Browsing by Subject "perfuusio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Hankimaa, Suvi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän tutkielman kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli käydä kattavasti läpi Laser Doppler-mittaustekniikoiden käyttöä hammaslääketieteessä. Laser Doppler-tekniikoita on kahdenlaisia: Laser Doppler Flowmetry (LDF)- ja Laser Doppler Imaging (LDI)- tekniikat. LDF- mittaustekniikan etuna hammaslääketieteessä on fyysisen tekniikan pieni koko ja näin ulottuvuus suussa on LDI-kuvantamistekniikkaa parempi. LDF-tekniikalla saadaan tarkkoja numeerisia arvoja verenvirtauksesta pistemäisesti tutkittavasta kudoksesta. LDI-kuvantamistekniikka kerää pistemäisen informaation sijaan informaatiota laajemmalta alueelta ja useammasta kudoksesta samanaikaisesti. Tietokone tuottaa LDI-informaation perusteella kuvan, josta kudosperfuusiota pystytään havainnoimaan. Kirjallisuuskatsauksesta käy ilmi, että LDF-tekniikalla on tehty hammaslääketieteessä moninkertainen määrä tutkimusta LDI-tekniikkaan verrattuan. Tärkeimpänä LDF:n käyttökohteista mainittakoon hampaan vitaliteettimittaukset, jotka nykyisessä kliinisessä käytössä perustuvat lähinnä hampaan hermoston toimintaan. LDF-tekniikka vitaliteettimittauksena mittaa hampaan sisäistä verenkiertoa. LDF-vitaliteettimittaus sulkee pois potilaan subjektiiviset tuntemukset, joiden rekisteröintiin nykyiset kylmä- ja sähköärsykkemittaukset nojaavat. Tähän tutkielmaan sisältyi myös kliininen tutkimus, jossa pyrittiin selvittämään parodontiitti- ja diabetespotilaiden gingivan neurogeenisen aksonirefleksin voimakkuutta verrattuna terveeseen verrokkiryhmään. Neurogeeninen aksonirefleksi, eli ikenen hermostollinen tulehdusvaste, simuloitiin asettamalla kapsaisiiniärsyke koehenkilön ikenelle. Tulehdusvaste kuvannettiin LDI-tekniikalla. Tutkimuksessa todetaan, että parodontiitti- ja diabetespotilaiden verenvirtausvaste ikenen ärsytykselle on selkeästi heikentynyt terveeseen koehenkilöön verrattuna. Terveellä ihmisellä verenvirtaus ikenellä lisääntyy n. 177 %, kun parodontiitti- ja diabetespotilailla kudosperfuusio nousee vain 66-72 %. Tulokset viittaavat parodontiitti- ja diabetespotilaiden parodontiumin heikentyneeseen puolustusvasteeseen ulkoisia ärsykkeitä kohtaan, mikä saattaa olla osaselityksenä parodontiitin etenemiseen. Kliininen tutkimus aiheesta jatkuu professori Pentti Kemppaisen ja HLT/EHL Nina-Li Avellánin tutkimusryhmässä. Meneillään olevaa tutkimusta on esitelty alustavasti Apollonian Laserhammaslääketieteen jaoston iltaseminaarissa 9.2.2018 allekirjoittaneen HLK Suvi Hankimaan ja tämän tutkielman ohjaajan HLT, EHL Nina-Li Avellánin toimesta.
  • Marttila, Jenni (Helsingfors universitet, 2017)
    Doppler-ultraääntä on käytetty paljon lisääntymiselimien tutkimisessa hevosilla ja naudoilla. Doppler-ultraäänellä pystyy tutkimaan kudosten ja elimien verenvirtausta mustavalkokuvaan yhdistettävien värien avulla tai spektritilan avulla. Spektritilassa verisuonesta otetaan tarkasteluun pieni alue, josta saadaan verenvirtausnopeuden kuvaaja tietystä sydämen sykkimissyklistä. Kuvaajasta saadaan mitattua kvantitatiivisia sekä kvalitatiivisia verenvirtausparametrejä. Kohtu ja munasarjat ovat voimakkaasti verisuonitettuja elimiä. Verenvirtaus vaihtelee kohdussa sekä munasarjoissa kiimakierron eri vaiheissa, tiineyden aikana sekä synnytyksen jälkeen. Kohdun ja munasarjojen patologiset tilat vaikuttavat niiden perfuusioon. Doppler-ultraäänen avulla on pystytty kuvantamaan väritilan, voimaväritilan sekä spektritilan avulla lisääntymiselimien verenvirtausta. Tässä työssä on keskitytty pääasiassa tamman lisääntymiselimistä löydettyihin tutkimuksiin, mutta lisätietoa on haettu naudoilla tehdyistä tutkimuksista. Kohdun verenvirtaus vaihtelee hyvin vähän kiimakierron aikana. Tiineellä tammalla kohdun verenvirtaus lisääntyy tiineyden edetessä. Kohdun patologiset tilat tiineyden aikana, kuten endometriitti ja plasentiitti, vaikuttavat kohdun verenvirtaukseen. Kohtalaisten ja voimakkaiden endometriittimuutosten yhteydessä verenvirtauksen resistanssi vaihtelee ja lievien endometriittimuutosten yhteydessä se pysyy kohtuullisen tasaisena. Plasentiitin puhkeamista ja mahdollista abortointia voidaan ennustaa verenvirtaustilavuutta sekä resistanssia mittaamalla. Varsomisen jälkeen tamman kohdun verenvirtaus palautuu ennen ensimmäistä ovulaatiota samalle tasolle kuin kiimakierron ja alkutiineyden aikaan. Vastaavasti naudalla on huomattu voimakkaimman verenvirtauksen laskun tapahtuvan viikon aikana poikimisesta ja jatkuvan siihen saakka, kunnes kohdun involuutio on täydellinen. Naudalla on huomattu kohdun verenvirtauksen jälkeisten jäämisen ja metriitin jälkeen jäävän korkeammaksi verrattuna terveisiin nautoihin. Naudalla on huomattu, että kohdun verenkierron palautumisella involuution aikana on merkitystä niiden hedelmällisyyteen. Ovuloituva ja surkastuva follikkeli voidaan erottaa mittaamalla niiden verenvirtausta. Ovuloituvassa follikkelissa verenvirtaus lisääntyy ja surkastuvassa vähentyy kaksi päivää ennen ovulaatiota. Ovuloituvan follikkelin verenvirtaus on suurempi niillä tammoilla ja lehmillä, jotka tiinehtyvät. Ovulaation induktion on havaittu heikentävän tulevan keltarauhasen verenvirtausta. Keltarauhasen verenvirtaus on luotettava mittari keltrauhasen toiminnallisuuteen. Naudoilla on huomattu, että verenvirtaus on luotettavampi toiminnallisuuden mittari kuin keltrauhasen koon mittaaminen. Doppler-ultraäänellä voidaan havaita munasarjan epänormaali toiminta kuten hemorragiset anovulatoriset follikkelit sekä väliseinällisten follikkeleiden ovulaatio sekä kaksoisovulaatiot. Verenvirtauksen tutkiminen kohdussa ja munasarjoissa antaa lisäinformaatiota elimien toiminnasta. Doppler-ultraäänen avulla pystytään ennakoimaan lisääntymiselimien toimintaa paremmin. Kohdun ja munasarjojen verenvirtauksen tutkimisen avulla voidaan ajoittaa hoitotoimenpiteet sekä kartoittaa niiden tarve paremmin.