Browsing by Subject "patriarkaalisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Lyhykäinen, Anne Mari (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkielmassa tutkitaan Pentateukin kasuistisesti muotoiltuja aviorikoslakeja, ja pohditaan millaisia rangaistuksia rikollisille langetetaan. Aihe on rajattu koskemaan muutamaa esimerkkitapausta, joissa nainen toimii lain subjektina. Analyysi kohdistuu lakeihin: Leviticus 22:10, Numeri 5:11–31, Deuteronomium 22:22 ja 22:23–25. Näiden lisäksi vertailumateriaalina ja tutkimusteemojen havainnollistajina toimivat lukuisat muut aihetta käsittelevät Pentateukin lait. Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on moninainen. Tekstikriittisellä lähestymistavalla arvioidaan mikä lukutapa masoreettista tekstitraditiota, Septuagintaa ja Samarialaista Pentateukkia vertailemalla on alkuperäisin. Tekstien vertailulla pohditaan, että minkälaisia aktuaalisia rangaistuksia aviorikokseen syyllistyneille mahdollisesti langetettiin muinaisisraelilaisissa yhteisöissä. Aktuaalisia rangaistuskäytäntöjä jäljitetään kirjallisuuskriittisellä ja muotohistoriallisella lähestymistavalla, ja myös joitakin sosiaalitieteiden lähestymistapoja hyödynnetään. Monitasoisen vertailun avulla saadaan hahmottumaan kuva aviorikoslakien mahdollisesta kehityskaaresta eri-ikäisissä Pentateukin toimituskerroksissa osana Heprealaisen Raamatun kaanonin syntyprosessia. Tutkielma tulee esittämään, miten aviorikollisia mahdollisesti rangaistiin, miten rikoksen kriteerit täyttyivät ja millaisessa tilanteessa rangaistuksen toteuttaminen tuli kyseeseen ja milloin ei. Ennen varsinaista tekstien analyysiä tutkielma johdattaa lukijansa tuon aikakauden ihmisten elämäntapaa siten kuin se Heprealaisessa Raamatussa esitetään, mutta myös alueen muun historiallisen tutkimuksen tutkimustuloksia käytetään hyväksi soveltuvin kohdin. Näin toimimalla piirtyy kuva tuon ajan ihmisten elämästä arkitodellisuudesta olemassa olevien tietojen pohjalta. Tutkielman lähtökohtana toimii ajatus, jonka mukaan lyhyt lakivariantti on todennäköisesti nuorin. Toisaalta alkuolettamuksena toimii ajatus, jonka mukaan muinaisen Lähi-idän kulttuurien ominaispiirteet koskettavat koko maantieteellistä aluetta. Tämän vuoksi tutkielmassa esitellään hiukan muita muinaisen Lähi-idän lakikokoelmia ja niiden käsityksiä aviorikoksen olemuksesta. Tutkielmassa tulen osoittamaan, että nainen lain subjektina on melko myöhäinen ajatus. On mahdollista, että vanhimmissa aviorikosta käsittelevissä laeissa rangaistuksen kohteena on ainoastaan mies, joka on harjoittanut seksuaalista toimintaa naimisissa tai kihloissa olevan naisen kanssa.
  • Lehtinen, Aulikki (Helsingfors universitet, 2014)
    Tässä pro gradu –tutkielmassa käsitellään islamilaista feminismiä muslimiyhteisössä teoriatasolla sekä suomalaisten ja ruotsalaisten muslimifeministien näkemysten ja kokemusten kautta. Islam on Euroopassa ja globaalissa maailmassa kannattajamäärältään nopeimmin kasvava uskonto. Suomessa muslimeja oli vuonna 2012 yli 60 000. Maailmanpolitiikkaan islam kiinnittyy toiseutensa kautta: islam on edelleen lännen toinen. Islamilainen feminismi on poliittis-uskonnollinen liike, joka tavoittelee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kaikilla alueilla. Akateeminen islamilainen feminismi puolestaan on monitieteistä pyhien tekstien tulkintaa, jossa käytetään erityisesti hermeneuttista menetelmää. Sen metodologiat ovat klassisen islamin mukaisesti ijtihad eli uskonnon lähteiden itsenäistä tutkimusta ja tafsir eli Koraanin selitystä, tulkintaa. Islamilainen feminismi vakiintui vasta 2000-luvun alussa, mutta jo jotkut 1990-luvun alussa ilmestyneet teokset nimettiin islamilaiseksi feminismiksi. Musliminaisista ja feminismistä on Euroopassa tutkimuksia vain jonkin verran, Suomessa ei lainkaan. Tutkimuskenttä islamilaisesta feminististä ja sitä toteuttavista musliminaisista huutaa tyhjyyttään, ja islam on tärkeä paitsi muslimeille, myös tiedeyhteisölle ja suomalaiselle valtaenemmistölle. Aineisto koostuu kahdeksan muslimifeministin haastatteluista, joita on analysoitu postkolonialistisen feministisen teorian kautta. Postkolonialistinen teoria on yksi uudemmista maailmanpolitiikan kriittisistä teorioista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastetteluina. Tutkimuskysymykset olivat: Miten islamilainen feminismi kytkeytyy maailmanpolitiikan keskeisiin kysymyksiin, mitä jännitteitä liittyy islamilaiseen feminismiin ja miten islamilaisen feminismin sisältämät jännitteet ilmenevät suomalaisten ja ruotsalaisten muslimifeministinaisten kokemuksissa ja näkemyksissä muslimiyhteisöstä. Suomalaisten ja ruotsalaisten naisten näkemykset havainnollistavat tutkimuksen kohdetta eli islamilaista feminismiä, musliminaisten toiseutta muslimeina ja naisina ja islamista lännen toisena. Tutkimuksen perusteella ilmeni, että islamilaisen feminismin sisältämät jännitteet kytkeytyivät kaikki todellisuuden ja ihanteen tuomaan ristiriitatilanteeseen. Jännitteet olivat: patriarkaalinen muslimiyhteisö, muslimeihin kohdistuvat asenteet valtaväestön taholta, länsimaisen feminismin taakka ja feminismin yhdistyminen länsimaisuuteen, jännitteet islamin ihanteiden ja todellisuuden välillä sekä positiivis-negatiivinen tulevaisuudenkuva. Aineisto ja tutkimuskirjallisuus kohtasivat jokaisen jännitteen kohdalla. Suomessa ja Ruotsissa on muslimifeministejä, jotka elävät sukupuolittuneessa muslimiyhteisössä. Heidän toimintansa mahdollisuuksia rajoittavat yhteisön patriarkaaliset käytännöt ja islamin opilliset tulkinnat, jotka muodostavat suuren haasteen muslimiyhteisössä. Islamilaista feminismiä ei tarvittaisi, jos naisten oikeudet, vapaus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuisivat kaikilla tasoilla. Tämän tutkimuksen lisäämän tietämyksen myötä voi olla mahdollista vahvistaa muutosprosessia ei vain muslimiyhteisössä, vaan uuspatriarkaattisessa maailmassa kaiken kaikkiaan sekä valtaväestön asenteissa islamia kohtaan Suomessa.
  • Koskela, Sirpa (Helsingfors universitet, 2017)
    Lähisuhdeväkivallan yksi muoto on kunniaan liittyvä väkivalta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet kunniaan liittyvässä väkivallassa olevan tiettyjä erityispiirteitä, joilla se rajautuu lähisuhdeväkivallan omanlaiseksi muodokseen. Sitä on todettu esiintyvään globaalisti, mutta eniten sitä on havaittu Lähi-idän alueella. Kunnia-ajatteluun kytkeytyvä väkivalta voi olla sosiaalisesta rajoittamisesta aina murhaan johtavaa. Laadullisessa tutkielmassani pyrin paikantamaan kunniaan liittyvää väkivaltaa suhteessa muuhun lähisuhdeväkivaltaan sen tunnistettavuuden lisäämiseksi. Tarkastelen, onko puheesta mahdollista havaita kunnia-ajatteluun viittaavia tekijöitä. Tutkielman aineiston keräsin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelin kahta iranilaista muslimitaustaista miestä. Tarkastelin sisällönanalyysin menetelmin diskurssianalyyttisesti, miten haastateltavat puhuivat naisiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta. Pyrin löytämään millä tavoin kunnia-ajattelu asemoituu puheen kautta lähisuhdeväkivallan kontekstiin sekä millaisiin rakenteisiin väkivalta puheessa kiinnittyy. Väkivallan ilmentymistä tarkastelin yhteiskunnan, yhteisön, perheen ja yksilön tasolla. Havaittavissa oli, että kunnian käsite ei välttämättä näyttäydy puheessa suoraan. Kunnia-ajatteluun viittaavan ja muun lähisuhdeväkivallan raja voi puheessa olla kuitenkin hyvin huokoinen. Tämän vuoksi puheesta tulee tunnistaa tietyt osatekijät, jotka saattavat indikoida väkivallan potentiaaliin. Osatekijät, kuten kunnian dialektisen häpeän korostuminen, tulee asettaa aina suurempaan kulttuuriseen taustakontekstiin kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Väkivallan muuntautumiskykynsä vuoksi on se haastava kohdattava niin tutkimuksessa kuin arkielämässä, jossa siitä voi sen vuoksi tulla toiseutettu ilmiö jopa samassa kulttuuripiirissä eläville. Tilanteen niin vaatiessa on lähtökohtaisesti selkeämpi puhua lähisuhdeväkivallasta, mutta tunnistaa sen sisältämät mahdolliset kunniaan liittyvät väkivallan piirteet. Lähisuhdeväkivalta on yksi vallankäytön kontrollimekanismi ja se hakee tarttumapintaa erilaisiin syihin nojaten kuten uskontoon. Yhteiskunnalla on keskeinen rooli ja velvollisuus tunnistaa erilaiset yksilön oikeuksia rikkovat valta-asetelmat. Tietoyhteiskunnassa ensisijainen interventio on tutkimustyön kautta käytäntöön siirretty informaatio. Tämä toimii myös lähisuhdeväkivallassa jolloin uskontotiede voi olla siinä yhtenä keskeisenä toimijana.
  • Annala, Anna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkin pro gradu-tutkielmassani Stephenie Meyerin supersuosittua nuorille suunnattua Twilight-saagaa. Tutkimukseni aiheena on Twilight-saagan romanttisen ja goottilaisen lukutavan jännite ja se, miltä sarja niiden valossa näyttää. Sarjaa on usein käsitelty romanttisena, eikä sen romanttisen juonen ongelmakohtiin ole tartuttu lajiteoreettisesta näkökulmasta. Tarkastelen Bellan ja Edwardin suhteen vaihtoehtoista tulkintaa goottilaisena Twilight-saagan seksuaalisuuteen liittyvien kysymysten ja Bellan sulhasvalinnan valossa. Selvitän työssäni, miten goottilainen lukutapa muuttaa Twilight-saagan keskeisten sisältöjen tulkintaa. Edwardin ylisuojelevainen käytös, Bellan uhrautuvaisuus ja pyyteettömyys sekä Twilight-saagan onnellisena kuvattu loppu saavat gotiikan kautta toisenlaisen tulkinnan. Edward näyttäytyy goottilaisen lukutavan mukaan väkivaltaisena ja ylisuojelevana kumppanina. Bella puolestaan ilmentää patriarkaalisen yhteiskunnan naisen roolia pyyteettömyydessään ja goottilaisen sankarittaren kaltaisessa masokismissaan. Työ jakautuu kolmeen päälukuun. Ensimmäinen käsittelee Bellan kilpakosijoita Edwardia ja Jacobia sekä Bellan valintaa heidän välillään. Luku käsittelee kumpaakin kosijaa heidän vampyyriutensa/ihmissuteutensa näkökulmasta, tuoden esiin myös heidän luonteenpiirteensä ja heidän vaikutuksensa Bellaan. Luvussa esitetään, miten kumpikin heistä sijoittuu romanttisen romaanin ja toisaalta goottilaisen romaanin traditioon. Selvitän, mikä tekee Edwardista romanttisen juonen mukaisen ”oikean” sulhasvalinnan. Toinen luku käsittelee seksuaalisuuden problematiikkaa Twilight-saagassa. Se tarkastelee Bellan ja Edwardin välistä seksuaalista jännitettä, heidän roolejaan toistensa viettelijöinä sekä heidän yhteensopimattomuuttaan ihmisenä ja vampyyrina. Vertailukohtina esitän mm. goottilaisen romaanin byronilaisen sankarin sekä femme fatalen. Kolmas luku käsittelee varsinaisesti Twilight-saagan kahta eri lukutapaa ja sitä, miten sen kautta Bellan ja Edwardin suhde voidaan tulkita aivan toisin. Tarkasteluun nousee Edwardin ja toisaalta romanttisen romaanin sankarin aluksi vihamieliseltä vaikuttava käytös, joka kuitenkin sankarittaren on ymmärrettävä kiintymyksestä kumpuavana käytöksenä, sukupuoliroolit, Bellan todellisen minuuden etsintä ja sen löytäminen Edwardin kautta. Edwardin henkisen ja fyysisen väkivaltaisuuden tarkastelun kautta osoitan, miten goottilaisen lukutavan mukaan Bellan muodonmuutos vampyyriksi ei välttämättä pelastakaan häntä Edwardin vaarallisuudelta. Goottilaisen lukutavan mukaan Edward on mahdollisesti edelleen vaarallinen, eikä Bellan uusi fyysisesti tasa-arvoinen asema vampyyrina Edwardin rinnalla muuta sitä. Tutkielma luo uutta, kokonaisuuden huomioon ottavaa tutkimusta Twilight-saagan romanttisen juonen ongelmakohdista. Aihe on mielenkiintoinen myös lajiteorian näkökulmasta, sillä se avaa sitä, miten lajitulkinta ja siihen liittyvät oletukset muokkaavat käsitystämme lukemastamme. Romanttisen ja goottilaisen romaanin lajit luovat kumpikin Twilight-saagaan omanlaisensa jännitteen ja muuttavat sen tulkintaa.