Browsing by Subject "perustuslait"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Kauppila, Jussi (Ympäristöministeriö, 2009)
    Ympäristöministeriön raportteja 14/2009
    Raportissa tarkastellaan keskeisimpiä jätelainsäädännön uudistamiseen liittyviä perustuslakikysmyksiä. Päähuomio on perusoikeuksissa, jätesääntelyn oikeassa hierakkisessa tasossa  (PL 80 §) ja ns. virkamieshallinnon periaatteen (PL 124 §) toteutumisessa.
  • Kärkkäinen, Anna-Maija (2001)
    Tutkimuksessa käsitellään perustuslaillisen federalismin lähtökohtia, erityispiirteitä ja ongelmia Venäjällä viimeisen vuosikymmenen aikana. Työn tutkimuskohteena ovat Venäjän federaation vuonna 1993 säädetty perustuslaki ja maassa toteutetut institutionaaliset ratkaisut. Työssä tarkastellaan sitä, millainen venäläisen federalismin malli on, miten se vastaa länsimaisen federalismin teorian ideaalimallia ja minkälaisia yhtäläisyyksiä ja eroja sillä on muihin liittovaltioihin. Lisäksi selvitetään, miten Neuvostoliiton federalistinen perintö vaikuttaa liittovaltiomallin toteutumiseen Venäjällä. Teoreettisena lähestymismallina työssä käytetään länsimaista federalismin teoriaa ja siitä muotoiltuja federalismin peruskriteereitä. Ensisijainen kriteeri on perustuslaissa määritelty vallan jako liittovaltiossa keskushallinnon ja osavaltioiden välillä sekä vallan desentralisaatio keskushallinnolta aluehallinnolle. Toissijaisia kriteerejä ovat lainsäädäntöelimen kaksikamarisuus, perustuslain kirjallinen ja jäykkä muoto, tuomiovallan rooli lainsäädäntövallan valvojana sekä itsenäinen ja vahva keskuspankki. Ideaalimallissa federalismin toissijaisten kriteerien avulla turvataan alueellisen hallinnon toimivuus, liittovaltion jäsenten tasa-arvoisuus sekä vähemmistöjen oikeuksien toteutuminen. Aineistona työssä on käytetty kirjallisia ja suullisia lähteitä, federalismia käsittelevässä osassa etenkin Arend Lijphartin teosta Patterns of Democracy. Venäjän liittovaltiomallia tarkasteltaessa taustalla vaikuttavat Neuvostoliiton hallinnolliset rakenteet. Työssä käsitellään Venäjän tilannetta neuvostoliittolaisen keinotekoisen federalismin mallin ja länsimaisen federalismin ideaalin välissä. Venäjän institutionaalisista uudistuksista huolimatta Neuvostoliiton painolastit vaikuttavat yhä muutosten toteutumiseen ja hidastavat niitä. Lisäksi venäläinen hallintokulttuuri on perinteisesti korostanut vallan keskittämistä ja valtiojohtajan auktoriteettia. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että niin Neuvostoliiton hallintorakenteet kuin historialliset hallintoperiaatteetkin heikentävät federalismin käytännön toimivuutta Venäjällä. Työn perusteella voidaan todeta, että perustuslaillisten ratkaisujen osalta Venäjä muistuttaa sekä länsimaisen federalismin ideaalimallia että muita liittovaltioita: Yhdysvaltoja, Kanadaa ja Australiaa. Liittovaltiomallin käytännön toteutuksen osalta Venäjä kuitenkin poikkeaa näistä hyvin paljon. Erot muihin valtioihin voidaan suurelta osin selittää erilaisilla lähtökohdilla. Suurin ero länsimaiseen, vapaaehtoisuutta korostavaan federalismiin on se, että Venäjän liittovaltiomalli perustuu valtapoliittisille realiteeteille ja valtio kokee uhkanaan alueen hajoamisen. Perustuslaki antaa kuitenkin Venäjälle hyvät lähtökohdat toimia modernina, demokraattisena liittovaltiona.
  • Tarasti, Lauri (Ympäristöministeriö, 2011)
    Ympäristöministeriön raportteja 10/2011
    Ympäristöministeriö kutsui ministeri Lauri Tarastin selvityshenkilöksi selvittämään Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten ja muiden ohjeiden antamisen nykyistä menettelytapaa. Selvityshenkilön tehtävänä oli erityisesti arvioida, onko nykyinen käytäntö, jossa kaikki maankäyttö- ja rakennuslakia tarkentavat rakentamismääräykset annetaan ympäristöministeriön asetuksina, säädöstasoltaan oikea. Selvityksen keskeisenä johtopäätöksenä on, että maankäyttö- ja rakennuslaissa oleva valtuus antaa asetuksin lakia täydentäviä rakentamista koskevia yleisiä teknisiä määräyksiä on riittävän täsmällinen ja tarkkarajainen. Perustuslaissa tarkoitetut yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet käyvät myös riittävästi ilmi maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista. Rakentamista koskevia määräyksiä sovelletaan vasta rakennuslupa- tai toimenpidelupaharkinnassa. Näin ollen ne eivät aseta takautuvia velvoitteita kiinteistöjen omistajille tai käyttäjille. Edellä esitetty ei kuitenkaan ulotu nykykäytäntöön nähden poikkeuksellisen merkittävien ja laajavaikutteisten rakentamista koskevien määräysten säädöstasoon, jota on tarkasteltava erikseen perustuslain 80 §:n pohjalta.