Browsing by Subject "poliittinen integraatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Kanervisto, Mari (2000)
    Tutkielman kohteena on Euroopan unionin tuleva laajentuminen Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) maihin ja erityisesti Puolaan, joka on hakijamaista kaikkein suurin ja väkirikkain. EU on tulevina vuosina historiallisen haasteen edessä, koska sen laajentuminen 15 jäsenmaasta mahdollisesti jopa 28 maan yhteisöksi aloittaa uuden aikakauden Euroopassa. Tähän johtanut kehityskulku alkoi vuoden 1989 tapahtumista, kylmän sodan päättymisestä ja Neuvostoliiton romahtamisesta. Tutkielmassa pyritään selvittämään sitä, millaisia vaikutuksia Puolan liittymisellä on nähty olevan Euroopan unioniin. Puolan liittymistä ja sen seurauksia ja vaikutuksia tarkastellaan Euroopan unionin kannalta. Millainen jäsenvaltio Puolasta tulisi? Miten poliittiset voimat suhtautuvat Puolassa EU-jäsenyyteen? Millaiset suhteet Puolalla on naapurimaihinsa ja mitkä olisivat sen intressit esimerkiksi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen? Tutkielman viitekehys on muodostettu Euroopan unionin tulevan laajentumisen vaikutuksista tehtyjen tutkimusten pohjalta. Vaikutukset on luokiteltu kolmeen eri ryhmään: EU:n laajentumisen poliittisiin, taloudellisiin ja turvallisuuspoliittisiin vaikutuksiin. Tutkielman empiirisessä osassa Puolan liittymisen vaikutuksia tarkastellaan viitekehyksessä esilletuotujen aihepiirien avulla. Tutkimustuloksissa todetaan muun muassa Puolan liittymisen poliittisten vaikutusten osalta, että Puolassa ei tähän mennessä voida sanoa olevan merkittäviä EU-integraatiota vastustavia ryhmittymiä, sillä ainoastaan pienet ääriryhmittymät ovat julistautuneet avoimesti integraatiovastaisiksi. Puolan ja muiden KIE-maiden ei myöskään odoteta olevan EU:n jäseninä yhtä euroskeptisiä EU:n tulevan kehityksen suhteen kuin esimerkiksi Tanskan ja Iso-Britannian, koska niiden liittymismotiiveissa korostuvat poliittiset ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Taloudellisessa mielessä noin 40 miljoonan asukkaan Puola nähdään houkuttelevana markkina-alueena ja sen liittyminen Euroopan unioniin nähdään enemmän positiivisena kuin negatiivisena asiana. Tosin maataloussektori tulee olemaan Puolalle ykkösongelma seuraavien 15-20 vuoden ajan ja sen integroiminen unioniin saattaa aiheuttaa paineita EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten jatkamiseksi. Turvallisuuspolitiikan osalta todetaan, että Puolan intressien kannalta tärkeää on EU:n ja Ukrainan suhteiden kehittäminen. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta Puolan jäsenyys ei ole ongelmallinen, sillä Puola on jo Naton jäsen ja toivooo myös WEU:n jäsenyyttä. Vaikka tulevan laajentumisen odotetaankin tuovan yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalle uusia toimintaresursseja, uudet jäsenet tekevät siitä heterogeenisemman ja sitä kautta päätösten tekeminen yhteisistä intresseistä ja niiden puolustuskeinoista vaikeutuu. Tutkielman aineisto koostuu pääasiallisesti tulevaa itälaajentumista käsittelevästä akateemisesta kirjallisuudesta ja artikkeleista sekä Euroopan komission raporteista ja lausunnoista. Taustamateriaalina on käytetty asiantuntijahaastatteluja.