Browsing by Subject "pikkukeskosuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Martikainen, Silja (Helsingfors universitet, 2010)
    This thesis examines the associations between personality traits and sleep quantity and quality in young adults. Additionally the possible effects of birth status on these associations are examined. The data used in this thesis is part of a birth cohort study (Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults). The personality traits are based on the five-factor model of personality. The sleep quantity and quality are based on actigraphy assessments. Four hypothesis were made about the personality and sleep associations: (1) neuroticism is related to a lesser quality of sleep, (2) there will be more significant associations between personality traits and sleep quality than between personality traits and sleep quantity, (3) the Very Low Birth Weight (VLBW) as well as, (4) the Small for Gestational Age (SGA) status will affect the associations. Linear regressions were used to study the associations between personality traits and sleep quality and quantity. Whenever an association was significant, it was tested whether this association was moderated first, by the VLBW and second, by the SGA status of the participant. The results were mostly in line with previous research especially demonstrating the negative association between neuroticism and the quality of sleep and suggesting that vulnerability to stress decreases sleep quality. Also it was found that agreeableness and conscientiousness were associated with better sleep quality and extraversion was associated with lower sleep quantity. In addition SGA status moderated the personality and sleep associations. It is proposed that there are two factors behind the interaction. First, prenatally developing mechanisms have an effect on the development of sleep as well as personality. Second, differences in the postnatal environment, for instance the parenting practices, can account for this finding. Future research could focus especially on what kind of prenatal disturbances SGA infants have in the development of mechanisms related to sleep and personality. Also focusing on the differences in parental interaction might shed more light on the results.
  • Rinne, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Pikkukeskosilla (syntymä <32 rv ja/tai syntymäpaino <1500 g) on kohonnut riski kielenkehityksen haasteisiin. Heillä on ryhmätasolla havaittu viivästymää ja haasteita sekä ymmärretyssä että ilmaistussa kielessä. Varhaisten sanaston prosessointitaitojen eli kuullun puheen prosessoinnin tehokkuuden yhteyttä sanaston kokoon on tutkittu vasta vähän. Sanaston prosessointitaitojen on pikkukeskosilla havaittu olevan yhteydessä myöhempään sanaston kokoon, mutta taitoja ei ole verrattu samassa ikäpisteessä. Prosessointitaitojen yhteyttä sanaston koostumukseen ei ole tutkittu vielä lainkaan. Tämä pro gradu -työ on osa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toteutuvaa Auditory environment by Parents of Preterm infant; Language development and Eye movements (APPLE) –tutkimusprojektia. Tämän pro gradu –työn tavoitteena oli selvittää, millaista tietoa silmänliikkeisiin pohjaava sanaston prosessoinnin arviointimenetelmä antaa pikkukeskosten ilmaistun sanaston koon ja koostumuksen kehityksestä 18 kuukauden korjatussa iässä. Tutkittavien ryhmä koostui 20:stä pikkukeskosena (<32 rv) syntyneestä lapsesta (11 tyttöä ja 9 poikaa). Tutkimusmenetelminä 18 kuukauden iässä käytettiin silmänliikkeisiin pohjaavaa sanaston prosessoinnin arviointimenetelmää ja Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmän Sanat, taivutukset ja lauseet -versiota. Tarkasteltavia muuttujia olivat sanaston prosessointitaidoista reaktioaika ja katseluaika, sekä sanaston kehityksen osalta ilmaistun sanaston koko, eri sanakategorioihin kuuluvien sanojen määrä ja sanojen osuus sanastossa. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa käyttäen sekä lineaaristen regressiomallien avulla. Tuloksissa havaittiin useita tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä pikkukeskosten sanaston prosessointitaitojen ja sanaston koon ja koostumuksen muuttujien välillä. Tehokkaampi sanaston prosessointi oli yhteydessä suurempaan ilmaistun sanaston kokoon (r .51). Sanaston prosessointitaidot olivat yhteydessä myös sanaston koostumukseen (r .51–.65). Tilastollisesti merkitsevistä yhteyksistä muodostetut regressiomallit osoittivat, että katseluajan muuttujat selittivät merkitsevästi ilmaistun sanaston kokoa ja koostumusta (R² .42–.57). Tämän tutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa ilmaistun sanaston koon ja erityisesti koostumuksen kehityksen tarkasteluun suhteessa sanaston prosessointitaitoihin.