Browsing by Subject "participatory budgeting"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Shin, Bokyong; Rask, Mikko (2021)
    Online deliberation research has recently developed automated indicators to assess the deliberative quality of much user-generated online data. While most previous studies have developed indicators based on content analysis and network analysis, time-series data and associated methods have been studied less thoroughly. This article contributes to the literature by proposing indicators based on a combination of network analysis and time-series analysis, arguing that it will help monitor how online deliberation evolves. Based on Habermasian deliberative criteria, we develop six throughput indicators and demonstrate their applications in the OmaStadi participatory budgeting project in Helsinki, Finland. The study results show that these indicators consist of intuitive figures and visualizations that will facilitate collective intelligence on ongoing processes and ways to solve problems promptly.
  • Rask, Mikko; Ertiö, Titiana-Petra; Tuominen, Pekka; Ahonen, Veronica Lucia (BIBU, 2021)
    Kansalaisuuden kuilut ja kuplat
  • Rask, Mikko; Ertiö, Titiana-Petra; Ahonen, Veronica Lucia; Vase, Susanna; Tuominen, Pekka (Helsingin yliopisto, 2019)
    Kansalaisuuden kuilut ja kuplat - tutkimushanke BIBU
    Helsingin kaupungin osallistuva budjetointi (OmaStadi) on kunnianhimoinen ja uskalias hanke, jossa kaupunkilaiset saavat ehdottaa ideoita ja äänestää miten 4,4 miljoonaa euroa jaetaan kaupungin kehittämiseksi. Arviomme mukaan hankkeen alkutaival on toteutunut varsin onnistuneesti mutta tulevaisuudessa on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin toteutuksen osa-alueisiin: toimeenpanon riittävä läpinäkyvyys ja dialogisuus, syrjään jäävien ryhmien nykyistä parempi osallisuus, prosessin virtaviivaisuus, viestinnän sujuvuus ja ehdotusten pelisääntöjen selkeys kaupunkilaisille. Jotta mainittuihin seikkoihin tartuttaisiin, esitämme tutkimuksemme perusteella seuraavat seitsemän suositusta: 1. Toimeenpanon läpinäkyvyyttä ja dialogisuutta voisi kehittää vuosisuunnitelmalla sekä parantamalla OmaStadi-alustaa. Vuosisuunnitelmaan tulisi selkeästi merkitä avoimen kehittämisen vaiheet. OmaStadi-alustan toimivuutta olisi mahdollista parantaa käyttäjätestauksella sekä käyttäjien kanssa tehtävällä yhteiskehittämisellä. Kerätyn datan tulisi olla kaikille avoimesti saatavilla. Parhaiten toimivia osia voisi edelleen hioa osallisuuden “hittituotteiksi”. OmaStadi Raksojen saama, pääosin positiivinen, palaute tarjoaa hyvän lähtökohdan yhteiskehittämistilaisuuksien jatkojalostamiselle. 2. Syrjään jäävien ryhmien osallisuuden tukemisesta kannattaisi tehdä erillinen selvitys. Selvitykseen voisi koota parhaita käytäntöjä syrjään jäävien ryhmien aktivoinnista kotimaisissa ja ulkomaisissa osallistuvan budjetoinnin ja osallistuvan demokratian hankkeissa. 3. OmaStadi-prosessia tulisi parantaa ja virtaviivaistaa mahdollisimman monen idean etenemiseksi äänestykseen. Virkamiesten tekemän karsintavaiheen tilalle voitaisiin etsiä muita ratkaisuja, kuten avoimet asukasfoorumit, joissa kaupunkilaiset ja virkamiehet yhdessä työstävät ja arvioivat ehdotuksia, tai ehdotus- ja suunnitteluvaiheen yhdistäminen ja varsinaisen karsinnan tekeminen myöhemmin prosessissa. 4. Osallisuuden ekosysteemiä tulisi kehittää dynaamisesti ja vuorovaikutteisesti niin kaupunkiorganisaation sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Kaupungin sisäisessä yhteistyössä kehitettävää on kaupunginkanslian ja toimialojen välisessä viestinnässä. Samalla tulisi selventää OmaStadin roolia suhteessa muuhun asukasosallisuuteen, esimerkiksi aluesuunnitelmiin. Yritysnäkökulma olisi syytä ottaa nykyistä paremmin huomioon, samoin selventää järjestöjen ja yhdistysten roolia budjetointiprosessissa. 5. Ehdotusten pelisäännöt tulisi kommunikoida selvemmin ja budjetoinnin kohdistamista vuosittain vaihtuviin teemoihin tulisi harkita. Karttapohjaisen havainnollistamisen ja esimerkkien avulla voitaisiin selkeyttää, minkälaiset ehdotukset ovat mahdollisia ja mitä on jo tekeillä kaupungin toimesta. Kohdentamalla budjetointi jatkossa osittain tai kokonaisuudessaan teemoihin, kuten ekologisiin innovaatioihin tai erityisryhmien tarpeisiin, voitaisiin tehostaa uusien ratkaisujen löytämistä strategisesti tärkeisiin kysymyksiin. 6. Arvioinnista kannattaisi tehdä pysyvä osa OmaStadin toteuttamista ja kehittämistä. Sisäisen evaluoinnin lisäksi voisi harkita hankkeen kokonaiskuluista 1–5 % suuruisen määrärahan osoittamista ulkopuolisen arvioinnin toteuttamiseen vuosittain. Arviointia kannattaa toteuttaa eri kanavia pitkin hyödyntäen ja koordinoiden esimerkiksi opinnäytetöitä. 7. Kaupunkilaisilta kerättyjä ideoita tulisi hyödyntää monipuolisesti ja innovatiivisesti. Olisi syytä varmistaa, että kerätyt ehdotukset ja suunnitelmat arkistoidaan ja tehdään avoimesti saataviksi. Myös toteuttamatta jääneet ideat tulisi nähdä arvokkaana tietoresurssina ja ideapankkina, josta voidaan etsiä uusia ratkaisuja tai kehittää kestävää kaupunkikehitystä tukevia indikaattoreita. Läpinäkyvyyden, dialogisuuden ja syrjään jäävien ryhmien aseman parantamiseksi sekä käyttäjätestausta ja selvitystyötä varten tulisi varata lisäresursseja. Mikäli nykyinen ehdotusten karsintavaihe korvataan avoimella asukasfoorumilla, riskinä on, että foorumeiden kokoonpano politisoituu ja osaltaan raskauttaa budjetointiprosessia. Vaarana on myös, että eri alueilla jo valmiiksi aktiiviset kaupunkilaiset alkavat ohjailla prosessia, koska heillä on enemmän kokemusta tämänkaltaisista toimintamalleista. Erilaisten osallisuusmallien toimivuutta kannattaisi kokeilla riskit mielessä pitäen. OmaStadin suhteessa kaupungin muihin osallisuus- ja suunnitteluprosesseihin on jännite, jonka purkaminen vaatii keskusteluja ja prosessointia kaupunginkanslian ja toimialojen välillä. Teemoihin kohdistetuista budjetoinneista on maailmalta myönteisiä kokemuksia, mutta hintana on, että kaupunkilaisilla ei tämän jälkeen ole mahdollisuutta esittää mitä tahansa tärkeäksi kokemaansa ideaa. Ratkaisuna voisi olla rajatun budjettiosuuden jakaminen temaattisesti. Mikäli osallistuvaan budjetointiin liitetään pysyvänä osana arviointi, tutkimus ja kehitystyö, tämä lisää kustannuksia ja pahimmillaan monimutkaistaa budjetointiprosessin toteuttamista. Arvioinnin tavoitteista ja lähtökohdista tulisikin sopia yhdessä järjestävän osapuolen kanssa siten, että tarkasteluun nostetaan kaikkein haasteellisimmat kysymykset. Tutkimusta voidaan tukea pienin kustannuksin avaamalla hankkeen data laajasti kaikkien käyttöön. Tutkimukseen ja kehitystyöhön kannattaa investoida myös ratkaisujen kehittämiseksi edessä oleviin haasteisiin, kuten suuren ehdotusaineiston analyysiin ja hallintaan.
  • Saloranta, Pauli (Helsingin yliopisto, 2020)
    This Master’s thesis is a study of the basis and nature of participatory budgeting in the City of Helsinki, called OmaStadi, in context of international participatory budgeting models. My task is to find specific qualities in Helsinki’s participatory budgeting solution, recognise its model and, if possible, name it. Deliberative democratic theory serves as background. Other central concepts are involvement, engagement, participation and light participation. By nature this thesis is a case study with the city's decision documents as main body of material, supplemented with expert interviews. Background chapter describes discovery of participatory budgeting in Brazil’s Porto Alegre in the 1980’s and diffusion around the world in various versions. I leave for further investigation my observation that the method was already known earlier in the fields of financial management and school management. In Finnish circumstances participatory budgeting combines long known functions of citizens’ right of initiative, joint planning and public referendum in a new way. Participatory budgeting arrived in Helsinki earlier than is usually known. In the years 1999–2011 city schools implemented targeted pedagogical participatory budgeting as a part of youth participation program ”Hesan Nuorten Ääni” following the model of Norway’s city of Porsgrunn. Also unit level participatory budgeting has been tried out, with notable examples of a pilot in the New Central Library Project and the operating model of Maunula House culture and community centre. Present enseble of participatory budgetings in Helsinki consists of four complementary parts: 1) School-specific ”Ruuti-raha”, 2) youth work unit level ”RuutiBudjetti”, together with OmaStadi processes in 3) seven major districts and 4) the whole city. Specific qualities in the OmaStadi model are coequal individual participation and intensive involvement in planning. OmaStadi does not constitute new representative elements like the internationally noted Porto Alegre model and nearest reference point, Helsinki's youth work RuutiBudjetti do. Compared to internationally noted achetypes of participatory budgeting, Helsinki’s solution is a hybrid combining features from different models while emphasizing the co-development phase to which time is invested generously from both the citizen proposers as well as the city’s experts. This way, for a moment, the citizens themselves become part of the administration.
  • Rask, Mikko; Ertiö, Titiana-Petra; Ahonen, Veronica Lucia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke BIBU
    Tässä raportissa arvioidaan Meidän Korso -hanketta, jolla toteutettiin vuosina 2018–2019 osallistuvaa budjetointia Vantaalla. Oikeusministeriön myöntämän avustuksen turvin hankkeen tavoitteena oli edistää turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta ja vähentää syrjäytymisen kokemusta Korson suuralueella. Lisäksi tavoitteena oli parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omalla asuinalueellaan sekä edistää paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten verkostoitumista. Arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat osittain. Hanke lisäsi osaltaan korsolaisten ”me-henkeä” ja tuki paikallisyhteisöllisyyttä. Hanke onnistui erityisesti aktivoimaan sellaisia väestöryhmiä, jotka eivät tavallisesti osallistu esimerkiksi asukasraateihin tai yleiskaavan verkkokyselyiden kaltaiseen kaupungin toimintaan. Lisäksi hanke lisäsi yhteisöllisyyttä ja muutti ihmisten käsityksiä kaupungin toiminnasta. Esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta rahoitettu kirjaston avajaisjuhla pyrki muuttamaan vanhentunutta käsitystä kirjastoista ”pölyisinä lukupaikkoina” kansalaisten yhteisiksi olohuoneiksi. Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistäminen on toiminut myös osallisuuden motivaattorina asukkaille. Ongelmallisimmaksi osoittautui hankkeen alhainen osallistujamäärä. Meidän Korso -alustalle rekisteröityi 148 käyttäjää, joista 16 jätti idean alustalla ja 76 äänesti. Myös hankkeen resurssit herättivät paljon keskustelua. Arvioinnin perusteella esitämme kuusi suositusta, jotka liittyvät osallistuvan budjetoinnin tunnettuuden edistämiseen, budjetoinnin temaattiseen toteuttamiseen, osallistumisen motivaation parantamiseen, resurssien allokointiin ja yhdistysten rooliin. Lisäksi suosittelemme, että jatkossa osallistuvan budjetoinnin toteutumista tukemaan perustetaan ohjausryhmä. Arvioinnissa hyödynnettiin BIBUssa kehitettyä Yhteisluomisen tutka -arviointimallia.
  • Lund, Virpi; Juujärvi, Soile (Lahti University of Applied Sciences, 2018)
    The Publication series of Lahti University of Applied Sciences
    Participatory budgeting (PB) is an increasingly popular method for enhancing citizen participation in allocating public resources and engaging citizens in urban development. This paper aims to examine an experiment involving PB that used a digital platform as a tool to involve citizens in submitting and voting on proposals for budget allocation in community development. The findings revealed both positive and negative aspects of using digital tools in public participation. Digital tools can engage citizens in the PB process, but public deliberation of citizens’ proposals must be supported to enhance citizens’ impact on local neighbourhood development. The participants were not totally satisfied with the digital platform developed for the process and they needed technical support in using it. The current findings contribute an understanding of how citizens might be engaged in the PB process through digital tools and the findings also emphasise the importance of the deliberative process and public discussion of citizens’ proposals.