Browsing by Subject "patentit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Rasijeff, Moona (Helsingin yliopisto, 2017)
    Traditional economics theory argues that competitive markets are unable to enhance innovation incentives. This is based on the claim that it is not possible for an inventor to earn profit for his invention in the face of unlimited imitation. Traditional theory calls for intellectual property for innovators, such as patents, to guarantee effective innovation production. The economic safety provided by patents creates innovation incentives, enhancing research levels and product quality. However, the increasing popularity of patents combined with the current, extensive patenting systems can create economic inefficiencies. The monopolistic competition arising from patent-provided rights may weaken innovation incentives in small as well as quickly developing industries. In addition, derived high prices and legal barriers to entry granted by intellectual property can distort competition and may even suppress the patent holder’s innovation tactics. Traditional economic theory also fails to explain why firms may choose not to utilise formal intellectual property in favour of informal protection methods which hold high importance to firms, such as secrecy, high wages, and increasing production complexity. My thesis examines whether competitive markets are able to enhance innovation incentives, and if so, under what conditions. I will also aim to enlighten why firms may favour other protective measures for their inventions over patents. Henry and Ponce (2011) and Henry and Ruiz-Aliseda (2015) expand our understanding of these topics in the form of game theory. A key factor in our analysis is the assumption that free spillovers are non-existent. Instead, endogenous knowledge must be purchased. As a result, potential imitators prefer to wait for the cost of knowledge to decrease, and delay their market entry. Such a delay, and the possibility to participate in knowledge trading, secure positive rents for the inventor, which compensates his innovation costs. These results are achieved even in unfavourable circumstances, where competition is high or the inventor incurs additional costs to protect their invention by other means than patenting. In fact, in such circumstances, we expect the inventor’s profits to approach monopolistic profits. In conclusion, competitive markets attain efficiency and improved levels of social welfare, and therefore, innovation levels can persist in the market. These results are nonetheless sensitive in relation to the elasticity of demand. Market imperfections such as the indivisibility of an idea, moral hazard and adverse selection pose additional problems in the modelling within a competitive market. My thesis weighs in on the ever-crucial patenting debate: Is the modern, extensive patent system obsolete? High prices and risen monopolistic competition can lead to severe consequences on social welfare, and limit the exchange of knowledge. New innovation models in competitive markets and its ability to encourage innovation incentives pose an important argument against the expansion of the current patent system. These models also provide an explanation for the popularity of informal protection methods for innovations, emphasising the value of firm strategizing above legal procedures. Such patent criticism and empirical evidence could be utilised in the development of the current patent system.
  • Kangas, Hanna-Liisa; Ollikka, K.; Ahola, J.; Kim, Y. (Elsevier Science, 2021)
    Renewable and Sustainable Energy Reviews 150: 111356
    Smart energy transition includes a widespread deployment of clean energy technologies and intelligent energy management with information and communication technologies (ICTs). In this paper, the smart energy transition is studied from the viewpoint of the technology convergence of renewable energy sources (RESs) and ICTs. Two important, fast-growing and weather-dependent renewable energy generation technologies: wind power and solar PV (photovoltaic) are studied. This paper provides technology convergence analyses of RES and ICT inventions based on international patent data. Digitalisation is changing the whole of society, and according to the results, this transition can also be seen in the studied renewable energy generation technologies. The digitalisation of RES production covers technologies that control, manage and optimise electricity production in different intelligent ways. Differences between wind power and solar PV technologies are found: in the case of wind power, the development from virtually no ICT solutions to partial technology convergence with the ICT sector is straightforward. However, in the case of solar PV, the development of basic technologies has been even faster than the development of the solar PV ICT solutions, which may indicate the immature nature of solar PV technologies during the studied years. The digitalisation of the renewable energy sector poses challenges for RES companies in following and predicting ICT development and opportunities for innovations and collaborations with ICT companies. This conclusion can also be expanded to society and policy levels because focusing on only a narrow field when planning innovation policy instruments can negatively impact the country's competitiveness.
  • Kärkkäinen, Marjut (2008)
    Työn tutkimuksen kohteena on Euroopan patenttijärjestelmä, jonka kehittämisestä on tullut olennainen tekijä, jotta Euroopan talous pysyy mukana taloudellisessa kilpailussa Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa. Työssä tarkastellaan ensin patenttialan aikaisempaa tutkimusta, patentteihin liittyviä keskeisiä käsitteitä ja Euroopan patenttijärjestelmän kehitystä. Työssä tuodaan esiin Euroopan patenttijärjestelmän kehittämisen vaikeutta, jonka taustalla on Euroopan kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus. Tutkimuksessa keskitytään ennen kaikkea reunavaltioiden ongelmiin. Esimerkkinä käytetään Suomessa esitettyjä kehittämisprosessiin liittyviä kannanottoja vuosina 1998–2007. Työssä tarkastellaan Suomen etujen huomioimista ja perifeerisen aseman vaikutusta Euroopan patenttijärjestelmän kehittämisessä. Tutkimusaineistona käytetään suomalaisten patenttitahojen kokouspöytäkirjoja, muistioita, matkaraportteja ja muita samantyyppisiä asiakirjoja, joista Suomen kannanotot käyvät ilmi. Kannanotot luokitellaan viiteen keskeiseen aihealueeseen, jotka on valittu Euroopan komission vuonna 1997 antaman vihreän kirjan ja vuonna 1999 esittämän valkoisen kirjan nostamien ongelma-alueiden mukaisesti. Vihreän kirjan avulla Euroopan komissio asetti eurooppalaisille patenttitoimijoille kysymyksiä ja valkoisessa kirjassa vastaukset koottiin yhteen. Tutkimuksessa verrataan Suomen kannanottojen vastaavuutta Euroopan patenttitoimijoilta kerättyihin vastauksiin. Tutkimuksessa käytetyt aihealueet ovat: yhteisöpatentin tarve ja toteuttaminen, patenttiasiakirjojen kääntäminen, tuomioistuinmenettely, ohjelmistokeksintöjen patentoitavuus ja patenttiasiamiesjärjestelmän kehittäminen. Koska tutkimusaineisto koostuu suurimmaksi osaksi luottamuksellisista asiakirjoista, aineistoa ei ole voitu käsitellä yksityiskohtaisesti, vaan asiakirjojen kannanotot tuodaan esille yleisellä tasolla. Tutkimusaineiston analyysi osoittaa, että pääasiassa Suomen kannanotot joko noudattavat tai alkoivat pidemmällä aikavälillä noudattaa eurooppalaisten patenttitoimijoiden valkoiseen kirjaan koottua yleistä linjaa. Suomalaiset patenttitoimijat olivat siis samaa mieltä Euroopan muiden patenttitoimijoiden kanssa patenttijärjestelmän kehittämisen suuntaviivoista. Poikkeuksen muodostaa yhteisöpatentin tarve, johon Suomessa ei uskottu eikä uskota tänäkään päivänä. Tutkielman päätelmissä todetaan Euroopan komission epäonnistuneen Euroopan patenttijärjestelmän kehittämisprosessin edistämisessä. Sitä vastoin Suomen etujen huomioon ottamisen katsotaan sujuneen kohtuullisen hyvin. Suomen periferia-asemasta ei katsota aiheutuneen patentoinnille Suomessa kovinkaan suurta haittaa, vaan on mahdollista, että reunavaltiona oleminen on jopa lisännyt keksinnöllisyyttä. Euroopan patenttijärjestelmän kehittäminen on edennyt tutkitulla kymmenvuotiskaudella patenttiasiakirjojen käännöskysymyksessä, joka lisää eurooppalaisen patenttijärjestelmän tehokkuutta tulevaisuudessa. Englannin kielen käytön lisääntyminen Euroopassa vähentää Yhdysvaltojen ja Japanin yksikielisyyden avulla saavuttamaa kilpailuetua.
  • Koulu, Riikka; Hakkarainen, Jenni (University of Helsinki Legal Tech Lab, 2018)
  • Alanen, Olli (2010)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan immateriaalioikeuksien globaalin hallinnan ja ilmastonmuutoksen välistä suhdetta. Tutkielman pääkysymys on, onko kansainvälinen immateriaalioikeussopimus rakenteellinen este ilmastoystävällisen teknologian leviämiselle ja kehittämiselle. Maailman kauppajärjestön, WTO:n, yhtenä perustamissopimuksena allekirjoitettu TRIPS (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights) on laajentanut kansainvälisen kaupankäynnin immateriaaliselle puolelle. Tutkielmassa tämän tulkitaan ilmentävän kapitalismin sisäistä laajentumista kattamaan uusia kaupankäynnin alueita. TRIPS-sopimusta lähestytään tutkielmassa uuskonstitutionalismin käsitteen kautta. Uuskonstitutionalismin avulla on mahdollista tarkastella perustuslainsäädännöllisiä tai perustuslain kaltaisia muutoksia, jotka tukevat uusliberalismin institutionalisoitumista vallan makrotasolle. Uuskonstitutionalismin mukaisesti kansallisvaltioiden suvereniteetti on heikentynyt kansainvälisten toimijoiden vallan lisääntyessä. Kansallisvaltioiden lakeihin tulkinnallisesti ensisijaisen TRIPS-sopimuksen syntyhistorian analyysi osoittaa sen syntyneen pitkälti poikkikansallisten yritysten sekä Yhdysvaltojen hallinnon toiminnan tuloksena. Valtaa on siirtynyt kansalliselta tasolta kansainväliselle organisaatiolle sekä muille ei-valtiollisille toimijoille. TRIPS:n lisäksi tutkielman kannalta keskeisen tutkimusaineiston muodostavat Kioton ilmastosopimus, sitä seurannut ilmastopoliittinen keskustelu sekä immateriaalioikeuksien ja ilmastonmuutoksen suhdetta käsittelevät julkaisut ja kannanotot. Muuta olennaista aineistoa ovat teokset, joissa pohditaan immateriaalioikeuksia globaalin poliittisen talouden näkökulmasta. Myös tulevaisuudentutkimuksen metodologiaa ja ilmastonmuutosta käsittelevät julkaisut kuuluvat keskeiseen aineistoon. Tutkielmassa nostetaan esille sekä ilmastonmuutoksen että immateriaalioikeuksien poliittinen luonne ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Immateriaalioikeuksien korostetaan olevan puhtaan taloudellinen konstruktio. Tämä on siirtänyt immateriaalioikeuksien globaalin hallinnan osittain demokraattisen päätöksenteon ulottumattomiin. Myös ilmastonmuutoksen suhteen on havaittavissa samankaltaisia signaaleja. Tutkielmassa argumentoidaan, että ilmastonmuutoksen hallintaan tulisi kehittää poliittisia lähestymistapoja ortodoksisen ekonomismin ulkopuolella. Tutkielmassa edetään immateriaalioikeuksien ja ilmastonmuutoksen politisoinnin kautta niiden suhteen tarkasteluun. Suhde ilmentää sekä multilateraalisissa kauppa- että ilmastoneuvotteluissa vallitsevaa perinteisten teollisuusmaiden ja muun maailman välistä vastakkainasettelua. Sekä Kioton ilmastosopimuksen että TRIPS:n sisällöllinen analyysi osoittaa, että tutkimuksellisesti on mielekkäämpää kiinnittää huomio niiden luomassa viitekehyksessä toteutuvaan ilmastoystävällisen teknologian siirtoon ja kehittämiseen. Tämän lisäksi tutkielmassa muodostetaan tulevaisuustaulukon pohjalta neljä skenaariota, jotka kertovat ilmastonmuutoksen ja immateriaalioikeuksien mahdollisesta suhteesta vuonna 2030. Tutkielman mukaan ilmastoystävällistä teknologiaa ei oteta käyttöön riittävän nopeasti eivätkä olemassa olevat mekanismit edistä tämän toteutumista. Huomio kiinnittyy maailmanjärjestelmän valtarakenteisiin ja hegemonioihin, jotka eivät toistaiseksi tue ilmastonmuutoksen hillintää. Tutkimustieto ja käytännön toiminta ovat irrallaan toisistaan. Tutkielmassa esitetään mahdolliseksi ratkaisuksi omistajuuden muodostamiin ongelmiin valtio- ja sektorirajoja ylittävää vertaistuotantoa, joka tekisi mahdolliseksi teknologian mittakaavaltaan merkittävämmän kehittämisen ja siirron.
  • Miettunen, Antti (2008)
    This Licentiate Thesis belongs to the area of economics of immaterial property rights. The aim of the Thesis is to study one of the legal patentability requirements, namely the novelty requirement, in a theoretical general equilibrium model. We study the novelty requirement under the assumption that both an idea as well as research and development investments are needed for an innovation. We assume that ideas are a scarce resource, they are generated via an exogenous process, and that R&D activity is costly. In order to invest in R&D activity, firms must have sufficient incentives to do so. We equate the novelty value of an innovation with the economic value, or utility, it produces. We consider four different versions of this basic setup. In the most satisfactory version there are three parameters: the number of ideas, the survival probability of innovations, and the patent strength. The patent strength is modeled as the probability that the innovator gets to keep the returns from the innovation to her. The model successfully captures the tension between the objectives of the society and an individual innovator, changes in parameters can be traced to aggregate measures, the model is well-behaved both analytically and numerically and the results are intuitive. We show that in this kind of a general setting, the scarcity of research ideas is sufficient to make non-zero novelty requirement optimal. This is a noteworthy result since scarcity is an important element in many optimal patent policy models in the literature. We also study the relationship between novelty requirement and equilibrium investments and show that as a function of the novelty requirement the equilibrium investment takes an inverse-U-shaped form. We also consider novelty both under perfect and imperfect patent regimes. Getting analytical results in a model of cumulative innovations where there are simultaneously two endogenous policy instruments, novelty requirement and patent strength, is left for future research. The current model is also limited in that it is a model of perfect information where strategic behavior is abstracted away.
  • Kiema, Ilkka (2005)
    The licentiate thesis discusses the growth effects of nonproprietary innovations in the context of endogenous growth models. Nonproprietary innovations are exemplified by open source software products, and the discussion of their growth effects is motivated by a recent demonstration by Gilles Saint-Paul that for plausible parameter values they reduce the growth rate in an endogenous growth model. The thesis contains short discussions of the history OS software, the earlier theoretical and empirical literature concerning with the motives of its producers, and some earlier endogenous growth models. After the presentation of this background information, two different ways of implementing nonproprietary innovations into an endogenous growth model are contrasted with each other in it. The first of these is the model which is due to Saint-Paul. In it growth is caused by specialization, and nonproprietary innovations are produced by 'philanthropists' who do not participate in the economy in other ways. However, it is pointed out below that OS software is often produced by employees of the IT sector or IT students, and that currently its producers are mostly not motivated by philanthropy. It is also argued below that it would be more natural to assume that growth was caused by creative destruction than that it is caused by specialization. This motivates the introduction of the other considered model. It is a model of growth through creative destruction, and it can be used for representing not only a situation in which nonproprietary innovations are produced by 'philanthropists' from outside the economy, but also a situation in which employees of the research sector produce nonproprietary innovations as a hobby in their free time, and in which they evaluate the participation in their production positively. An analysis of the latter model shows that the validity of Saint-Paul's result is not affected by the shift to a model of growth through creative destruction. However, it also turns out that when nonproprietary innovations are produced by employees of the research sector, they do promote economic growth for plausible parameter values in the context of the latter model, provided that the research sector is not too capital intensive.
  • Toikka, Juuso (2004)
    Lisensiaatintutkimus tarkastelee patenttipolitiikan vaikutusta yritysten strategiseen käyttäytymiseen. Työssä kehitetään äärettömän horisontin innovointimalli, jossa kukin yritys löytää jokaisella periodilla uuden idean, jonka se voi kehittää taloudellisesti hyödynnettäväksi innovaatioksi. Yritykset löytävät ideoita satunnaisesti, ja on mahdollista, että usea yritys kehittää saman innovaation. Tarkastelun kohteena on (1) yritysten valintapäätös patentoimisen ja liikesalaisuuden välillä, sekä (2) patenttipolitiikan vaikutus yritysten mahdollisuuteen ylläpitää kartelleja. Valintapäätöksen tarkastelussa osoittautuu, että yritysten saattaa kannattaa patentoida, vaikka liikesalaisuus tarjoaisi patenttia paremman suojan imitoijia vastaan. Tämä johtuu patenttipolitiikan luomasta vangin ongelmasta: Jos kilpailijat eivät patentoi, yritys saa patentoimalla aina monopoliaseman. Sen sijaan turvautuminen salassapitoon johtaa oligopolistiseen kilpailuun, jos jokin kilpailija onnistuu kehittämään vastaavan innovaation. Toisaalta jos yrityksen kilpailijat patentoivat aina onnistuttuaan kehittämään uuden innovaation, yritys voi salassapidolla saada voittoa vain silloin, kun yksikään kilpailija ei onnistu kehitystyössä. Patentoimalla yrityksellä on mahdollisuus saada monopoli myös silloin, kun saman innovaation kehittäjiä on useita. Tästä seuraa, että patenttipolitiikka voi samanaikaisesti kannustaa innovointia ja edistää informaation leviämistä. Työssä osoitetaan, että hyvinvoinnin maksimoiva politiikka voi vahventaa tai heikentää aineettoman omaisuuden suojaa liikesalaisuuteen verrattuna. Patenttipolitiikan kilpailuvaikutusten osalta tutkimuksessa argumentoidaan patenttien hankaloittavan kartellien ylläpitämistä. Väite perustuu seuraaviin patenttipolitiikan piirteisiin: Ensinnäkin, patentti suojaa paitsi imitoinnilta myös entisten kartellikumppaneiden rankaisutoimilta. Toiseksi, kartellista eroavalla yrityksellä on yhtäläinen mahdollisuus saada patentti tuleviin keksintöihinsä, mikä entisestään vaikeuttaa rankaisemista. Työssä osoitetaan, että mikäli patentti antaa liikesalaisuutta vahvemman suojan imitoijia vastaan, patenttipolitiikka tekee kartellin ylläpitämisen mahdottomaksi. Lisäksi osoitetaan, että kartellin ylläpitäminen voi olla mahdotonta, vaikka patenttisuoja olisi liikesalaisuutta heikompi tapa suojata aineetonta omaisuutta.
  • Pastinen, Inka (2007)
    Tutkielmassa tarkastellaan patentinhaltijoiden keskinäisiä patenttisopimuksia. Tavoitteena on tutkia, miksi patenttipooleja muodostetaan ja millaisia vaikutuksia patenttipooleilla on kilpailuun. Aluksi perehdytään patenttijärjestelmään ja niihin ominaisuuksiin, jotka rajoittavat patentin monopoliasemaa. Sen jälkeen selvitetään, miten patenttijärjestelmät ovat kehittyneet ja vertaillaan Euroopan, Yhdysvaltojen ja Japanin patenttijärjestelmiä. Työn perustana ovat Carl Shapiron artikkeli ”Navigating the Patent Thicket: Cross Licenses, Patent Pools, and Standard Setting” (2001) ja Sung-Hwan Kimin “Vertical Structure and Patent Pools” (2004). Edellä mainitussa artikkelissa Shapiro käyttää hyväkseen Cournot’n analyysiä patenttipoolien hyvinvoinnin tarkastelussa ja ehdottaa patenttipoolien hyväksymistä silloin, kun patentit ovat komplementteja ja kieltämistä, jos ne ovat substituutteja. Kimin vertikaalisen integraation ja patenttipoolien vuorovaikutusta tarkastelevassa artikkelissa päädytään siihen, että vertikaalinen integraatio alentaa aina lopputuotteen hintaa silloin, kun yritykset ovat muodostaneet patenttipoolin. Kimin staattisessa mallissa ratkaisu löydetään takaisinpäin tehtävällä induktiolla kaksivaiheisessa pelissä, jossa ylävirran yritykset tekevät päätöksen lisenssihinnasta ja alavirran yritykset tuotantomäärästä. Peli pelataan vain kerran. Ylävirran yrityksillä on koordinointiongelma kilpailutilanteen sijaan, mikä erottaa mallin perinteisistä vertikaalisen integraation malleista. Alavirran yritykset osallistuvat Cournot-kilpailuun ja ottavat kustannukset ylävirrasta annettuna. Patenttisopimusten ja ‑poolien kilpailuvaikutusten tarkastelussa käytetään Carl Shapiron artikkelia ”Antitrust Limits to Patents Settlements” (2003) ja Richard Gilbertin (2002) artikkelia “Antitrust for Patent Pools: A Century of Policy Evolution”. Tässä Shapiron myöhemmässä artikkelissa luodaan sääntö, jonka avulla erilaisia patenttisopimuksia voidaan arvioida. Tarkastelu tehdään niin Bertrand– kuin Cournot-kilpailussakin. Shapiro huomioi mallissaan sen, että patentin vahvuuteen liittyy epävarmuutta. Shapiron säännön mukaan patenttisopimus patentinhaltijoiden kesken ei saa johtaa pienempään odotettuun kuluttajien hyvinvointiin kuin patenttikiistan ratkaiseminen oikeudenkäynnissä johtaisi. Gilbertin artikkelista puolestaan saadaan näkemys siitä, miten kilpailuviranomaisten patenttipoolien arviointi on eri aikoina vaihdellut Yhdysvalloissa ja mihin asioihin taloustieteen näkökulmasta tulisi kiinnittää huomiota patenttipooleissa. Aluksi patenttioikeudet menivät kilpailuoikeuksien ohi, mutta myöhemmin patenttioikeuksia ei enää käsitelty poikkeuksena kilpailulaista.
  • Lehtinen, Sofi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Teknologiavetoisessa ja alati muuttuvassa maailmassa yritykset ovat havahtuneet aineettoman omaisuuden merkitykseen liiketoimintansa yhtenä kasvu- ja menestystekijänä. Pelkän sisäisen kehitystyön ohella myös yhtiön ulkopuoliset teknologian lähteet ovat usein kiinnostuksen kohteena. Näitä voidaan havitella esimerkiksi yritysostoin. Usein viimeistään yrityskauppaprosessissa havahdutaan pohtimaan kunnolla sitä, mistä eri varallisuuseristä yrityksen käypä arvo muodostuu. Aineettoman omaisuuden muodostaessa yhä merkittävämmän osan yritysten liikearvosta on sen rooli myös yrityskaupoissa korostunut. Ostajan yhä vahvempana pyrkimyksenä on kaupan kohteena olevien patenttien ja muiden immateriaalioikeuksien tilan huolellinen kartoittaminen sekä niihin liittyvien mahdollisten riskien tunnistaminen ja analysointi. On myös myyjän intressissä antaa edellä mainituista mahdollisimman kattava ja todenmukainen kuva riskien toteen käydessä mahdollisesti aiheutuvan vastuunsa kaventamiseksi. Eri näkökulmien tai potentiaalisten ongelmien sivuuttaminen kaupan kohteen tarkastuksessa on katsottu yhdeksi yleisimmistä epäonnistuneiden yrityskauppojen syistä, ja se voi käydä ostajalle kalliiksi. Edellä esitetyt näkökohdat korostavat paitsi kaupan kohteen kunnollisen tarkastamisen merkitystä, myös sitä, kuinka tärkeää osapuolten olisi sopia niiden välisistä vastuista mahdollisimman yksityiskohtaisesti välttyäkseen tilanteilta, joissa esimerkiksi kaupan yhtenä kohteena oleva patenttisalkku ei kaikilta ominaisuuksiltaan vastaakaan sitä, mitä ostaja on olettanut. Vaikka aineettomaan omaisuuteen liittyvien näkökohtien huomioiminen sopimuksissa on viime vuosina parantunut, voi eteen yhä tulla tilanteita, joissa virhevastuun määräytymisestä ei ole sovittu riittävällä tarkkuudella. Tutkielmassa tarkastellaan patenttiin liittyviä virhetilanteita yrityskauppakontekstissa. Tavoitteena on selvittää, miten virhevastuu määräytyy siinä tapauksessa, että osana kauppaa myytävä patentti ei täytä ostajan odotuksia. Tutkimuskysymystä lähestytään ennen kaikkea tahdonvaltaisen lainsäädännön näkökulmasta mutta osin myös vakiintuneita yrityskauppakäytäntöjä tarkastelemalla. Tarkoituksena on kartoittaa, mitä virheen potentiaalisesti aiheuttavia riskejä patentteihin voi liittyä ja mitkä tekijät osapuolten välisen vastuun muotoutumiseen vaikuttavat. Myyjän kauppakirjassa antamat vakuutukset sekä muut yrityskaupan yhteydessä vakiintuneesti suoritettavat toimet kuten kaupan kohteen tarkastaminen vastaavat tietyiltä osin kauppalain sääntelyä vastaavista toimista. KL 18–19 §:ssä säädetään myyjän ennen kaupantekoa tavarasta antamista tiedoista ja KL 20 §:ssä tavaran tarkastuksesta ennen kauppaa.
  • Ahvenniemi, Rasmus (2005)
    This thesis considers an investment game, in which two firms invest in R&D in order to obtain an innovation. It is assumed that a permissive patent system is in use, which allows the fragmentation of immaterial property rights among several innovators in cases of simultaneous discovery. The objective is to shed light into the firms' investment behavior using a game-theoretical model. It is assumed that initially there is an inter-firm difference in product quality, observable by the utility-maximizing consumers. The game consists of two stages: In the first stage, each firm decides on the sum that it is going to invest in R&D. Investment may result in a product quality-improving discovery. In the second stage, the firms engage in either Bertrand or Cournot competition, which are examined as separate cases. By examining the Nash equilibrium of the firms' investments it is determined, under which parameter configurations each firm invests a positive sum in R&D. There are three parameters in the model: (i) the initial inter-firm difference in product quality, (ii) the quality-improvement resulting from an innovation and (iii) a parameter reflecting the relationship between the sum invested and the probability of making a discovery, thereby reflecting the cost of innovation. Because the mathematical expressions arrived at are complex, numerical computations done on a computer are applied in order to obtain useful results. Based on the numerical results, conclusions are drawn regarding the three parameters' influence on the firms' investment decisions. The following results are arrived at: (i) Both firms are more likely to invest in cases of inexpensive and/or highly significant discoveries. (ii) The firm producing the higher-quality product is more likely to invest. (iii) In the case of the firm producing the lower-quality product, a large initial inter-firm difference in product quality reduces the firm's willingness to invest under Cournot competition, but increases it under Bertrand competition. (iv) Both firms are more likely to invest under Cournot competition than under Bertrand competition. (v) Under Bertrand competition, the firm selling the lower-quality product is less likely to invest if obtaining an innovation might make the products similar in quality.
  • Aalto, Assi (2005)
    Kehitysmaat sitoutuivat TRIPS-sopimuksessa vahvistamaan lääkkeiden patenttisuojansa johtavissa teollisuusmaissa vallitsevalle tasolle. Tutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan TRIPS-sopimuksen edellyttämien lääkepatenttien toimeenpanon vaikutuksia. Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaisia merkityksiä TRIPS-sopimuksella on kehitysmaiden lääkepulan kannalta: mitkä ovat sopimuksen edellyttämän lääkepatenttien maailmanlaajuisen yhdenmukaistamisen hyvinvointivai-kutukset, tarjoaako sopimus etuja ja riittävästi joustonvaraa ja luoko se riittävät kannustimet harjoit-taa tutkimustyötä - myös kehitysmaille tyypillisiin sairauksiin. Talousteoriassa patenttisuojalla on vastakkaiset vaikutukset taloudelliseen hyvinvointiin. Lyhyellä aikavälillä patentit suovat monopolivoiman haltijoilleen, mikä vähentää kilpailua ja nostaa kulutta-jahintoja. Pitkällä tähtäimellä patentit kuitenkin luovat kannustimen investoida tutkimus- ja kehitys-työhön, tällöin kiinteät kustannukset saadaan katettua monopolivoittojen kautta. Lisääntyneen tut-kimustyön seurauksena kuluttajat pääsevät pitkällä aikavälillä nauttimaan parantuneen teknologian tai uusien tuotteiden muodossa syntyvistä eduista. Teollisuusmaiden mielestä patenteista aiheutuvat dynaamiset edut kumoavat niistä aiheutuvat staattiset tappiot. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kannat patenteista eroavat maiden intressien vuoksi merkittävästi. Suurin osa kehitysmaiden mark-kinoille päätyvistä patentoiduista lääkkeistä on kehitetty teollisuusmaissa, joten teollisuusmaat hyö-tyisivät tiukemmista patenttioikeuksista. Kehitysmaat puolestaan haluaisivat maksaa teollisuusmai-den kehittämistä lääkkeistä mahdollisimman vähän. TRIPS-sopimuksesta aiheutuvien hyvinvointivaikutusten taloustieteellisissä mallinnuksissa on huomioitu hyvinvointivaikutukset kehittyneiden maiden, kehitysmaiden ja maailman kannalta. Val-taosassa kirjallisuudessa esitetyistä patenttien hyvinvointivaikutusten tarkasteluista on päädytty sii-hen, että lyhyellä aikavälillä kehitysmaille aiheutuu patenttien toimeenpanosta tappioita. Johtopää-töstä tukevat myös empiiristen tutkimusten tulokset. TRIPS-sopimuksen mielekkyyden kannalta huolenaihetta herättävät erityisesti teoreettiset mallit, joiden mukaan patenttioikeuksien ulottaminen kehitysmaihin saattaa olla epäsuotuisaa myös maailman hyvinvoinnille. Kyseisissä malleissa ei kui-tenkaan huomioida patenttisuojauksen kansainvälisestä koordinoinnista syntyviä tehokkuusetuja. Vaikka patenttien ajatellaankin kiihdyttävän tutkimus- ja kehitystyötä, on tarpeen kyseenalaistaa niiden merkitys kehitysmaille tyypillisiin tauteihin tehoavien lääkkeiden tutkimustyön kannustaja-na. Kehitysmaiden asukkaat kärsivät trooppisista taudeista, joihin kehitettävien lääkkeiden ja rokot-teiden kehittämisen kannustamisessa patenttisuojalla voisi teoriassa olla tärkeä merkitys. Patent-tisuojan takaaminen ei kuitenkaan ole riittävä kannustin, kun huomioidaan kehitysmaiden matalat tulotasot ja pienet efektiiviset markkinat. Vaikka kehitysmaat takaisivat täyden patenttisuojan teolli-suusmaiden keksinnöille, markkinaorientoitunut tutkimussektori tuskin suuntautuisi kehitysmaille tyypillisten sairauksiin tehoavien lääkkeiden kehittämiseen. Onkin pohdittava julkisen sektorin tar-joaman rahoituksen osuutta kehitysmaita palvelevan tutkimis- ja kehitystyön kasvattamisessa. Haas-teeseen, joka liittyy vaikeuksiin saada maailman tiede- ja teknologiayhteisö puuttumaan köyhimpi-en maiden nykyisiin kansanterveydellisiin ongelmiin yleensä sekä tuberkuloosiin, malariaan ja AIDS:iin erityisesti, on esitetty ratkaisuksi erilaisten rahastojen perustamista, joilla parannettaisiin kannustinta trooppisiin tauteihin tehoavien lääkkeiden kehittämiseksi. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat Deardorffin (1992), Diwanin & Rodrikin (1991) ja McCal-manin (2002) mallit.