Browsing by Subject "perusteluvelvollisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Siren, Elina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttoviranomaisen perusteluvelvollisuutta perheensä mukana turvapaikkaa hakevan lapsen edun menettelytakeena, jotta lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) turvaama lapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi ja otetuksi ensisijaisesti huomioon myös aineellisesti toteutuisi. Lapsen edulla on sekä sisällöllinen, että menettelyllinen puoli. Jotta etu tulee aineellisesti huomioiduksi, on lapsen etu arvioitava. Arvioinnissa on huomioitava LOS:n perustuvat tekijät sekä punnittava lapsen intressejä muita intressejä vasten. Lasta on myös kuultava, muuten lapsen etu ei täysimääräisenä toteudu. Perusteleminen on lapsen edun muodollinen menettelytae. Turvapaikanhakijalapset ovat kahdenkertaisesti haavoittuvaisessa asemassa. Perheyhteys korostuu ja lapsen etu arvioidaan osana perheen aikuisille hakijoille tehtävää päätöstä. Lapsen oikeudet ja etu eivät välttämättä eivät välttämättä toteudu ulkomaalaislain tavoitteiden, hallitun maahanmuuton ja toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien edistämisen, ristipaineissa. Monissa lapsioikeudellisissa tutkimuksissa on ilmennyt puutteita lapsen edun arvionnissa ja päätösten perusteluissa. Edellisenä hallituskautena tehdyt ulkomaalaislain muutokset ovat heikentäneet turvapaikanhakijoiden, myös lasten, oikeusturvaa. Perustuslaki (PL) turvaa jokaiselle oikeusturvaperusoikeuden (PL 21§). Siihen sisältyy hyvän hallinnon takeena oikeus saada perusteltupäätös. Siitä säädetään myös hallintolain 45 §:ssä. Viranomaisella on velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeudet (PL 22§) ja soveltaa lakeja perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. Oikeus saada perusteltu päätös on lapsen perusoikeus ja se takaa oikeudellisen lapsen edun toteutumisen. Kansainvälisen suojelun myöntämisen sääntelyssä on monia avoimia kriteerejä ja niitä soveltaessa viranomainen käyttää väistämättä harkintavaltaa. Vain avoimien perustelujen kautta harkintavalta ja lapsen edun arvioinnin punninta tulevat näkyväksi. Tutkielman pääasiallisena metodina on lainoppi. Tutkielmaan suppeahkossa empiirisessä, tapaustutkimuksellisessa osiossa tarkastellaan maahanmuuttoviranomaisen päätöksiä, joissa lapsi on perheensä mukana hakenut kansainvälistä suojelua. Tarkastelu kohdistuu nimenomaan päätöksen perusteluihin ja tarkastelu tapahtuu sitä kehikkoa vasten, jonka mukaan lainopillisesti maahanmuuttoviranomaisen on päätöksensä perusteltava sen takeena, että lapsen oikeus etunsa ensisijaiseen huomioon ottamiseen ja sitä kautta täysimääräisen oikeusturvaan toteutuu. Tarkastelusta ilmenee, että lapsen edun arviointia avataan perusteluissa suppeasti, eikä sitä arvioida kaikkia oleellisia tekijöitä vasten.
  • Oja-Lipasti, Heta (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten perusteluvelvollisuus osana oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusta suhteutuu hypoteettiseen tekoälytuomariin. Tarkastelu kohdistuu erityisesti siihen, sisältyykö perusteluvelvollisuuteen sellaisia tekijöitä, jotka ovat vain ihmistuomarin täytettävissä. Toisin sanoen tutkielmassa kysytään, sisältyykö oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin perusteluvelvollisuuden osatekijän tarkastelun perusteella tuomarin ihmisyyden vaatimus. Tutkimuskysymykseen vastataan tulkitsemalla ja systematisoimalla oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja perusteluvelvollisuuden tarkempaa sisältöä suhteessa tekoälytuomariin. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin avoimen luonteen vuoksi tarkempaa sisältöä selvitetään erityisesti perusteluvelvollisuuden funktioiden sekä ymmärrettävyyden arvon ja oikeudenmukaisuuden tunnun käsitteen kautta. Tekoälytuomarin mahdollisuuksia täyttää perusteluvelvollisuuden vaatimukset arvioidaan suhteessa tekoälyn keskeisiin toimintamenetelmiin, datapohjaisiin ja mallipohjaisiin tekoälymenetelmiin. Tarkastelussa havaitaan, että luonnollisen kielen ja ohjelmointikielen väliset erot sekä perusteluvelvollisuuden ulottuminen tekoälymenetelmän toimintaperiaatteisiin ovat keskeisiä kysymyksiä perusteluvelvollisuuden täyttämisessä tekoälytuomarin näkökulmasta. Perusteluvelvollisuuden ulottuvuuden ongelmien huomataan liittyvän laajempiin läpinäkyvyyden ja selitettävyyden ihanteisiin sekä niiden haasteisiin. Vastauksena tutkimuskysymykseen esitetään, että perusteluvelvollisuus tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus eivät näyttäisi sisältävän vaatimusta tuomarin ihmisyydestä. Tekoälytuomariin kuitenkin tunnistetaan kohdistuvan jonkinlainen ihmiskontrollin tai ihmistoimijuuden vaatimus kuten tekoälymenetelmiin ja automatisoituihin toimintoihin laajemminkin. Ihmistoimijan tarvetta perustellaan esimerkiksi Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston tekoälyä koskevissa asiakirjoissa tekoälyn valvonnalla. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin havaittu, että ihmistoimija ei pysty käytännössä toteuttamaan sille annettua valvontatehtävää. Sen sijaan tutkielman perusteella vaikuttaisi siltä, että ihmistoimijuudella olisi merkittävä rooli tekoälytuomarin toiminnan legitimoinnissa.