Browsing by Subject "perehdytys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Suppula, Heli (2010)
    Perinteisesti apteekit ovat olleet johtamiskulttuuriltaan autoritaarisia. Yhteiskunta on muuttunut ja nykyään vaaditaan taitoa johtaa ihmisiä. Yhä edelleen perehdytys on laiminlyödyimpiä prosesseja asiantuntijaorganisaatioissa. Suurten ikäluokkien eläköityessä työvoimasta tulee pulaa, siten työntekijöistä on osattava pitää huolta. Perehdyttäminen on sitouttamista, ja vaikuttaa yrityksen menestymiseen. Apteekeissa työ on nykypäivänä haasteellista, ja aikaa toimintojen kehittämiseen on aina vain niukemmin. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda apteekkien käyttöön perehdytysmalli farmaseuttien perehdyttämiseksi. Tutkimuksen kohteina olivat vuoden opetusapteekeiksi 2000-luvulla valitut apteekit. Otosta täydennettiin neljällä apteekilla, joita ei oltu valittu vuoden opetusapteekeiksi. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 13 apteekkia. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa haastateltiin apteekkien 11 apteekkaria ja 11 proviisoria. Tutkimuksen toisessa osassa tehtiin kyselytutkimus kyseisiin apteekkeihin kahden vuoden aikana tulleille työntekijöille. Kyselyyn vastasi 21 henkilöä. Haastattelut suoritettiin lokakuussa 2008 ja kyselytutkimus tammi-helmikuussa 2009. Tutkimuskohteissa perehdytys oli varsin hyvin hoidettu, ja tutkimuksesta kertyi paljon materiaalia perehdytysmallin luomiseen. Käytetyimmät perehdytystavat olivat perehdyttämisen tarkistuslistan käyttö sekä perehdytyssuunnitelma tai –ohjelma. Perehdytystä oli apteekeissa hajautettu kaikille työntekijöille, ja perehdytyksen seurantakeskusteluja käytiin useimmissa tutkimusapteekeissa. Haastatellut apteekkarit odottivat uudelta työntekijältä eniten ammatillista pätevyyttä, työyhteisöön sopeutumista, aktiivista otetta työhön sekä hyvää asiakaspalvelutaitoa. Perehdytettävä odotti selkeää perehdytysvastuuhenkilöä ja toivoi erityisesti kunnollista talon tapojen esittelyä. Sekä perehdytyksen ohjaaja että perehdytettävä arvostivat kiireettömyyttä ja kirjallista materiaalia. Merkittävää kaikille oli myös koko henkilökunnan myönteinen asennoituminen perehdytystä kohtaan. Myös perehdytetyt olivat sitä mieltä, että perehtyjänkin tulee osoittaa aktiivisuutta. Perehdytetyt kokivat perehdyttämisen vastanneen heidän tarpeitaan kyseisissä apteekeissa, sekä olleen laadultaan hyvää. Sen sijaan he eivät kokeneet voineensa vaikuttaa juurikaan perehdytykseensä. Apteekkarit olivat pääasiassa sitä mieltä, että apteekeissa on perehdytyksessä edelleenkin parantamisen varaa. Luotuun perehdytysmalliin kuuluvat henkilökohtainen perehdytysohjelma sekä tarkistuslista farmaseutin perehdytykseen sekä lyhtyaikaisen työntekijän perehdytykseen. Perehdytysohjelmapohjan rungoksi otettiin Työturvallisuuskeskuksen tuottama runko, koska se antoi tukevan pohjan tulokkaan kotouttamiselle työyhteisöön. Tähän runkoon täydennettiin tutkimuksessa esiin tulleet merkittävät tekijät. Tarkistuslistat luotiin tutkimusmateriaalista parhaat kohdat poimien.
  • Siponen, Anniina (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of this master’s thesis was to survey experiences from work orientation of a new Early childhood education centre directors. The focus group was new early childhood education centre directors, who had been working less than two years in their current positions. This topic hasn’t been studied earlier. This study illustrates current experiences of early childhood education centre directors from work orientation. It also illuminates those ideas that work orientation should conclude in the future. The study brings up things which those who are responsible of planning the work orientation of early childhood education centre directors, should pay more attention. This survey was conducted with electrical survey. Participants of this survey, where eight respondents, who were all new early childhood education directors. Research data was examined with thematic analysis. The data from the directors revealed that experiences of work orientation varied greatly from each other. Most of the directors had been forced to start their career without any orientation. Only couple of responding directors had got work orientation that had been planned little bit more. All the respondents brought up the need for more sufficient work orientation in the future. They hoped that it would include well planned and written strategy, which should include all the things that are influencing directors daily work tasks. They were also suggesting that this strategy should be mandatory to every new director at the start of their career. This study will be beneficial to new early childhood education centre directors as well as to those who are responsible of planning the work orientation.