The water quality of some small riverbasins in the Kymi district.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pienvesistöjen ja erityisesti purojen merkitys Helsingin kaupungin asukkaille ja määrittää purovesistöihin suunniteltujen kunnostustoimien rahamääräisiä vaikutuksia Helsingin pienvesiohjelmassa (2007) kuvatun tavoitetilan saavuttamisesta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena syksyllä 2010 Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin rakennusviraston yhteistyönä ja siinä sovellettiin ympäristötaloustieteessä vakiintunutta ehdollisen arvottamisen menetelmää. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Helsingin kaupungin kotitaloudet (N=700). Lopullinen aineisto käsitti 265 vastausta kaikkiaan kolmen yhteydenoton jälkeen ja tutkimuksen vastausprosentti oli siten 38 %. Tutkimuksessa arvioitiin rahallinen kokonaishyöty purovesistön tilan ja rakenteen parantumisesta sekä asukkaiden käytön että käytöstä riippumattomasta näkökulmasta. Kyselyssä vastaajille kuvattiin parannus Helsingin purojen ja pienvesien ekologisessa tilassa pienvesiohjelmassa esitetyn tavoitetilan mukaisesti. Purot ja puronvarret koetaan tulosten perusteella tärkeäksi osaksi kaupunkiluontoa, joka tulisi säilyttää tuleville sukupolville. Suuri osa vastaajista pitää puroja ja puronvarsia tärkeinä virkistyspaikkoina, joihin voi hetkeksi vetäytyä rauhoittumaan. Maksuhalukkuutta kysyttiin käyttäen maksukorttitekniikkaa, joka mahdollisti myös vastaajan ilmaiseman epävarmuuden kullekin maksukortin summalle. Kokonaishyöty parantuneesta purovesiluonnosta on tämän tutkimuksen mukaan alueen asukkaille vähintään 1,4 miljoonaa euroa (2010) vuodessa ja kuvitteellisen pienvesirahaston viisivuotiskaudella noin 7,2 miljoonaa euroa. Arvioitu kokonaishyöty ylittää monin kerroin kunnostustoimista koituvat ja arvioidut kustannukset. Valuma-alueilla, joissa oltiin näkyvästi toteutettu kunnostustoimia, asukkaat ilmaisivat olevansa halukkaampia maksamaan enemmän purovesistöjen tilan parantumisesta koituvasta hyödystä tulevaisuudessa. Tällä arvottamistutkimuksella oli yhteiskunnallinen tilaus eli se toteutettiin yhteistyössä alueen kunnostustoimien rahoittajan kanssa. Päätöksentekijän kanssa yhteistyössä toteutetulla CV-tutkimuksella (ehdollisen arvottamisen menetelmä, Contingent valuation) on usein viestinnällisesti suuri merkitys. Tutkimuksen toteutusvaiheessa alueen sidosryhmät saavat paljon tietoa alueensa ekosysteemeistä ja niiden tuottamista palveluista. CV-tutkimuksen tuloksilla ja siihen liittyvällä viestinnällä voi olla vaikutusta myös alueen päätöksentekijöihin.

Species–environment relationships were studied between the occurrence of 13 fish and lamprey species and 9 mainly map-based environmental variables of Finnish boreal small streams. A self-organizing map (SOM) analysis showed strong relationships between the fish species and environmental variables in a single model (explained variance 55.9%). Besides basic environmental variables such as altitude, catchment size, and mean temperature, land cover variables were also explored. A logistic regression analysis indicated that the occurrence probability of brown trout, Salmo trutta L., decreased with an increasing percentage of peatland ditch drainage in the upper catchment. Ninespine stickleback, Pungitius pungitius (L.), and three-spined stickleback, Gasterosteus aculeatus L., seemed to benefit from urban areas in the upper catchment. Discovered relationships between fish species occurrence and land-use attributes are encouraging for the development of fish-based bioassessment for small streams. The presented ordination of the fish species in the mean temperature gradient will help in predicting fish community responses to climate change.