Browsing by Subject "parisuhdelaki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Heinonen, Kirsi (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyviä käsityksiä perheestä, keskittyen erityisesti siihen miten perheen, sukupuolen ja seksuaalisuuden käsitteitä määriteltiin ja tuotettiin diskursiivisesti eduskunnan lainsäädäntökeskusteluissa 2000-luvun kuluessa. Tutkimusongelmaa lähestytään eduskunnassa vuonna 2000 ja 2001 käytyjen parisuhdelaki- ja vuonna 2005 käytyjen hedelmöityshoitolakikeskustelujen sekä vuonna 2009 parisuhdelain 9§:n muutoksesta käytyjen keskusteluiden kautta. Keskusteluja analysoidaan diskurssianalyysin avulla siitä lähtökohdasta käsin, että eduskunnassa käytyjen keskustelujen kautta osallistutaan yhteiskunnallisen todellisuuden rakentamiseen ja määrittelyyn. Eduskunnassa käydyillä keskusteluilla ja itse lainsäädännöllä voidaankin näin ollen katsoa olevan huomattavia ideologisia vaikutuksia yhteiskunnalle, liittyen esimerkiksi erilaisten perhemallien arvostukseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Tutkimuksen perusteella voidaan lakiesitysten vastustajien ja puolustajien puheiden nähdä muodostavan varsin johdonmukaiset ja yhtenäiset, toisilleen vastakkaiset diskursiiviset kokonaisuudet. Puheesta löydettyjen diskurssien perusteella tutkielmassa on erotettu toisistaan konservatiivis-normatiiviseksi ja liberaalis-individualistiseksi nimitetyt diskursiiviset kokonaisuudet. Konservatiivis-normatiivisen diskursiivisen kokonaisuuden kautta ainoastaan heteroseksuaaliseen avioliittoon pohjaava ydinperhe nähtiin oikeana ja hyväksyttävänä perheenä. Tällaista perhettä pidettiin luonnollisena ja ehdottomana. Sen nähtiin perustuvan ulkopuoliseen kontrolliin sekä perinteestä johdettuihin sääntöihin ja varmuuksiin. Sukupuoli ymmärrettiin olemukselliseksi ja biologiaan perustuvaksi tilaksi. Sukupuoli jaettiin lisäksi puheessa kahtia ja sukupuolet nähtiin merkittävällä tavalla toisistaan eroaviksi. Lisäksi puheessa ylläpidettiin heteronormia erottamalla normaali ja luonnollinen heteroseksuaalisuus epänormaalista, epäluonnollisesta ja epäterveestä homoseksuaalisuudesta. Liberaalis-individualistisessa diskursiivisessa kokonaisuudessa perhemuodot nähtiin sitä vastoin moninaisina ja erilaiset perhemallit yhtä hyväksyttävinä ja tuettavina. Perheen katsottiin pohjaavan vapaaehtoisuuteen sekä yksilöiden väliseen tunnesiteeseen ja rakkauteen. Sukupuolia ei määritelty toisistaan eroaviksi eikä sukupuolta pidetty merkityksellisenä perheen tai vanhemmuuden käsitteiden kannalta. Sukupuoli nähtiin biologian sijaan sosiaalisesti ja performatiivisesti tuotetuksi. Puheessa pyrittiin lisäksi purkamaan heteronormia korostamalla hetero- ja homoseksuaalisuuden yhdenvertaisuutta ja samanlaisuutta. Lakiesityksen vastustajien näkemysten ja käsitysten voidaankin nähdä edustavan yhteiskunnan perinteisiksi miellettyjä, jo kauan vallalla olleita arvoja ja näkökulmia. Puolustajien puhe taas heijastaa uusia arvoja ja näkemyksiä, jotka mahdollisesti ovat valtaamassa paikkaansa vanhemmilta näkemyksiltä suomalaisessa yhteiskunnassa.
  • Suonio, Milla (2008)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee sitä, miten evankelis-luterilainen kirkko osallistui homoseksuaalisuudesta ja parisuhdelaista käytyyn keskusteluun Helsingin Sanomissa ja Kirkko ja Kaupunki -lehdessä vuosina 1999 – 2003. Valitsin kyseisen ajanjakson, koska Riitta Jallinojan (2006) mukaan perheestä käytiin tällöin runsaasti keskustelua mediassa. Aineistoina käytän sekä Kirkko ja Kaupunki -lehden että Helsingin Sanomien uutis- ja pääkirjoituksia sekä lisäksi Kirkko ja Kaupunki -lehden mielipidekirjoituksia. Tutkin ensinnäkin sitä, ketkä kirkon edustajat pääsivät esiin uutissivuilla ja missä määrin he saivat mahdollisuuden esittää käsityksiään parisuhdelaista. Toisaalta olen kiinnostunut siitä, miten kirkon virallinen kanta tuli esiin lehtien uutissivuilla. Tarkastelen myös, miten lehtien virallinen linja tulee esiin pääkirjoituksissa ja uutissivuilla. Lisäksi tutkin, miten Kirkko ja Kaupunki -lehden mielipidesivuilla argumentoitiin sekä parisuhdelain puolesta että sitä vastaan. Mielipidesivuilla tarkastelen myös muita kuin kirkollisia toimijoita. Jaoin mielipidesivujen kirjoitukset viiteen teemaan sen perusteella, mitkä tekijät olivat kirjoittajien argumentaation taustalla. Analyysimenetelminä käytän teemoittelua ja retorista diskurssianalyysia. Tutkimukseni perusteella kirkko suhtautui enimmäkseen kriittisesti samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin, kun taas sekä Helsingin Sanomat että Kirkko ja Kaupunki -lehti suhtautuivat niihin myönteisesti. Helsingin Sanomissa suurin osa uutissivujen kirjoituksista oli kirkkoa kohtaan neutraaleja, mutta myös kirkkoon kriittisesti suhtautuvia ja sitä puolustavia näkökulmia tuli esiin. Marko Mattilan (1997) mukaan Helsingin Sanomat onkin tarkkailija, joka seuraa uskonnollisia aiheita ja kirjoittaa niistä myös kriittisesti. Helsingin Sanomat uutisoi paljon kirkon virallisista kannanotoista. Se käytti asiantuntijoina usein piispoja ja tutkijoita. Helsingin Sanomat toi esiin myös monia kirkkoa koskevia ristiriitoja suhtautumisessa homoseksuaaleihin. Kirkko ja Kaupunki -lehti käytti asiantuntijoina eniten piispoja sekä enimmäkseen parisuhdelakiin myönteisesti suhtautuvia tutkijoita. Kirkko ja Kaupunki -lehden mielipidesivuilla argumentoivat useammin parisuhdelain puolustajat kuin sen vastustajat. Homoseksuaalisuuteen ja parisuhdelakiin kielteisesti suhtautuvat vetosivat Raamattuun tai perusarvoihin, kun taas lain puolustajat vetosivat ihmisoikeuksiin ja lähimmäisenrakkauteen sekä myös Raamattuun. Marjut Gerkmanin (2004) mukaan eduskunnassa käydyssä keskustelussa samaa sukupuolta olevien parisuhteista määriteltiin myös avioliittoa. Huomasin omassakin tutkimuksessani, että samaa sukupuolta olevien parisuhteita peilattiin avioliittoon. Kirkko koki rekisteröityjen parisuhteiden uhkaavan avioliiton asemaa, kun taas lain puolustajat vetosivat siihen, että se on avioliitosta erillinen instituutio. Tutkimukseni perusteella olen samaa mieltä kuin Maarit Hytönen (2003): kirkko mukautuu yhteiskunnallisiin muutoksiin, lopulta siis myös samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin, vaikkakin se on esittänyt voimakkaita parisuhdelain vastaisia kannanottoja.