Browsing by Subject "perherakenne"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Maisonlahti, Victor (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Food choice is a complex process that is influenced by both societal and cultural factors, social environment, and the properties of the food itself. Individual factors such as life situation, hereditary factors and personal preferences and values also play a part in how an individual chooses their food. Sociodemographic factors such as age, gender, socioeconomic status, and family structure have been proven to have an influence on what individuals consider important when making food choices. The aim of this thesis was to study the impact family structure has on attitudes towards food choice. A secondary goal was to study the effect of the age of parents on same food choice attitudes. Attitudes towards food choice were examined from five perspectives: price, natural content, hedonism, weight control, and ethical concern. The study was conducted using quantitative research methods. The underlying data used was collected by Helsingin Sanomat in March of 2020 through a food choice -survey. The survey was answered by 22 951 participants of which 22 203 were used in the final analysis. Descriptive statistics, one-way ANOVA, and two-way ANOVA were applied as statistical methods. The results indicate differences between different family structures, and between parents belonging to different age groups on nearly all dimensions of food choice. Respondents who lived alone, and younger parents considered the affordability of food more important than other groups. Nuclear families differed from all other family structures and considered the natural content of food more important than respondents belonging to other family structures when making food choices. Nuclear families also considered ethical concerns less important than other families. No significant differences were found on the importance of ethical concerns between parents of different ages. Nuclear families and older parents considered enjoyment of food less important than other family structures and age groups when making food choices. No significant differences were found between different family structures when studying the importance of weight control, however older parents deemed weight control more important than their younger counterparts. While the results of this study cannot be applied to a wider population because of homogeneity of the sample, it provides a base for future research on what different family structures, and parents of differing age consider important when making food choices.
  • Valkama, Venla (Helsingin yliopisto, 2021)
    Arvioiden mukaan noin 30 000 suomalaislasta kokee vuosittain vanhempiensa eron ja alle kouluikäisistä lapsista noin joka seitsemäs asuu yhden vanhemman kanssa. Vanhempien eron kokeneiden lasten hyvinvointia on tutkittu kansainvälisesti melko runsaasti, ja vanhempien eron kokemisen yhteys lapsen käytösongelmiin on tunnistettu lukuisissa tutkimuksissa. Vähemmän tiedetään kuitenkin siitä, onko yhteyden kannalta väliä sillä, kuinka kauan erosta on. Myös erityisesti alle kouluikäisiin lapsiin keskittyvää tutkimusta on aikaisemmin tehty vain vähän. Tämän maisterintutkielman päätavoitteena on selvittää, onko vanhempien ero yhteydessä 4-vuotiaan lapsen käytösongelmiin vanhempien ja terveydenhoitajan arvioimana. Aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinLapset-kyselytutkimuksen aineistoa, jonka tiedonkeruu on toteutettu vuonna 2018 lastenneuvolan laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Vanhempien vastauksista on MASKS-mittarin pohjalta muodostettu kolme lapsen käyttäytymistä kuvaavaa ulottuvuutta. Terveydenhoitajien vastaukset perustuvat heidän tekemiinsä arvioihin siitä, tarvitseeko perhe tukea lapsen ulospäin suuntautuvien psyykkisten oireiden vuoksi. Analyyseissä on myös vakioitu useita lapseen ja vanhempaan liittyviä tekijäitä sekä selvitetty interaktiotarkastelun avulla, onko käytösongelmien ja vanhempien eron kokemisen välinen yhteys erilainen tyttö- ja poikalapsilla. Analyysimenetelminä on käytetty ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Tulosten perusteella vanhempien eron kokeminen on yhteydessä lapsen käytösongelmiin sekä vanhempien että terveydenhoitajan arvioimana. Vanhempien arvioiden kohdalla yhteys selittyi osittain taloudellisen tilanteen vakioimisella, mutta terveydenhoitajien arvioiden kohdalla ei. Vanhempien eron kokeminen viimeisen vuoden aikana oli voimakkaammin yhteydessä käytösongelmiin vanhempien arvioiden kohdalla, kun taas terveydenhoitajan arvioiden tapauksessa eron kokemisen ajankohdalla ei ollut merkitystä. Muista huomioiduista taustamuuttujista erityisesti lapsen sukupuoli ja vanhemman arvio perheet taloudellisesta toimeentulosta sekä terveydenhoitajien arvioiden kohdalla myös vanhemman koulutus olivat yhteydessä lapsen käytösongelmiin. Yhteys ei ollut erilainen tyttö- ja poikalapsilla. Tulosten perusteella vanhempien ero on siis yhteydessä lapsen käytösongelmiin myös Suomessa: näin oli erityisesti tuoreen eron kokeneiden vanhempien sekä terveydenhoitajien arvioiden tapauksessa. Perherakenteen merkitys lapsen hyvinvoinnille on siis tärkeää tunnistaa myös lastenneuvolapalveluissa, sillä se voi auttaa havaitsemaan lapsen kehittyvät käytösongelmat riittävän ajoissa ja ohjaamaan perheitä tarvittaessa jatkotutkimuksiin.