Browsing by Subject "perehdytysmalli"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Suppula, Heli (2010)
    Perinteisesti apteekit ovat olleet johtamiskulttuuriltaan autoritaarisia. Yhteiskunta on muuttunut ja nykyään vaaditaan taitoa johtaa ihmisiä. Yhä edelleen perehdytys on laiminlyödyimpiä prosesseja asiantuntijaorganisaatioissa. Suurten ikäluokkien eläköityessä työvoimasta tulee pulaa, siten työntekijöistä on osattava pitää huolta. Perehdyttäminen on sitouttamista, ja vaikuttaa yrityksen menestymiseen. Apteekeissa työ on nykypäivänä haasteellista, ja aikaa toimintojen kehittämiseen on aina vain niukemmin. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda apteekkien käyttöön perehdytysmalli farmaseuttien perehdyttämiseksi. Tutkimuksen kohteina olivat vuoden opetusapteekeiksi 2000-luvulla valitut apteekit. Otosta täydennettiin neljällä apteekilla, joita ei oltu valittu vuoden opetusapteekeiksi. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 13 apteekkia. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa haastateltiin apteekkien 11 apteekkaria ja 11 proviisoria. Tutkimuksen toisessa osassa tehtiin kyselytutkimus kyseisiin apteekkeihin kahden vuoden aikana tulleille työntekijöille. Kyselyyn vastasi 21 henkilöä. Haastattelut suoritettiin lokakuussa 2008 ja kyselytutkimus tammi-helmikuussa 2009. Tutkimuskohteissa perehdytys oli varsin hyvin hoidettu, ja tutkimuksesta kertyi paljon materiaalia perehdytysmallin luomiseen. Käytetyimmät perehdytystavat olivat perehdyttämisen tarkistuslistan käyttö sekä perehdytyssuunnitelma tai –ohjelma. Perehdytystä oli apteekeissa hajautettu kaikille työntekijöille, ja perehdytyksen seurantakeskusteluja käytiin useimmissa tutkimusapteekeissa. Haastatellut apteekkarit odottivat uudelta työntekijältä eniten ammatillista pätevyyttä, työyhteisöön sopeutumista, aktiivista otetta työhön sekä hyvää asiakaspalvelutaitoa. Perehdytettävä odotti selkeää perehdytysvastuuhenkilöä ja toivoi erityisesti kunnollista talon tapojen esittelyä. Sekä perehdytyksen ohjaaja että perehdytettävä arvostivat kiireettömyyttä ja kirjallista materiaalia. Merkittävää kaikille oli myös koko henkilökunnan myönteinen asennoituminen perehdytystä kohtaan. Myös perehdytetyt olivat sitä mieltä, että perehtyjänkin tulee osoittaa aktiivisuutta. Perehdytetyt kokivat perehdyttämisen vastanneen heidän tarpeitaan kyseisissä apteekeissa, sekä olleen laadultaan hyvää. Sen sijaan he eivät kokeneet voineensa vaikuttaa juurikaan perehdytykseensä. Apteekkarit olivat pääasiassa sitä mieltä, että apteekeissa on perehdytyksessä edelleenkin parantamisen varaa. Luotuun perehdytysmalliin kuuluvat henkilökohtainen perehdytysohjelma sekä tarkistuslista farmaseutin perehdytykseen sekä lyhtyaikaisen työntekijän perehdytykseen. Perehdytysohjelmapohjan rungoksi otettiin Työturvallisuuskeskuksen tuottama runko, koska se antoi tukevan pohjan tulokkaan kotouttamiselle työyhteisöön. Tähän runkoon täydennettiin tutkimuksessa esiin tulleet merkittävät tekijät. Tarkistuslistat luotiin tutkimusmateriaalista parhaat kohdat poimien.