Browsing by Subject "perusopetus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 26
  • Hörkkö, Sannamari (Helsingin yliopisto, 2019)
    The aim of this study was to find out teachers’ visions about citizenship and civic education and Yrityskylä’s role in it. Citizenship education was reformed in 2014 when new curriculum was introduced. The reform brought a new subject, social studies (yhteiskuntaoppi) to fourth and sixth graders. Active citizenship has been the ideal kind of citizenship education in the world, including Finland, for a quite long time and social studies aim to raise students to be “active, responsible and industrious citizens”. As part of citizenship education most of the sixth graders participate to Yrityskylä’s learning concept. Students will attend 10 lessons at school to study about working life, economy and society before visiting Yrityskylä’s learning environment for one day. Yrityskylä is a learning concept where students’ act as an employees, citizens and consumers in a simulated society. Data was collected by interviewing six teachers who participated with their students to Yrityskylä and one retired class teacher during spring 2018. One interview was a two persons’ group interview and the rest were individual interviews. All interviews were carried out as theme interviews. The data was transcribed and analysed by using theme analysis. Based on theme analysis altogether six themes were formed. According to the teachers the citizenship concept contained four themes: social skills, self-leadership, economic skills and critical thinking. In the teachers’ view Yrityskylä’s role as a part of citizenship education was to teach students generally about citizenship and produce citizenship education itself. Teachers’ visions about citizenship correspond to the ideal of active citizenship and is very similar to the curriculum’s aims and contents. Yrityskylä is seen as an important part of school’s citizenship education. That it also provides students with concrete understanding about citizenship. Furthermore, it is a place where students can practice citizenship skills and learn more about citizenship and being a citizen.
  • Vaara, Jenni (Helsingin yliopisto, 2020)
    The early childhood education and care (ECEC) and Basic education introduced a new national Core Curriculum by the Finnish National Agency for education in 2016. Both national norm curricula can be found confluence, and since ECEC transformed under to Finnish National Agency for education in 2015, ECEC, preschool education and basic education becomes an integral part of the lifelong path of growth and learning and of the continuum of curricula. The purpose of this study is to clarify ECE leaders’ and basic education leaders’ views on curricula and curriculum leadership. The research questions are following: (1) How does Curriculum appear in ECE leaders and basic education leaders discussion? (2) What discourses can be identified in both discussions? (3) How does Curriculum Implementation appear in both discussions? This study was conducted using qualitative methods and the used data consists of theme interview collected in the Eduleaders project training. The training involved 10 interviewees working in the context of educational leadership. The material was analyzed by a using discourse analysis with the aim of defining curricula discourses in leaders’ discussions. Four significant discourses were mentioned and can be identified as the following: 1. The discussion about curriculum as a framework 2. The discussion about curriculum as a vanguard. 3. The discussion about curriculum as a challenge. 4. The discussion about curriculum as an enabler. The research results show that both early childhood education leaders and basic education discuss about curricula within the same framework and with the same concepts. The results reveal the curriculum to be in reformation phase in which the old and the new curriculum are confronted. Furthermore, the national curriculum gained a central role as a fundament of work. The distributed leadership and pedagogical discussions occurred in the discussions of both leaders as ways to implement the curriculum. In the discussions about curriculum as challenge the leaders pointed out it being difficult to implement the curriculum in classrooms or child groups, where teachers prefer rather traditional teaching than the alternative methods of the new curriculum. Eventually the slowness and extent of development as well as short-sightness in the field were identified as challenges. However, the discussion illustrates the curriculum positively in terms of child orientation, opportunities to try new things and co-creation.
  • Rousu, Fanny (Helsingin yliopisto, 2020)
    Opettajat kohtaavat työssään päivittäin heterogeenisia ryhmiä, joiden oppilaat eroavat toisistaan niin tarpeiltaan kuin oppimistavoiltaan. Suomessa opettajiin ja heidän ammattitaitoonsa luotetaan, joka antaa opettajille mahdollisuuden toteuttaa työtään omalla tavallaan opetussuunnitelman puitteissa. Luokkahuoneessa tavoitteena on, että jokainen oppilas kehittyy. Jotta kehitystä tapahtuu, täytyy opettajien tuntea oppilaansa ja sitä kautta pystyttävä muokkaamaan työskentelytapojaan sekä materiaalejaan. Pedagogisia ratkaisuja, joita opettajat tekevät päivittäin luokkahuoneessa, kutsutaan eriyttämiseksi. Käytännössä eriyttämisellä tarkoitetaan opetuksen mukauttamista oppilaan taitotasoa vastaavaksi. Eriyttämisellä on kaksi suuntaa: ylöspäin ja alaspäin eriyttäminen. Ylöspäin eriyttämisellä tarkoitetaan opetusta, joka ottaa huomioon lahjakkaat ja nopeasti etenevät oppilaat, kun taas alaspäin eriyttämisellä viitataan opetukseen, joka ottaa huomioon esim. oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia tai tehostetun tuen tarve. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa peruskoulun ruotsinopettajien kokemuksia liittyen alaspäin eriyttämiseen. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millaisia metodeja ruotsinopettajat käyttävät eriyttäessään opetustaan alaspäin?, 2) Millaisia materiaaleja ruotsinopettajan käyttävät eriyttäessään opetustaan alaspäin? ja 3) Millaisia haasteita ruotsinopettajat kohtaavat liittyen alaspäin eriyttämiseen?. Tutkimus toteutettiin lomaketutkimuksena ja vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti. Vastauksia tuli yhteensä 39 kappaletta. Keskeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että ruotsinopettajat pitävät alaspäin eriyttämistä tärkeänä ja he toteuttavat sitä opetuksessaan päivittäin, jos ei jopa jokaisella oppitunnillaan. Metodit, joita opettajat käyttävät liittyvät suurimmaksi osaksi tehtäviin, joita tehdään sekä tunneilla että kotona, sekä kokeisiin. Tehtäviä ja kokeita muokataan siten, että oppilaat voivat työskennellä omalla tasollaan. Esim. säätämällä tehtävien määrää, vaikeusastetta tai aikaa, jota niiden tekemiseen käytetään, voivat oppilaat itse valita heille parhaiten sopivan työskentelytavan. Myös tietotekniikkaa, erilaisia pelejä ja leikkejä sekä visuaalisia keinoja hyödynnetään. Opettajat tekevät myös paljon omia materiaaleja täydentämään oppikirjan tarjoamia materiaaleja. Erot oppikirjasarjojen sekä etenkin A- ja B-ruotsin välillä voivat olla hyvinkin suuret. Suurimmaksi haasteeksi opettajat nimesivät ajan puutteen. Koska opettajat joutuvat itse tekemään ja muokkaamaan materiaaleja opetustaan varten, vaatii se heiltä motivaatiota, resursseja ja aikaa. Oppitunneilla opetukselta vie aikaa myös esim. työrauhan ylläpitäminen. Tuki, jota voi saada eriytyisopettajilta, koulunkäyntiavustajilta tai kollegoilta, vaihtelee koulun omien resurssien mukaan. Suurimmaksi osaksi opettajat joutuvat selviämään yksin suurienkin ryhmien kanssa. Myös aineenopettajien koulutuksen toivottiin olevan kattavampi, jotta esim. erilaiset oppimisvaikeudet tulisivat tutuiksi jo ennen työelämään astumista.
  • Himanka, Kati (Sibelius-Akatemia, 2012)
    Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata musiikin aineenopettajan ja luokanopettajan yhteisopettajuuden taustoja ja lähtökohtia yhtenäiskoulun alaluokilla toteutettavassa musiikinopetuksessa sekä selvittää musiikin aineenopettajan ja kolmen luokanopettajan ajatuksia ja kokemuksia yhteisopettajuudestaan. Tutkimukseni aihe on toistaiseksi vähän tutkittu, ja tarkoituksenani on ottaa osaa keskusteluun alakoulun musiikinopetuksen järjestämisestä ja yhtenäisen perusopetuksen suomista mahdollisuuksista musiikin oppiaineessa. Tutkimuksen tavoitteena on myös kehittää tutkimuksen kohteena olleen koulun opetusjärjestelyjä ja antaa koululle tietoa yhteisopettajuuden sujumisesta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Työni teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen musiikkikasvattajuuden määrittelyä sekä musiikin aineenopettajan ja luokanopettajan erilaisia rooleja tutkimuskirjallisuudessa. Vertailen eri lähteissä esiintyviä ajatuksia siitä, kuinka alakoulun musiikinopetus tulisi järjestää. Lisäksi avaan opettajayhteistyön perustaa ja periaatteita yhtenäisen perusopetuksen ja laaja-alaisen opettajuuden pohjalta. Keräsin tutkimusaineiston eräässä yhtenäiskoulussa kahdella teemahaastattelulla ja yhdellä ryhmäkeskustelulla. Haastateltavina olivat tutkimuksen kohteena olleen koulun rehtori, musiikin aineenopettaja ja kolme luokanopettajaa. Analysoin aineistoa laadullisella menetelmällä sisällönanalyysin sekä laadullisen asennetutkimuksen keinoin. Tutkimusaineiston valossa haastateltavien kokemukset yhteisopettajuudesta musiikin oppiaineessa olivat myönteisiä, ja yhteisopettajuuden toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa. Haastateltavat kommentoivat yhteisopettajuuttaan ryhmäkeskustelussa suhteessa rooleihinsa ja tehtäviinsä, vuorovaikutukseensa, oppimiseen ja järjestelyn perusteltavuuteen sekä kehittämiseen. Yhteisopettajuuden kautta opettajat kokivat oppivansa toinen toisiltaan. Lisäksi yhteisopettajuuden kautta musiikkiluokassa oli saavutettu työrauha. Musiikin aineenopettajan tehtävänä oli pääosin musiikinopetus ja luokanopettajan tehtävänä luokanhallinta. Haastateltavat olivat tyytyväisiä järjestelyyn, mutta toivoivat muun muassa, että yhteisopettajuuden tavoitteita ja merkitystä kirkastettaisiin kouluyhteisössä.
  • Dammert, Hanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of the study was to analyze the debate on special education in the context of social decision-making. The purpose was to find out how special education comes up in the discussions of the Helsinki City Council and whether any topic related to special education comes up more in the speeches of the delegates. The research focuses on the discussion of special education in preschool education, primary and secondary education, as well as interprofessional collaboration. The city council decides on the municipality's policies and priorities, so the topics of discussion and contents arising from the speeches of the delegates are very interesting from the point of view of the residents. The approach of the study was a case study. The Helsinki City Council consisted of delegates representing different political parties and their deputies. The public speeches of the members of the Helsinki City Council were approached through a qualitative, material-based content analysis. The subject of the study was the minutes of the discussion of the public council meetings of the Helsinki City Council from 2011–2019. The content of the speeches of the Helsinki City Council delegates on special education emphasized three perspectives: the resource perspective (52%), the quality perspective (31%) and the value perspective (17%). The resource perspective was divided into three levels: support for learning, availability of preschool education and study places, and targeting of support. The quality perspective, in turn, was divided into two levels: teaching and the organization of preschool education and training (equity). The value perspective was divided into two levels: inequality and integration and inclusion. In this perspective, the jointly agreed goals of the council delegates and the parties' own values were reflected in the speeches of the delegates. The views and policies of the parties were also largely in line with the stated educational policy guidelines. There were differences in the number of speeches and the emphasis on the subjects of the discussion. Inclusion was mentioned in Helsinki's stated goals for education and training. However, there is still a long way to go before inclusion is achieved.
  • Lintuvuori, Meri (Helsingfors universitet, 2010)
    The number of Finnish pupils attending special education has increased for more than a decade (Tilastokeskus 1999, 2000, 2001, 2003, 2004, 2005a, 2006b, 2007b, 2008b, 2008e, 2009b; Virtanen ja Ratilainen 1996). In the year 2007 nearly third of Finnish comprehensive school pupils took part in special needs education. According to the latest statistics, in the autumn of 2008 approximately 47 000 pupils have been admitted or transferred to special education and approximately 126 000 pupils received part-time special education during the 2007-2008 academic year. (Tilastokeskus 2008b, 2009b.) The Finnish special education system is currently under review. The Reform, both in legislation and in practice, began nationwide in the year 2008 (e.g. Special education strategy document, November 2007 and the development project Kelpo). The aim of the study was the statistical description of the Finnish special education system and on the other hand to gain a deeper understanding about the Finnish special education system and its quantitative increase, by analysis based on the nationwide statistical information. Earlier studies have shown that the growth in special education is affected by multiple independent variables and cannot be solely explained by the pupil characteristics. The statistical overview and analysis have been carried out in two parts. In the first part, the description and analysis were based on statistical time series from the academic year 1979-1980 until 2008. While, in the second, more detailed description and analysis, based on comparable time series from 1995 to 2008 and from 2001-2002 to 2007-2008, is presented. Historical perspective was one part of this study. There was an attempt to find reasons explaining the observed growth in the special needs education from late 1960s to 2008. The majority of the research was based on the nationwide statistics information. In addition to this, materials including educational legislation literature, different kind of records of special education and preceding studies were also used to support the research. The main results of the study, are two statistical descriptions and time series analysis of the quantitative increase of the special needs education. Further, a summary of the plausible factors behind the special education system change and its quantitative increase, is presented. The conclusions coming from the study can be summarised as follows: the comparable statistical time series analysis suggests that the growth in special education after the year 1999 could be a consequence of the changes in the structure of special education and that new group of pupils have been directed to special needs education.
  • Kuoppamäki, Anna ([A. Kuoppamäki], 2015)
    Studia musica
    This study examines the complexity of children's gendered negotiations in a music classroom, particularly how the age-related social phenomenon of gendered border work, gendered learner identities and the construction of musical agency are intertwined in these negotiations when learning music in a group. This study views 9-year-old children participating in a classroom discourse of the Finnish Music School Basics of Music (BoM) course, and aims to identify and analyze practices in which agency is either supported or restricted. Hence, it discusses both the complications and even the inequalities that children's gendered interaction may cause in learning, as well as situations in which social boundaries are crossed and multi-voicedness promoted. This study adopts a socio-cultural view of learning, taking a standpoint on gender that is socially constructed, performative and fluid. Further, it understands discourse extensively, that is, including also the artefacts, experiences and practices shared by the local community of learners, and seeks to discuss identity, agency and gender as lived relations that all are negotiated in social interaction with others. While considering the music classroom as a social space, in which identities and agencies are negotiated in the classroom discourse, this study argues that gendered border work interferes with students' learning processes when they negotiate memberships in a community of learners, and construct ownership of meaning and agency in music-making. This study is an ethnographic practitioner inquiry that experiments with different pedagogical solutions, and was therefore carried out in two types of settings: a co-ed setting and single-gender settings. The same children participated in both settings. This two-prong approach was important in order to understand how gendered border work is intertwined with the processes in which identities and agencies are negotiated collectively as well as individually. The data, collected during one semester (16 weeks) consists of: videotaped lessons; children's stimulated recall-interviews conducted in groups, individually and in pairs; and a teacher's research diary. The analysis uses multi-methodological lenses, including both concept-driven and data-driven qualitative analysis. Furthermore, in order to attend to the voices of the children participating in BoM, and to give the reader a taste of the ambiances and feelings and what gendered border work may be about, a narrative approach was used by presenting characters of 'Emma' and 'Amos'. These two narratives are representative constructions based on the experiences of several children who participated in the BoM classroom activities and, later, in the stimulated recall-interview sessions. The findings of this study suggest that, in the music classroom, for this particular age-group, children's gendered negotiations may create boundary issues, and thus, obstacles for democratic and meaningful learning to take place. In order to promote equal opportunities and collaborative learning, social issues, such as gender, need to be identified and treated openly and sensitively in the classroom discourse. In the BoM classroom under study, gendered border work took place in three ways: in adopting gender based learner identities; in holding gendered beliefs and pre- conceptions; and in falling into polarized 'good student' and 'rebel student' identities, thus driving the processes of negotiating memberships and constructing ownership of meaning. The study points out how, in particular, the use of student voice operates as a legitimator, regulating access to participation and contributing to shared meaning making. However, the findings suggest that, in a co-ed setting, the practices that support reflexivity and the processes of negotiating individual meanings de-emphasize gendered groupings among the children. In the BoM classroom, these practices involve individual creative activities, such as the students inventing own rhythmic patterns or compositions, which allowed them to draw from their own personal worlds. In these situations, the students were able to cross the gender boundaries and engage in learning collaboratively.
  • Poutanen, Teea (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tavoitteet. Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pedagogisen johtajuuden rakentumista perusopetuksen koulujen toimintakulttuurissa. Tutkimuksen kohdeilmiönä olivat pedagoginen vuorovaikutus ja ohjaus laaja-alaisen pedagogisen johtamisen viitekehyksessä. Johtajuuden rakentumista tutkittiin Pedagoginen johtajuus oppilaitoksessa -kehittämis- ja koulutusohjelmaan osallistuneiden koulujen eri toimijoiden (opettajat, johtoryhmä ja rehtori) laajaan pedagogiseen johtajuuteen liittyviä käsityksiä ammatillisen toimijuuden ja osallisuuden näkökulmasta. Menetelmät. Pedagoginen johtajuus oppilaitoksessa -hankkeeseen osallistui viisi pilottikoulua. Pilottikoulut olivat 370-650 oppilaan ylä- tai yhtenäiskouluja Etelä-Suomen alueelta. Tutkimuksen aineisto koottiin Helsingin yliopiston arviontikeskuksen HEA:n toimesta. Haastattelumenetelmä oli ryhmäkeskustelu, jossa käytettiin laadullisen asennetutkimuksen väittämiä. Haastateltavien kokonaismäärä oli 52. Kustakin koulusta osallistui 9-12 edustajaa. Tutkimuskouluissa toteutettiin kussakin kolme haastattelua, joissa haastateltiin erikseen rehtoria, johtoryhmää sekä opettajia. Aineisto analysoitiin fenomenografian lähestymistavalla hyödyntäen AtlasTI:ta. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajien ja rehtorien käsitysten mukaan yleisin pedagogisen keskustelun muoto oli oppilasasioita koskevat kahdenkeskiset keskustelut opettajan ja rehtorin välillä. Keskustelujen toteutumiseksi opettajan tuli olla aloitteellinen. Opettajat sopeuttivat pedagogiseen vuorovaikutukseen liittyviä tarpeitaan rehtorin käytetättävissä olevaan aikaan. Kahdenkeskiset keskustelut eivät korvanneet koulussa käytäviä yhteisiä pedagogia keskusteluja. Tutkimuksessa kartoitettiin toimivien ja epätyydyttävinä koettujen vuorovaikutustilanteiden piirteitä sekä opettajien osallisuutta yhteiseen päätöksentekoon. Tutkimuksen tuloksena löydettiin keskustelevaa toimintakulttuuria kuvaavia johtamiskäytänteitä. Tutkimus sisältää suosituksia johtamiskäytäntöihin.
  • Koirikivi, Pia; Poulter, Saila; Salmenkivi, Eero; Kallioniemi, Arto (2019)
    Tutkimuksessa vastataan kysymykseen siitä, millaista katsomuksellista yleissivistystä eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus tarjoaa sekä millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä niiden välillä on. Tutkimusaineistona on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (vuodelta 2014) viiden eri uskonto-oppiaineen sekä elämänkatsomustiedon sisältöalueet, jotka analysoidaan aineistolähtöisesti. Vastaavaa vertailevaa tutkimusta oppiaineiden sisällöistä ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että opetussuunnitelman perusteiden sisällöistä on tunnistettavissa yhteisesti jaettuja näkökulmia mutta myös selviä eroja. Keskeisin jännitteinen kysymys liittyy siihen, miten katsomusaineisiin sisäänrakennettu olettama lapsen omasta taustatraditiosta ja katsomusten keskinäinen erilaisuus vaikuttavat tavoiteltavaan yleissivistykseen. Kysymys liittyy yksittäisiä oppiainesisältöjä laajempaan kysymykseen siitä, millä perustein ja kenen näkökulmista katsomuksellisen yleissivistyksen kriteerit julkisessa koululaitoksessa tulisi määritellä.
  • Perttula, Karoliina (2016)
    Taiteellis-pedagogisessa opinnäytetyössäni Kehärummusta iPodiin - Luovan liikunnan tarkastelua opetuksessani pohdin, miten mahdollistan luovan liikunnan peruskoulun liikuntatunneilla. Tutkimukseni pohjautui toimintatutkimukseen, ja tavoitteenani oli kehittää omaa opettajuuttani. Toteutin keväällä 2015 Pitäjänmäen peruskoulussa 6., 7. ja 9. luokkalaisten liikuntatunneilla luovan liikunnan kokeiluja. Keräsin jokaisen opetustunnin jälkeen oppilailta kirjallisesti kokemuksia ja ajatuksia tunnin harjoitteista. Tein myös itse opetustuntien aikana ja jälkeen muistiinpanoja havainnoistani. Oppilaiden kirjoitukset ja omat havaintoni antoivat suuntaa ja tavoitteita seuraaville opetuskokeilukerroille toimintatutkimukselle tyypilliseen tapaan. Opetuskertoja muodostui 6. ja 7. luokkalaisille kolme ja 9. luokkalaisille ympäristötekijöiden takia kaksi. Opetusryhmissäni oli vain tyttöjä. Itseäni on kiinnostanut tanssillisten elementtien sekoittaminen normaaleihin liikuntatunteihin opettajaopintojeni alusta lähtien. Mielenkiintoani on lisännyt se, että tanssi ei ole omana oppiaineenaan Suomen peruskouluissa ja koen tanssinopetuksen liikuntatunneilla olevan hyvin paljon opettajasta kiinni. Lisäksi minua on hämmästyttänyt se, että vaikka olen valmistunut liikunnanopettajaksi, opiskelen tanssinopettajan maisteriohjelmassa ja työkokemusta itselläni on molemmilta saroilta, koen edelleen luovien ja tanssillisten harjoitteiden opettamisen liikuntatunneilla haastavana. Tähän ovat vaikuttaneet omat ennakkokäsitykseni luovien harjoitteiden onnistumisesta sekä oppilaiden ennakkoasenteet tanssia ja luovuutta kohtaan. Viimeisen kipinän luovan liikunnan tutkimiseen sain vuonna 2016 käyttöön otettavasta uudistuneesta perusopetuksen opetussuunnitelmasta, joka antaa mahdollisuuden oppiainerajat ylittävään ilmiöpohjaiseen oppimiseen, oppilaan osallistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen. Luovat harjoitteet tukevat mielestäni hyvin uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Myös opetuksen on muututtava, sillä maailma ympärillämme muuttuu. Luovan liikunnan harjoitteeni ovat saaneet vaikutteita luovasta tanssista ja tanssikasvatuksesta. Aloitan pohtimalla kirjallisuuden avulla, mitä luovuus, luova liikunta ja luova tanssi ovat; luovuutta on vaikea määritellä tarkalleen. Tämän jälkeen kerron tarkemmin, mitä luova liikunta omassa käytössäni on; esittelen myös lyhyesti Labanin liikeanalyysiä ja leikkiä. Kerron eri tutkimusten ja kirjallisuuden avulla, millaisia ennakkokäsityksiä tanssia, liikuntaa ja luovuutta kohtaan ilmenee sekä mitä opettajan tulisi ottaa huomioon opettaessaan luovaa liikuntaa. Koska opinnäytteeni on toimintatutkimus, sen tulokset eivät ole yleistettävissä. Lisäksi tulosten kirjoittaminen ei tarkoita, että kehittämistyöni olisi valmis, vaan se on ensiaskel oppimisprosessissa. Huomasin tutkimukseni aikana, että luova liikunta on prosessi niin opettajalle kuin oppilaille, mikä vaatii ajan antamista molemmille osapuolille. Koin myös onnistumisia siinä, että niin sanotusti epäaktiiviset oppilaat olivat suhteellisen hyvin mukana harjoitteissa. Palaute ja kokemukset olivatkin pääsääntöisesti positiivisia; omassa tahdissa tekeminen, tuntien erilaisuus, vapaus sekä aivojen erilainen aktivointi aiheuttivat positiivisia kokemuksia. Ylemmillä luokilla kuitenkin myös kyseenalaistettiin, miten jotkut harjoitteet liittyivät liikuntatuntiin. Lisäksi liiallinen vapaus aiheutti epävarmuutta. Itse rentouduin tutkimukseni aikana opettajana ja opin olemaan niin sanotusti paremmin läsnä oppilaiden joukossa. Innostuin tuntirakenteesta, jossa oli rauhallista aivojumppaa ja lopputunnista koko kehoa aktivoivaa hikiliikuntaa, mitä aionkin vaalia tulevaisuudessa.
  • Hietikko, Päivi (Helsingfors universitet, 2017)
    A new curriculum for basic education was introduced in Finland in the autumn term of 2016. The new curriculum criteria are, for example, phenomenon-based learning and the use of a wide range of learning methods. Playful learning is an inspiring learning method and has made a number of studies in Finland in recent years. Course materials as a way of supporting playful learning have, however, been ignored in studies on playful learning. In this thesis I take a look at Kirjakuja 4 – A new teacher's guide, which is the teacher's guide for a series of textbooks in Finnish in the fourth class. In my research I use as an analytic tool the University of Lapland Let's play research group's latest research on playfulness. They suggest that playfulness can be seven aspects: embodiment, emotions, collaboration, narration, action, creativity and insight. I ask whether the guidelines in the teacher's guide include features of playfulness and what kind of means are suggested. I use both deductive and inductive content analysis as analytic tools. I have also used quantitative methods with some of my data. Kirjakuja 4 – The new teacher's guide materials contain many playful learning features. In fact, the guide includes all the features of playfulness. My data mainly contains examples of insight, creativity and collaboration. There are only a few examples of embodiment, emotions and narration. I found three mutually different groups of guidelines: movement, cooperation and creative thinking. The first group focused on body movements and activities, the second on communal and individual creativity and the third on activities demanding creativity or insight. The guide is clearly focused on playful learning and problem-solving abilities and skills to develop cooperation skills. These results are worrying because of the low number of emotional playful learning features. My results will provide input into the discussions on playful learning and for the use of educational materials and playfulness in teaching other subjects.
  • Juureva, Jenna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Lapsen henkilökohtaisella osallisuusoikeudella on korkein mahdollinen hierarkkinen tuki erityisesti perustuslain 6.3 §:ssä ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklassa ja se vaikuttaa myös kaikki lapsen oikeudet läpileikkaavana periaatteena. Osallisuusoikeus on toteutettava jokaisessa lasta koskevassa tilanteessa ja se on otettava huomioon niin lapsen ja huoltajien kuin lapsen ja muiden yhteiskunnan toimijoiden, kuten koulutoimen, välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkielmassa tutkitaan alaikäisille kuuluvaa henkilökohtaista osallisuusoikeutta, ja sen kontekstina on sekä perhe että peruskoulu, jotka sulautuvat lapsen henkilöä koskevissa kysymyksissä yhteen moniulotteiseksi suhteeksi. Lapsen osallisuusoikeudesta peruskoulun toimintaympäristössä on nostettu tiettyjä ongelma- tai erityiskohtia. Tutkimuskysymykset muodostetaan näiden pohjalta ja niihin pyritään vastaamaan pääasiallisesti lainopillisella tutkimusmenetelmällä, kuitenkaan unohtamatta oikeuden ulkopuolisen maailman vaikuttavuutta lapsen oikeuksiin. Ensinnäkin tutkitaan, turvataanko perusopetusta koskevassa sääntelyssä riittävällä tavalla lapsen osallisuusoikeutta henkilökohtaisella tasolla siten kuin perus- ja ihmisoikeussääntely velvoittaa. Toiseksi selvitetään, millainen on lapsen ja huoltajien vaikutusvallan ja lapsen henkilökohtaisen osallisuusoikeuden suhde peruskoulun toimintaympäristössä lasta koskevissa kysymyksissä. Tutkielmassa käsitellään lapsen osallisuusoikeuden tärkeimpiä ulottuvuuksia perus- ja ihmisoikeuslähtökodissa tutkimuskysymysten kannalta. Osallisuusoikeudesta on erotettavissa erilaisia elementtejä, kuten velvollisuus lapsen mielipiteiden selvittämiseen ja kuulemiseen sekä niiden painoarvon huomioimiseen lapsen kehittyvien valmiuksien mukaisesti, kuin myös lapsen tiedonsaantioikeus. Lisäksi huomioon on otettava lapsen edun ensisijaisuus, jossa eräänlaisena punnintaparina on lapsen osallisuus ja erityinen suojeluntarve, joka voi joissakin tilanteissa rajoittaa lapsen osallisuutta. Lisäksi tärkeä seikka on huoltajille kuuluva perhe-elämän suojasta seuraava autonomisuus lapsen huoltoon ja kasvatukseen. Huoltajilla on lähtökohtaisesti oikeus päättää lapsen henkilökohtaisista asioista sekä edustaa lasta ja käyttää hänen puhevaltaansa. Huoltajille kuuluu myös velvollisuus keskustella lapsensa kanssa ennen päätöksentekoa. Lisäksi tutkielmassa käsitellään kattavasti lapsen osallisuutta perusopetusta koskevassa sääntelyssä ja esitetään seikkoja kodin ja koulun yhteistyöstä ja vuorovaikutuksellisuudesta. Erityisenä kysymyksenä tutkielmassa nostetaan oppilaan oppiainevalintoihin liittyvää sääntelyä. Esimerkkinä huoltajien vaikutusvallasta käsitellään lapsen uskonnonopetusta koskevaa sääntelyä sekä oppilashuoltolain 18.2 §. Oppilaan osallisuutta turvataan peruskoulussa henkilökohtaisen osallisuuden sijasta varsin korostuneesti yleisenä ja kollektiivisena osallisuutena etenkin perusopetuslain 47a §:ssä. Tätä on pidettävä heikkoutena, sillä useat lasta koskevat kysymykset vaikuttavat peruskoulussa hyvin vahvasti ja konkreettisesti lapsen elämään. Lisäksi osallisuus näyttäytyy koulussa enemmänkin yhteiskunnallisten kansalaistaitojen opetteluna. Hallintopäätöksenteon yhteydessä lapsen osallisuus on turvattu hallintolaissa kuulemisena, mutta tosiasiallisen hallintotoiminnan yhteydessä oppilaan osallisuus saa velvoittavuutensa lähinnä perus- ja ihmisoikeustasolta ja hallinnon periaatteista. Johtopäätöksenä pidetään tutkielmassa esitetyn mukaisesti sitä, että nimenomaiselle lapsen henkilökohtaista osallisuutta turvaavalle säännökselle olisi tarvetta perusopetusta koskevassa sääntelyssä lapsen oikeusturvan turvaamiseksi. Lisäksi tutkielmassa esitetään johtopäätöksenä huoltajille koululainsäädännössä annetun vaikutusvallan korostuneisuus ja osittainen ristiriitaisuus. Lisäksi todetaan huoltajien vaikutusvallan olevan suhteessa siihen, millä tavoin ja, kuinka aktiivisesti huoltajat toteuttavat lapsensa osallisuutta ja ottavat lapsensa mielipiteet ja toiveet huomioon.
  • Metsätalo, Kati (Helsingin yliopisto, 2015)
    The purpose of this research was to study how the assessment of mathematical difficulties appears in Finnish comprehensive schools from the viewpoints of general and special education teachers. Approximately 20 percent of students have different types of mathematical learning difficulties. This can be a risk factor for social exclusion. Careful assessment and recognizing the nature of the mathematical learning difficulties is important, so that the students can be provided with appropriate support early enough. This research gives information about assessing mathematical learning difficulties from a practical level concerning assessment tools, methods and plans for assessment. Teachers were also asked to describe the issues that raise the concern for mathematical learning difficulties. The data were collected by using a web-based survey. Teachers (N = 105) from 17 Finland's regions answered. Mixed methods were used in this study, in which both qualitative and quantitative approaches were combined. The relation of assessment tools and assessment methods into teacher's assigned post was analyzed with Chi-square -test and Mann Whitney's U-test. Qualitative data was mainly analyzed by using content analysis. The results of this study indicate that the practices for assessing mathematical learning difficulties were widely dependent on teachers. They used a wide range of assessment methods and practices for getting information about mathematical learning difficulties. When teachers became concerned about student's mathematical learning, they seemed to pay a lot of attention to different kinds of problems in cognitive skills. Based on the results, it seems that the general education teachers carry especially qualitative assessments, which is complemented by diagnostic assessments. These are usually done by special education teachers. Non-standardized measures for mathematical skills were used more than standardized measures. Forty-four percent of the teachers had a plan to guide the assessment of mathematical learning difficulties. In summary, teachers, in multi-professional co-operation, are aiming at getting a diverse perspective of student when assessing mathematical learning difficulties. Perhaps, by defining the national guidelines for assessment or developing teacher training could lead to more consistent ways to assess mathematical learning difficulties.
  • Niemi, Laura; Metsämuuronen, Jari; Hannula, Markku S.; Laine, Anu (2020)
    Tutkimus perustuu Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen hankkeessa tuotettuun pitkittäisaineistoon, jossa samaan ikäluokkaan kuuluvien oppilaiden matematiikan osaamisen kehitystä on seurattu vuosien 2005–2015 aikana perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta toisen asteen koulutuksen loppuun. Tutkimus kohdistuu matematiikan parhaisiin osaajiin ja siihen, miten heidän osaamisensa on kehittynyt perusopetuksen aikana ja mikä erottaa parhaat osaajat muista. Tutkimusaineisto käsittää yhteensä 2051 oppilasta, jotka ovat osallistuneet kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä vuosiluokalla pidettyihin matematiikan osaamista kartoittaviin kokeisiin. Näistä yhdeksännen vuosiluokan kokeessa menestymisen perusteella parhaiden osaajien joukkoon luokiteltuja oppilaita on 256 (12,5 %). Tutkimustulosten mukaan suurin osa parhaista osaajista erottuu muusta tutkimusjoukosta jo kolmannella vuosiluokalla, ja ero muihin oppilaisiin näkyy selkeästi kuudennella luokalla. Oppilaan aikaisempi osaaminen, käsitys omasta osaamisesta ja vanhempien koulutustaso olivat selkeitä parempaa osaamista selittäviä tekijöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että parhaiden osaajien tasolle voi yltää myös keskitasoa heikommasta lähtötasosta.
  • Linkosaari, Tiina (Helsingfors universitet, 2010)
    The objective of this study was to find out what development targets craft teachers could identify in the comprehensive school classes 1 through 9 after the curriculum of the year 2004 had declared craft education uniform in textile and technical craft. Earlier research had shown that after this curricular reform craft education had been carried out in dissimilar ways in different municipalities and schools. This causes differences in the contents of teaching and thus in learning outcomes on national level. The most problematic situations occur on the 7th grade when the classes contain pupils with very heterogeneous skill levels. My intention is to find general themes in craft education that are significant when considering developmental objectives. The problem was explored by four research questions as follows: What kind of problems have craft teachers confronted during the application of the curriculum 2004, what are the most important objectives and contents in craft for the comprehensive school, how craft education should be arranged in the future and what prerequisites should be considered to generate high quality craft education? The study was carried out by a qualitative research approach. The informants consisted of 21 persons, out of which 15 were textile or technical teachers and six were textile or technical teacher students. The research data was collected in the form of short open narratives, based on a partially structured inquiry. Respectively content analysis was applied for analysis of the narratives. Research results revealed that craft teachers were mainly satisfied in uniform craft and hoped that both textile and technical craft could be compulsory school subjects for both genders. Textile and technical craft should be defined as separate independent school subjects, both of which should be developed with broader and high quality contents. Craft subjects should be allocated more teaching time. Teachers asked for a more logically proceeding curriculum, initiating from the beginning to the end of the compulsory school. It was suggested that this could be done by a qualified subject teacher. A uniform curriculum solution must be found for the whole country.
  • Hintsanen, Maria (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 valitut osat ohjaavat oppilasta kasvamaan eksistenssianalyyttisen didaktiikan kuvaamaksi oman elämänsä subjektiksi? Tähän pyritään vastaamaan seuraavien, eksistenssianalyyttisen didaktiikan keskeisiä periaatteita edustavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Miten aineistossa ohjataan oman elämän tarkoituksen etsintään? 2. Miten aineistossa käsitellään koulun yhteisöllisyyttä? 3. Miten aineistossa käsitellään elämyksellisyyttä? 4. Miten aineistossa ohjataan kohtaamaan vaikeuksia? 5. Miten aineistossa ohjataan vastuullisuuteen? Varsinaisen tutkimustehtävän ohella tutkielmassa tarkastellaan edellä mainittujen eksistenssianalyyttisen didaktiikan periaatteiden ilmenemistä aineistossa opetussuunnitelman rakenteen näkökulmasta opetuksen tarkoitusta, sisältöä ja muotoa määrittävässä tekstissä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat eksistenssianalyyttinen didaktiikka sekä aiempi, erityisesti opetussuunnitelman malliin ja rakenteeseen keskittyvä opetussuunnitelmatutkimus. Eksistenssianalyyttinen didaktiikka on uskonnonopetuksen teoria, jonka lähtökohtana on kokonaisvaltainen näkökulma ihmiseen ja kasvatukseen. Sen päämääränä on oppilaan kasvaminen aktiiviseksi ja vastuulliseksi, oman elämänsä subjektiksi. Tutkimuksen aineisto koostuu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirjan yleisestä osasta, yläluokkia koskevasta yleisestä osasta, sekä uskonnon oppiainetta ja evankelisluterilaista uskontoa koskevista osista. Aineistoa tarkastellaan yläluokkien näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineistosta ilmenee, että oman elämänsä subjektiksi kasvamista tuetaan pääosin vastuullisuuteen ohjaamalla. Vastuullinen ja aktiivinen toimijuus ja yhteiskunnan jäsenyys nousevat aineistossa keskeiseksi tavoitteeksi. Samoin merkittävään rooliin nousee koulun yhteisöllisyys: vastuulliset kansalaiset toimivat yhdessä ja rakentavat yhteistyöllä kestävää tulevaisuutta. Yhteisöllisyyden lisäksi aineistossa ilmenee myös yksilöllisyyttä painottava näkökulma. Oppilaan yksilöllinen kasvu ja minuuden rakentaminen nousevat keskeisiksi teemoiksi. Päämääränä on ihmisyyteen ja erityisesti yhteiskunnan jäsenyyteen kasvaminen. Tätä tuetaan muun muassa opetuksen ja oppimisen elämyksellisyydellä. Vähemmälle huomiolle aineistossa jäävät elämän tarkoituksen etsintään keskeisesti liittyvä eksistentiaalinen pohdiskelu, yhteisöllisyyden teemaan liittyvä kohtaaminen sekä vaikeuksien käsittely. Kaikkia tutkimuskysymyksissä esitettyjä eksistenssianalyyttisen didaktiikan periaatteita käsitellään aineistossa kuitenkin jonkin verran, vaikkakin hyvin vaihtelevasti.
  • Ojamaa, Tiia (Helsingin yliopisto, 2018)
    Students who study in the Finnish basic education have a variety of different needs for education support. The three-level support model is used to respond to the individual needs. Craft subject differs from other subjects in its practical nature. It also emphasizes student's own responsibility for learning. Therefore there are different needs for education support in craft lessons than in other subjects. The aim of this study is to increase knowledge about education support needs in craft lessons in basic education and how teachers respond to those needs with support measures. This study was carried out as a case study. Four craft teachers who work within basic education were interviewed. All the teachers had students who needed general, intensified and special need in their classrooms. The transcribed data was analysed using theory-driven content analysis. Craft teachers recognized several different education support needs. The needs that kept the teachers the busiest were challenges in executive functions and behavior. These challenges linked to students' self-regulation and attention. The three-level support model was not explicit in craft lessons because the education support needs that emerge in craft lessons differ from the needs of other subjects. The teachers used a variety of support measures, the most important being differentiation which allows the teachers to individualize learning objectives, exercises and instructions according to the individual needs of the students. Also remedial teaching, co-education, special needs assistant, aids for disabled students and guidance of teacher were important support measures. The teachers found support measures helping the whole classroom, not only students with the need for education support.
  • Lehtimäki, Hanna (Helsingfors universitet, 2015)
    Objectives. Competence management has been a recent topic in public debate. However, it has not been researched so much in primary education. The purpose of my master's thesis is to describe how competence management and teachers' competence development takes place in primary schools. The focus of my master's thesis is on studying the practices that support school teachers' competence development. Through research on the practices that support competence development, the practices can be shared with other work communities. This is how primary schools can learn the competence development of each other. Methods. The data was collected by focused interview of the five primary school principals and school leaders in Southern Finland. The interviewees were selected for research by snowball sampling and according to interest in the subject. The results were analyzed using content analysis. Results and conclusions. The results show that competence management in the primary school principals' work was determined by identification, maintenance, development, and acquisition of skills. Primary school principals felt that their role as the competence leader was in directing competence development and setting objectives, enabling competence development, supporting learning, motivating and inspiring, creating frameworks and structures, creating co-operation between teachers, and controlling the development of competence. Primary school principals guided the competence development of class teachers with regular development discussions, continuing education and diverse workplace learning. Class teacher competence development in primary schools was supported by discussion and interaction, collaboration, and instruction-based practices. The practices that support class teachers' competence development are co-operation, organizational teaming, pair working, teaching together and co-teaching, learning from students, networking, pedagogical discussion, reading professional literature, sharing expertise in the work community, briefing, highlighting and use of teachers' strengths, giving different roles to teachers, and teacher guidance in the everyday life of education and teaching. The requirements and challenges of successful skills development are, looking from different aspects, related to class teachers themselves, resources and school culture. In the future, principals should help class teachers recognize the practices that support competence development as opportunities for their professional growth. Other schools can take ideas from these practices and further develop them to suit the needs of their own working environment. The practices brought on by this study should be a part of principal training, so that they could spread to other schools with various possible implementations. In addition, principals in basic education should be guided to realize the benefits and significance of vision in competence management.
  • Tran, Muong (Helsingin yliopisto, 2020)
    In 2020, many social institutions such as educational institutions faced a new challenge due to a global health and social crisic called the COVID-19. The coronavirus pandemic was and still is presented in the news on a daily basis. This master’s thesis examines what exactly was reported about basic education during the first wave of coronavirus in the Finnish media. The goal was to find out what matters and in what way basic education was written about. The study material consists of 68 news articles from the following online news services: Helsingin Sanomat, Yle and Iltalehti. The theoretical section introduces the Finnish school system and school policy and also discusses the curriculum, basic education, the social function of the school institution, social constructionism and the media. The study was made from a qualitative perspective, and discourse analysis was used. The study showed that the news coverage of basic education was versatile and diverse in the Finnish media during the first wave of coronavirus, which is an indication of the significance of basic education and its important role in society. The news coverage was mainly informative, but a significant amount also emphasized opinion, which shows that basic education affects the everyday life of Finns extensively and closely, and which is why it was presented in the media, for example in the form of opinion pieces. The news topics especially highlighted distance learning and teaching arrangements and the related experiences, and these provide relevant topics for further studies.
  • Kokko, Katri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives. The equality act was reformed in 2015. With the reform of the law, the obligation of equality planning and the prohibition of discrimination and harassment based on sexuality and gender were extended to educational institutions providing basic education. The purpose of my research is to find out what the first equality plans written by primary schools are like. I study the processes of forming equality plans, described by schools in their plans, the objectives set for the promotion of equality and non-discrimination, and the concrete measures that schools intend to take to achieve these objectives. This fall, the National Board of Education has published a nationwide report on equality and non-discrimination planning in basic education institutions. The results of the report are in many respects consistent with this study. The equality plans have not always been formulated on a school-by-school basis and based on an assessment of the school’s equality situation as required by the equality act. Regarding to nationwide SetStop project, the equality plans of the City of Oulu’s primary schools have also recently been evaluated. Methods. The material of this study consists of a total of 14 equality plans. The material includes municipal educational institutions that provide basic education in Finnish. Seven are primary schools, four upper schools and three comprehensive schools. The material was analysed by qualitative content analysis methods. In addition, the analysis has been influenced by the perception of language in the discourse studies as a context-bound, reality-constructing phenomenon. This study is a continuation of my bachelor’s thesis completed as a literature review in March 2020. Results and conclusions. Only about 71% of the schools in my material had made a plan as required by the equality act. One of the most significant areas for development was the offensive name-calling experienced by the students. Typically, name-calling focuses on appearance and includes suggestions related to gender or sexuality. Most of the inappropriate treatment experienced by students does not come to the attention to the attention of adults. To address these grievances, it was decided in the plans to increase the opportunities for interaction between students and teachers in order to lower the threshold for reporting harassment to an adult. Interventions and exercises for student interaction were also presented in many plans. The formation of teaching groups as mixed groups and the so-called unisex toilets were already being implemented in several schools to promote gender equality.