Browsing by Subject "pitoisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 28
  • Lappalainen, Kalle Matti; Niemi, Jorma; Kinnunen, Kari (Vesihallitus. National Board of Waters, 1979)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 34, 60-67
    Fosforimalli ja sen soveltaminen Päijänteeseen.
  • Kylä-Harakka, Tellervo (Vesihallitus. National Board of Waters, 1979)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 34, 52-59
    Streeter-Phelps-mallin soveltaminen Äänekosken vesireitille.
  • Isotalo, Ilkka (Vesihallitus, 1979)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 30, 3-20
    Tiivistelmä: Metallien ja fluorin pitoisuuksista ja määristä Kokemäenjoessa vuosina 1975—1977
  • Verta, Matti; Miettinen, Veijo; Erkomaa, Kirsti (Vesihallitus. National Board of Waters, 1979)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 34, 108-116
    Kloorattujen hiilivetyjen pitoisuuksista Turun saariston hauissa vuosina 1970—1978.
  • Laaksonen, Reino; Malin, Väinö (Vesihallitus. National Board of Waters, 1982)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 49, 54-57
    Suomen järvien kriittisistä happipitoisuuksista
  • Kauppi, Lea (Vesihallitus, 1979)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 30, 21-41
    Tiivistelmä: Valuma-alueen vaikutus fosforin ja typen hajakuormitukseen.
  • Rousi, Heta; Kankaanpää, Harri (Finlands miljöcentral, 11.2)
    Miljöförvaltningens anvisningar 6sv/2012
    Olja som hamnat i havet till följd av oljeskador orsakar direkta och långvariga ändringar hos organismer och i den abiotiska miljön. Denna publikation är den första nationella, gemensamma handlingsplanen för situationer med omfattande oljeföroreningar. I rapporten har en arbetsgrupp bestående av forskare, experter och myndigheter samlat de väsentliga kunskaperna från idag om oljans marinekologiska konsekvenser samt om oljeutredningar och -provtagningar. Arbetsgruppen delar tydligt upp ansvarsområdena inom utredningens verksamhetskedja. Föremålet för undersökningen är mineraloljornas konsekvenser.I samband med oljeskador har man upptäckt att oljeföreningarna påverkar biota utanför det synligt förorenade området. Därför innehåller denna handlingsplan praktiska anvisningar om utredningen av oljans ekologiska konsekvenser i oljeskadesituationer oavsett omfattning och utanför oljeskadans huvudsakliga verkningsområde. Utöver utredningarna i det akuta stadiet är det nödvändigt att följa upp oljans långsiktiga effekter och halter.Östersjön är en mycket känslig marin region. Antalet fartygsoljeskador i området har minskat de senaste årtiondena bland annat tack vare åtstramade krav på fartygens skick, hårdare bestraffningar för utsläpp, övervakning och fartygstrafikens routingsystem. Samtidigt har dock fartygstrafiken ökat kraftigt. Antalet oljetransporter i Finska viken nästan tiodubblades mellan 1995 och 2010, och ökningen förväntas fortgå när Ryssland öppnar nya oljeterminaler och utökar kapaciteten i sina befintliga terminaler. Betydande mängder olja kan också rinna ut i havet från ett objekt vid kusten, till exempel en industrianläggning.Denna handlingsplan är avsedd som en guide i oljeskadesituationer för myndigheter som ansvarar för utredningen av oljans marinekologiska konsekvenser i Finland. Publikationen består av tre delar: i delen med bakgrundsinformation (del A) granskas följderna av oljeolyckor i den marina naturen och de allmänna förfaranden som krävs enligt konsekvensutredningen, i verksamhetsdelen (del B) beskrivs steg för steg de åtgärder som vidtas i en oljeskadesituation och den tredje delen (del C) tar upp behoven av ytterligare utredningar gällande bakgrundshalterna av olja i det marina ekosystemet. Del B är enkel att använda som en ren instruktion.
  • Hallikainen, Anja; Rautala, Taneli; Karlström, Ulla; Kostamo, Pirkko; Koivisto, Pertti; Pohjanvirta, Raimo; Hietaniemi, Veli; Rajakangas, Liisa; Tuomaala, Vesa; Kankaanpää, Harri; Verta, Matti; Kostiainen, Eila; Kurttio, Päivi; Turtiainen, Tuukka; Kiviranta, Hannu; Komulainen, Hannu; Rantakokko, Panu; Viluksela, Matti; Niemi, Esko; Nuotio, Kirsti; Siivinen, Kalevi (Evira, 2009)
    13/2009
    Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat kuvataan nyt uusitussa muodossa. Raportissa käsitellään 40 vierasainetta tai –ryhmää, ja saadaan samalla kertaa kuva koko ongelmakentästä. Kaikki raporttiin valitut kemialliset yhdisteet ovat olleet viime vuosina mukana elintarvikkeiden ja/tai talousveden riskinhallintaa käsittelevissä valmisteluissa tai toimenpiteissä sekä kansallisella että EU-tasolla. Kemiallisista vaaroista oli suurimmasta osasta runsaasti tietoa saatavilla: esiintyminen elintarvikkeissa, tutkimukset ja saantilaskelmat, terveydelliset haittavaikutukset ja valvontaan liittyvät tarpeet ja lopuksi kattavat kirjallisuuskatsaukset. Yhteensä 21 suomalaista kutsuttua vierasaineasiantuntijaa on ollut mukana eri sektoritutkimuslaitoksista tämän raportin sisällön kirjoittamis- ja tarkistamistyössä. Lisäksi suuri joukko muita asiantuntijoita on kommentoinut raporttia. Asiantuntijat ovat eri hallinnonaloilta, ja osa aiheistakin ja niihin liittyvistä vierasaineista, kuten talousveden vierasaineet, kuuluvat hallinnollisesti muihin kuin maa- ja metsätalousministeriön alaisiin asiantuntijalaitoksiin. Tämä raportti on tehty mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle ottaen huomioon viranomaiset sekä kuluttajat ja opetus- ja tutkimuslaitokset. Raportti on tehty helppokäyttöiseksi ja mahdollisimman selkeäksi ja lyhytsanaiseksi monine taulukkoineen ja kuvineen. Tarkoitus on, että siitä löytyy helposti eri vierasaineiden ominaisuuksia, joita voi tarvittaessa vertailla. Siitä voi etsiä uusimmat tutkimustulokset ja kansainväliset riskinarvioinnit sekä löytää vierasaineiden pitoisuustietoja etenkin kotimaisista elintarvikkeista. Arvioituja vierasainesaantimääriä voi verrata vierasaineille asetettuihin siedettäviin enimmäissaantimääriin tai vaikkapa verrata näitä turvallisuutta kuvaavia suureita eri vierasaineiden kesken. Valvontaviranomaiset voivat löytää lisäksi nopeasti tietoa lainsäädännöstä ja suositelluista valvontatoimenpiteistä. Valvontaan ja muuhun riskinhallintaan liittyvät ehdotukset ovat syntyneet yhteistyössä valvonnasta vastaavien Eviran asiantuntijoiden kanssa.
  • Kettunen, Ilpo (Vesihallitus. National Board of Waters, 1979)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 34, 47-51
    Veden laadun horisontaaliset erot jätevesien pilaamalla vesialueella Saimaalla.
  • Soveri, Jouko; Soveri, Marja-Riitta (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 95
    Engl. summary: On the influence of air pollution on soil and groundwater in the Tampere and Kuusankoski regions
  • Rousi, Heta; Kankaanpää, Harri (Suomen ympäristökeskus, 8.1.)
    Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2012
    Öljyvahinkojen seurauksena mereen päässyt öljy aiheuttaa eliöissä ja elottomassa ympäristössä välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Tämä julkaisu on ensimmäinen kansallinen, yhtenäinen toimintasuunnitelma laajamittaisia öljyvahinkotilanteita varten. Raportissa tutkijoista, asiantuntijoista ja viranomaisista koostuva työryhmä on koonnut yhteen olennaisen nykytiedon öljyn meriekologisista vaikutuksista, tutkimuksesta ja näytteenotosta sekä jakaa selkeästi vastuualueet tutkimuksen toimintaketjussa. Tarkastelun kohteena ovat mineraaliöljyjen aiheuttamat vaikutukset.Öljyvahinkojen yhteydessä on havaittu, että öljy-yhdisteiden vaikutukset eliöstöön ulottuvat näkyvästi saastuneen alueen ulkopuolelle ja siksi tämä toimintasuunnitelma antaa ohjeet öljyn ekologisten vaikutusten tutkimukseen käytännössä kaiken suuruisissa öljyvahinkotilanteissa ja öljyvahingon päävaikutusalueen ulkopuolella. Akuuttivaiheen tutkimuksien lisäksi öljyn pitkäaikaisten vaikutusten ja pitoisuuksien seuranta on tarpeellista.Itämeri on erittäin herkkä merialue. Alusöljyvahinkojen määrä on alueella pienentynyt viime vuosikymmenten aikana muun muassa tiukentuneista alusten kuntovaatimuksista, koventuneista päästörangaistuksista, valvonnasta ja alusliikenteen reititysjärjestelmistä johtuen, samalla kun alusliikenteen määrä on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti. Suomenlahden öljykuljetusmäärä kasvoi vuosien 1995 ja 2010 välisenä aikana lähes kymmenkertaiseksi ja kasvun odotetaan jatkuvan yhä, kun Venäjä avaa uusia öljyterminaaleja ja kasvattaa olemassa olevien terminaaliensa kapasiteettia. Mereen saattaa joutua huomattaviakin määriä öljyä myös rannikolla sijaitsevasta kohteesta, kuten teollisuuslaitoksesta.Tämä toimintasuunnitelma on tarkoitettu oppaaksi öljyvahinkotilanteeseen niille viranomaisille, jotka vastaavat öljyn meriekologisten vaikutusten tutkimisesta Suomessa. Julkaisu jakautuu kolmeen osioon: taustatietoja sisältävässä osassa (osa A) tarkastellaan öljyvahingon seurauksia meriluonnossa ja vaikutusselvityksen vaatimia menettelyitä yleisellä tasolla, toimintaosiossa (osa B) kuvataan vaihe vaiheelta ne toimenpiteet, jotka käynnistetään öljyvahinkotilanteessa ja kolmannessa osiossa (osa C) tuodaan esiin tarpeet lisäselvityksistä koskien meriekosysteemissä olevan öljyn taustapitoisuuksia. Teoksen B-osaa voidaan käyttää yksinkertaisesti pelkkänä toimintaohjeena.
  • Kylä-Harakka, Tellervo (Vesihallitus, 1979)
    Vesihallitus. Tiedotus 169
  • Virtanen, Johanna (University of Helsinki, 1995)
  • Nieminen, Mika; Sarkkola, Sakari; Hasselquist, Eliza Maher; Sallantaus, Tapani (Kluwer Academic Publishers, 2021)
    Water, Air, & Soil Pollution 232 (2021), 371
    Contradictory results for the long-term evolution of nitrogen and phosphorus concentrations in waters discharging from drained peatland forests need reconciliation. We gathered long-term (10–29 years) water quality data from 29 forested catchments, 18 forestry-drained and 11 undrained peatlands. Trend analysis of the nitrogen and phosphorus concentration data indicated variable trends from clearly decreasing to considerably increasing temporal trends. While the variations in phosphorus concentration trends over time did not correlate with any of our explanatory factors, trends in nitrogen concentrations correlated positively with tree stand volume in the catchments and temperature sum. A positive correlation of increasing nitrogen concentrations with temperature sum raises concerns of the future evolution of nitrogen dynamics under a warming climate. Furthermore, the correlation with tree stand volume is troublesome due to the generally accepted policy to tackle the climate crisis by enhancing tree growth. However, future research is still needed to assess which are the actual processes related to stand volume and temperature sum that contribute to increasing TN concentrations.
  • Verta, Matti; Kauppila, Tommi; Londesborough, Susan; Mannio, Jaakko; Porvari, Petri; Rask, Martti; Vuori, Kari-Matti; Vuorinen, Pekka J. (Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2010
  • Myllymaa, Urpo; Murtoniemi, Sakari (Vesi- ja ympäristöhallitus. National Board of Waters and Environment, 1986)
    Publications of the Water Research Institute 69, 33-48
    Metallien ja ravinteiden esiintyminen Kuusamon pienten järvien sedimenteissä
  • Myllymaa, Urpo; Saarelainen, Jouko; Hyvönen, Pirkko (Vesihallitus. National Board of Waters, 1985)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 62, 20-53
    Kitkajärvien sedimenttien pintaosien ravinne- ja metallipitoisuudet
  • Kasurinen, Ville; Munne, Päivi; Mehtonen, Jukka; Türkmen, Ayhan; Seppälä, Timo; Mannio, Jaakko; Verta, Matti; Äystö, Lauri (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2014
    Paine lietteen hyväksikäyttöön maataloudessa on lisääntymässä. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen lietteet sisältävät paljon ravinteita varsinkin fosforia, minkä vuoksi niillä voidaan korvata epäorgaanisia lannoitteita. Aiemmin lietteiden käyttöä lannoitustarkoituksessa rajoitti ennen kaikkea niiden sisältämät raskasmetallit, mutta nykyään nämä pitoisuudet Suomessa alittavat raja-arvot. Tämän lisäksi liete saattaa sisältää myös huomattavan määrän eri lähteistä peräisin olevia pysyviä orgaanisia yhdisteitä. Tällaisia ovat mm. erilaiset palonestoaineet, pintakäsittelyaineet, muovin pehmentimet, erilaiset lääkeaineet sekä kosmetiikan sisältämät yhdisteet. Lietteille tai niistä jalostetuille orgaanisille lannoitevalmisteille ei vielä ole asetettu ohje- tai raja-arvoja haitallisten tai pysyvien orgaanisten yhdisteiden suhteen. Lietteessä esiintyvistä lukuisista yhdisteiden joidenkin on myös havaittu kertyvän maaperään ja sieltä edelleen kasveihin tai eliöihin. Tässä selvityksessä tarkasteltiin kirjallisuustietojen perusteella erilaisten haitallisten aineiden esiintymistä yhdyskuntien puhdistamolietteissä lähinnä Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Lietteiden turvallisen hyötykäytön arvioimiseksi tarvitaan nykyistä laajempaa tietoa erilaisten yhdisteiden esiintymisestä ja käyttäytymisestä jätevedenpuhdistamolietteissä sekä niistä lannoitevalmisteiksi tai maanparannusaineiksi jalostetuissa lopputuotteissa. Selvityksen perusteella etenkin dioksiinien (PCDD/F), polykloorattujen bifenyylien (PCB), dioksiinien kaltaisten polykloorattujen bifenyylien (DL-PCB), heksabromisyklododekaanin (HBCD), polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH), polybromattujen difenyyliettereiden (PBDE), PFAS -ryhmän yhdisteistä perfluorioktaanisulfonaatin (PFOS) sekä eräiden PPCP – (Pharmaceuticals and Personal Care Products) yhdisteiden (triklosaani, sitalopraami ja diklofenaakki) havaittiin pidättyvän melko tehokkaasti sekä lietteeseen että maaperän pintakerrokseen.
  • Haavisto, Teija; Retkin, Risto (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2014
    Tämä selvitys tehtiin osana Interreg IVA-ohjelmaan (2007-2013) kuuluvaa BECOSI-projektia ja se koskee paloharjoitusalueita, niillä harjoitettua toimintaa ja siinä käytettyjä aineita sekä toiminnan aiheuttamaa ympäristöriskiä. Raportissa on lyhyesti kerrottu perfluoratuista aineista, niiden käytöstä, niitä koskevasta lainsäädännöstä ja näitä aineita sisältäneistä sammutusvaahdoista. Tietoja on alustavasti kerätty 25 alueesta. Lisäksi on tunnistettu 10 aluetta, joita tulee jatkossa selvittää ja nimetty toiminnat, joiden käyttämien paloharjoitusalueiden tietoja ei vielä ole selvitetty ollenkaan. Raporttiin on koottu muissa maissa määriteltyjä ympäristönlaatukriteereitä PFOS:lle tai PFOA:lle. Raportti sisältää tietoja Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Kanadassa todettujen pilaantumistapausten yhteydessä mitatuista perfluorattujen aineiden pitoisuuksista maaperässä, vesistöissä, pohjavedessä, sedimenteissä ja kaloissa. Suomesta on vain vähän mittaustietoja perfluorattujen aineiden pitoisuuksista ympäristössä eivätkä ne koske paloharjoitusalueita tai niiden ympäristöjä. Lopuksi raportissa on lyhyesti tarkasteltu perfluorattujen aineiden riskienhallinnan mahdollisuuksia ja esitetty toimenpide-ehdotuksia lisäselvityksistä ja tutkimuksista.