouksista on riittävästi vakuutettuja ja asumismenot sekä asuntolainanlyhennykset on mitoitettu oikein. Toisaalta osa suomalaisista kotitalouksista on alttiita toimeentulo-ongelmille työttömyyden seurauksena. Tutkimuksessa tehdään kaikille palkansaajakotitalouksille sosiaaliturvan stressitesti mikrosimulointimenetelmällä. Sosiaaliturvan stressitestiä hyödynnetään koronakriisin tulonjakovaikutusten sekä automaattisten vakauttajien, kuten työttömyysturvan, vaikutusten arvioinnissa. Tutkimuksen toisessa osassa simuloidaan palkansaajakotitalouksille työttömyys, joka vastaa vuoden 2020 koronakriisin alkua, työttömyydestä seuraava tulonmenetys sekä korvaavat etuudet mikrosimulointimenetelmällä. Molemmat simuloinnit antavat kuvan suomalaisten palkansaajakotitalouksien toimeentulosta: työttömäksi jäädessään 12 prosenttia ei selviytyisi välttämättömästä kulutuksesta. Jos asuntolainan hoitokulut huomioidaan, kasvaa osuus 16 prosenttiin. Valtaosa, 84 prosenttia, palkansaajatalouksista on riittävästi vakuutettu ja asumismenot tai asuntolainat oikein mitoitettu. Työttömyys aiheuttaa erityisesti alimpiin tulokymmenyksiin kuuluvissa, yksin asuvissa ja yksinhuoltajatalouksissa enemmän toimeentulo- ja asuntolainan maksuongelmia verrattuna muihin palkansaajakotitalouksiin. Simuloitu koronakriisin aiheuttama työttömyyssokki kuvaa kuinka paljon kotitalouksien käytettävissä olevat tulot pienenevät. Yksin asuvien ja yksinhuoltajien tulot pienenevät enemmän kuin kotitalouksilla, joissa on kaksi aikuista. Kaksi tai useampi työssä käyvä jäsen tai palkkatulon lisäksi muut tulonlähteet lieventävät palkansaajatalouksien tulotason muutosta. Suomalainen sosiaaliturva toimii tulosokkien tasaajana, mutta myös asuntomarkkinoiden ja kuluttajahintasokkien vaikutusten tasaajana. Toisaalta kotitalouden elinvaihe sekä usean riskin kasautuminen, kuten usean ansaitsijan työttömyys sekä korko- tai hintatason kasvu, voi lisätä toimeentulo-ongelmia lyhyidenkin työttömyysjaksojen aikana.
  • Nieminen, Tiina (2007)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, kuinka Suomen valtio ja eräät sanomalehdet ovat reagoineet lintuinfluenssan tuomaan uhkaan. Suomen valtion reaktioita tutkiessa aineisto koostuu kansallisesta varautumissuunnitelmasta influenssapandemiaa varten ja lehtien osalta aineisto koostuu Helsingin Sanomien, Turun Sanomien ja Aamulehden pääkirjoituksista. Reaktioita tutkin kööpenhaminalaisen koulukunnan turvallistamisen teorian kautta. Tarkoitukseni on selvittää näkyykö valtion toimista ja lehtien tavasta kirjoittaa lintuinfluenssasta, että ne olisivat turvallistaneet sen. Työni teoreettinen viitekehys koostuu kööpenhaminalaisen koulukunnan uudesta turvallisuusagendasta. Tämän valitsin sen vuoksi, koska kööpenhaminalainen koulukunta on haastanut perinteisen turvallisuuden käsitteen laajemmalla turvallisuuden käsitteellään. Tähän turvallisuuden käsitteeseen sisältyy myös se, että tartuntatautia voidaan pitää turvallisuusuhkana. Kööpenhaminalaisen koulukunnan turvallistamisen teoriaa voidaan pitää heidän tärkeimpänä saavutuksenaan. Turvallistamisella tarkoitetaan, että jostain asiasta tulee turvallisuuskysymys. Teoriassa mikä tahansa asia voidaan sijoittaa asteikolle ei-politisoidusta politisoituun ja edelleen turvallistettuun. Turvallistamisen teorialla on suuri merkitys tässä tutkimuksessa. Työni viitekehyksen tärkeimpänä lähteenä on Buzan Barryn, Wæver Olen ja de Wilde Jaapin vuonna 1998 julkaisema teos ”Security: A New Framework for Analysis”. Aineiston analyysimenetelmänä käytän teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Teorialähtöinen sisällönanalyysi nojaa johonkin tiettyyn teoriaan, malliin tai auktoriteetin esittämään ajatteluun. Tämä teoria on työssäni kööpenhaminalaisen koulukunnan turvallistamisen teoria. Analyysiyksiköksi olen valinnut ajatuskokonaisuuden. Näitä ajatuskokonaisuuksia etsin aineistosta muodostamani analyysirungon avulla. Analyysirunko on muodostettu turvallistamisen teorian avulla. Tärkeimpiä lähteitä analyysiosiossa ovat Tuomi Jounin ja Sarajärvi Annelin vuonna 2002 julkaisema teos ”Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi” ja Kyngäs Helvin ja Vanhanen Liisan artikkeli “Sisällön analyysi” Hoitotiede-lehdessä vuonna 1999. Tämän tutkimuksen päätulos on, että Suomen valtio ja sanomalehdet eivät ole turvallistaneet lintuinfluenssaa vaan politisoineet sen. Ne ovat sen sijaan turvallistaneet influenssapandemian, joka lintuinfluenssasta uhkaa muodostua. Tutkimuksesta selvisi, että Suomen valtio on ryhtynyt laaja-alaisiin toimenpiteisiin influenssapandemiavaaran vuoksi. Se on myös varautunut käyttämään sellaisia toimia pandemian sattuessa, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeudet. Varautumissuunnitelmassa keskityttiin lähes kokonaan suomalaisen yhteiskunnan toimintakyvyn säilymiseen, kun taas sanomalehdissä oltiin huolissaan myös muista maista, erityisesti kehitysmaiden tilanteesta pandemian sattuessa. Varautumissuunnitelma oli siis hyvin valtiokeskeinen, joka taas on suppean turvallisuuskäsitteen mukaista ajattelua. Näihin eroihin varautumissuunnitelman ja sanomalehtien välillä tulee kuitenkin suhtautua varoen, sillä aineistot ovat tyyliltään ja kooltaan erilaisia.