Browsing by Subject "poliittinen kasvatus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Salonen, Minna (2004)
    Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun alaluokilla tapahtuvaa lasten poliittista kasvatusta poliittisen sosialisaation osa-alueena selvittämällä, minkälaisia kansallisvaltion identiteettiin liittyviä tavoitteita kouluopetuksen valtakunnalliset sääntelijät sisältävät ja miten näitä tavoitteita sovelletaan yksittäisen koulun kolmannen luokan opetuksessa. Tutkimus liittyy poliittisen sosialisaation tutkimusperinteeseen ja sen viitekehys koostuu poliittisen sosialisaation lisäksi Osmo Virrankosken näkemyksestä koulusta yhteiskuntajärjestyksen uudistajana ja Pasi Saukkosen kansallisvaltion identiteetin mallista. Aineisto koostuu perusopetuslaista, peruskoulun opetussuunnitelman perusteista 1994, koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta, kolmannen luokan oppikirjoista ja oppilaiden kirjoitelmista. Näitä vertaillaan sijoittamalla niistä löytyvä kansallisvaltion identiteettiin kuuluva aines Pasi Saukkosen kansallisvaltion identiteetin taulukkomalliin. Lisäksi aineistoja analysoidaan laadullisesti. Perusopetuslain tavoitteet kattavat lähes kaikki kansallisvaltion identiteetin osa-alueet. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden tasolla keskeisimmät ulottuvuudet ovat kulttuuri ja maa-alue. Sen sijaan sukujuuriin ja identifioitumiseen liittyviä tavoitteita ei opetuksen valtakunnallisten sääntelijöiden kohdalla esiinny. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden tavoitteista voidaan hahmottaa kaksi kokonaisuutta: kansainvälistyvä kulttuuri ja yhteiskunnallinen toiminta. Koulukohtaiset 3. luokan tavoitteet ovat luonnollisesti koko peruskoulun kattavia sääntelijöitä suppeampia. Yleisin ulottuvuus tälläkin tasolla on kulttuuri. Oppiaineista ympäristö- ja luonnontiedon merkitys korostuu selvästi sekä koulukohtaisen opetussuunnitelman tavoitteissa että kirjojen analyysissa. Muiden aineiden kirjat sisältävät vähemmän ja hajanaisemmin kansallisvaltion identiteetin kenttään kuuluvaa ainesta. Suurin osa kirjojen aineksesta liittyy maa-alueen ulottuvuuteen. Myös oppilaiden mielikuvissa maa-alue korostuu. Seuraavaksi eniten mainintoja saavat kulttuuri ja yhteiskunta. Vähiten huomiota saa uskonto, mutta myös kieli, sukujuuret ja kansantalous mainitaan vain satunnaisesti. Oppiaineista ympäristö- ja luonnontieto näyttää vaikuttavan eniten oppilaiden käsityksiin, mutta myös arkielämä on keskeisellä sijalla. Vaikuttaa siis siltä, että kouluopetuksella on merkitystä kansallisvaltion identiteettiin liittyvien käsitysten muodostumisessa, mutta myös muut sosialisaatioagentit vaikuttavat asiaan. Käytetyistä lähteistä keskeisimpiä ovat poliittisen sosialisaation osalta Dawson & Prewitt (1969), Kuusimäki (1973) ja Ljungberg (2003) sekä kansallisen identiteetin osalta Saukkonen (1999) ja Virrankoski (1991).
  • Stèn, Laura (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan millaisena politiikka ja oma toimijuus siinä näyttäytyy peruskoulun kuudennen luokan oppilaille heidän omien näkemystensä mukaan. Tutkimusongelma kumpuaa yhteiskunnallisessa keskustelussa ajoittain ilmenevästä huolesta nuorten alhaiseen yhteiskunnalliseen kiinnostuneisuuteen. Tutkielmassa keskitytään lasten ja nuorten poliittiseen osallistumiseen sivuten myös poliittista sosialisaatiota sekä yhteiskunnallisen opetuksen tilaa Suomessa. Tutkimuksen aineisto koostuu 27 kuudesluokkalaisen vastauksesta internet-pohjaiseen kyselytutkimuk-seen. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten valossa politiikka näyttäytyy kuudesluokkalaisille politiikan toimijoina sekä toimintana. Tärkeimpinä politiikan toimijoina kuudesluokkalaiset näkevät poliittisissa instituutioissa toimivat henkilöt ja erityisesti presidentin. Muita toimijoita politiikassa ovat erityiset henkilöt sekä kansalaiset. Politiikka toimintana on kuudesluokkalaisten mielestä pääasiassa päätöksentekoa ja keskustelua sekä muutok-seen pyrkimistä ja arkisia asioita. Politiikka näyttäytyi konsensuksenomaisena, eikä konfliktin mahdollisuutta mainittu. Myös vaalit ja äänestäminen näyttäytyvät aineistossa vahvana. Kuudesluokkalaisille oma poliittinen toimijuus näyttäytyy epävarmana ja omaa toimintaa ei nähdä poliittisena. Kuudesluokkalaisten tulevaisuuden poliittinen toimijuus on myös epävarmaa. Todennäköisimpänä kuudesluokkalaiset näkevät tulevaisuudessa toimivansa jossain poliittisessa instituutiossa tai äänestävänsä vaaleissa. Ajankohtaiset poliittiset aiheet, joihin kuudesluokkalaiset kiinnittyivät liittyvät suurimmaksi osaksi kunnallishallintoon sekä ulkomaiden poliittisiin, skandaalimaisiin tapahtumiin.